Pohjois-Korea
17 viestiä

#1 kirjoitettu 15.06.2009 23:46

Aina yhtä helvettiä,
tämä vitun maailma,
joka raastaa minua.
Ja nämä ihmiset,
pikkusieluiset kusipäät.
Omahyväiset paskiaiset,
pilkkaavat minunlaisiani.
Ikään kuin heillä olisi varaa nauraa.
Mutta vitut minä heistä,
minä nauran takaisin;
heidän kaupunkimaastureilleen,
heidän asuntolainoilleen,
heidän hukkaan heitetyille elämilleen.

Minä muutan pois,
kauas pois, en tarvitse enää mitään.
En autoja, et teeveetä,
en internetiä, en ihmisiä.

Minä painun nyt helvettiin,
en halua enää nähdä teitä.
Ja kun tulen takaisin,
olen kuolleena arkussa.
Ei... ei sittenkään.
Minä ammun kuulan kallooni,
ja jään metsään eläinten syötäväksi.
Saatte haudata ehkä luuni,
jos eläimet jättävät ne rauhaan.
Tai ehkä arkkuuni tungetaan vain levyni,
niitä on melkein kuusikymmentä, liian vähän.

Hautajaisissani kuunnellaan GG Allinia.