Mikseri.net

#2 kirjoitettu 11.05.2009 02:08

MrKAT kirjoitti:

Konemusa, Syntikkaurut.. supersawit.. sisältää paljon yläsäveliä, mutta toisaalta konemusa on aika nopeaa ja usein rytmistä, mihinkähän sen kuuntelijat kuuluu ?

MrKAT muokkasi viestiä 00:16 11.05.2009


Älä tunge koko konemusaa yhteen lokeroon tämmöisessä, siitä tulee vain pahaa mieltä ja tappelua. Konemusiikkia on niin paljon erilaista.

Itse kuulun selkeästi tuohon ykköskategoriaan.

#3 kirjoitettu 11.05.2009 02:17

Paskanjauhantaa. PISTE.

Tai sitten muiden (kuin minun) aivot ovat rajoittuneita.

#4 kirjoitettu 11.05.2009 10:14

Tarkoitetaanko tuossa että nopeus on se perusarvo millä ihmiset jakautuvat kuuntelemaan musiikkia? Miten sitten samoista genreistä jokin toinen bändi on parempi ja toinen täyttä huttua? Se ei todellakaan ole noin yksinkertaista kuin geeneissä määriteltyä.

#5 kirjoitettu 11.05.2009 15:39

Geenit voivat olla ihan hyvin yksi iso osatekijä joka vaiktutaa siihen millaisesta musiikista pitää. Ehkä geenit tarjoavat jonkin sortin "tulkintapaletin" tai filtterin musiikin havainnointiin. Toisaalta siihen mistä diggailee varmaan vaikuttavat lukuiset sosiaaliset ja kulttuurilliset tekijät sekä millaiselle musiikille altistuu.

#6 kirjoitettu 11.05.2009 15:46

MKDELTA kirjoitti:
Toisaalta siihen mistä diggailee varmaan vaikuttavat lukuiset sosiaaliset ja kulttuurilliset tekijät sekä millaiselle musiikille altistuu.


Luulisin että nämä lähinnä vaikuttavat ihmisten musamakuun.

#7 kirjoitettu 11.05.2009 16:01

Nyt tässä ketjussa on taas osoitettu merkittävää ymmärtämättömyyttä neurotieteitä kohtaan. Se, että aivoty toimivat tietyllä tapaa ei ole peräisin vain geeneistä, vaan myös siitä kultuurista, kasvatuksesta jne... Eli nuo erot aivokuvauksen tuoloksissa eivät välttämättä ole geneettisiä.

Mitä tulee siihen minkä tyyppistä musiikkia preferoimme, niin ilman tutkimustuloksiakin ihmisen aivotontaa vähänkään ymärtäen on minusta kohtuullisen selvää, että siihen vaikuttaa sekä geenit, että kultuuri. Eriasia missä suhteessa.

#8 kirjoitettu 11.05.2009 17:14

Marko Toivonen kirjoitti:

Minunkaan mielestä ne erot ei ainakaan alunalkaen ole pelkästään geneettisiä.


Ainoa jossä tälläinen väittämä on nähdäkseni esitetty on aloitusviestin väärä tulkinta tuosta alkuperäisestä tutkimuksesta. En edes usko että juuri kukaan tuohon uskoo. Ainakaan täällä tai alkuperäisen tutkimuksen leirissä ei ole näkynyt siitä viitteitä.

Lähinnä vain tarkoituksena mölviä tuota aloitusviestin tulkintaa tuosta tutkimuksesta, jonka moni on täällä näyttänyt ottavan sen tutkimuksen kantana.

#9 kirjoitettu 11.05.2009 17:43

Marko Toivonen kirjoitti:

Joku sentään kuitenkin taitaa uskoa.


Niimpä näkyy. Tsemppiä vaan MrKat:ille. Loistava esimerkki mitä tapahtuu kun tavalliset ihmiset laitetaan tulkitsemaan tieteellisiä julkaisuja. Eikä asiaa auta yhtään, että jos sama jutut olisi löytynyt "Tieteen kuvalehti"-nimisestä julkiasusta, niin se olisi 40% todennäköisyydellä tehnyt siitä tutkimuksesta saman päätelmän kuin ketjun aloittaja.

#10 kirjoitettu 11.05.2009 18:14

Haava kirjoitti:

Niimpä näkyy. Tsemppiä vaan MrKat:ille. Loistava esimerkki mitä tapahtuu kun tavalliset ihmiset laitetaan tulkitsemaan tieteellisiä julkaisuja.

Ja mistäs menit luulemaan, että minä ylipäänsä kuulun tavallisiin ?

Olen jo pitkään epäillyt synnynnäisiä fysiologisia eroja parametreiksi, joka vaikuttaa mieligenreen ja soittimiin.
Tosin oletin erot tänne korvaan suuntaan mutta tuossa ne onkin sisällä aivojen puolella.

Tässä on alku. Geenien määräämiä altistuserojahan voi löytyä viuhka lisää jahka Gerald Langnerin "opetuslapset" pääsee täyteen vauhtiin..

#11 kirjoitettu 11.05.2009 18:34

MrKAT kirjoitti:

Ja mistäs menit luulemaan, että minä ylipäänsä kuulun tavallisiin ?


Ihan yleisesti puhun.

Olen jo pitkään epäillyt synnynnäisiä fysiologisia eroja parametreiksi, joka vaikuttaa mieligenreen ja soittimiin.


Minä epäilen ihan samaa.

Tosin oletin erot tänne korvaan suuntaan mutta tuossa ne onkin sisällä aivojen puolella.


Eikä. Jestas. Lue nyt mitä minä olen tähän kejuun kirjoittanut. Sinä tulkitset nyt tuota tutkimusta väärin. Aivokuva ei kerro vain genettikasta, vaan se kertoo yhtälailla siitä kasvatuksesta ja kultuurista.

#12 kirjoitettu 11.05.2009 19:39

Kyllä minä luulen että geenit vaikuttavat noin ylipäätään siihen, minkä tyyppinen musiikki iskee noin niinkuin pääpiirteittäin. Mutta tottakai kaikki muukin vaikuttaa, se nyt on aivan järjetön väite etteikö ulkoiset tekijät vaikuttaisi musiikkimakuun.

Äh, kirjoitin jo paljon paskaa mutta poistin kun on niin älytöntä ruveta perustelemaan näin tyhmää asiaa. Niinkuin musiikissa olisi vain 2 eri aspektia miltä tarkastella, pyh pyh.

En tiedä mitä alkuperäisessä tutkimuksessa oikeasti väitettiin joten siinäkin mielessä turhaa spekuloida edes tutkimuksen laatua.

#13 kirjoitettu 11.05.2009 21:13

Myönnän yhden perisyntini, kärjistän mielelläni otsikon TK-lehden tyyliin. Mutta tässä taitanee olla se tutkimus itte:

"Abstract: The musical pitch of harmonic complex sounds, such as instrumental sounds, is perceived primarily by decoding either the fundamental pitch (keynote) or spectral aspects of the stimuli, for example, single harmonics. We divided 334 professional musicians, including symphony orchestra musicians, 75 amateur musicians, and 54 nonmusicians, into either fundamental pitch listeners or spectral pitch listeners. We observed a strong correlation between pitch perception preference and asymmetry of brain structure and function in the pitch-sensitive lateral areas of Heschl's gyrus (HG), irrespective of musical ability. In particular, fundamental pitch listeners exhibited both larger gray matter volume measured using magnetic resonance imaging (MRI) and enhanced P50m activity measured using magnetoencephalography (MEG) in the left lateral HG, which is sensitive to rapid temporal processing. Their chosen instruments were percussive or high-pitched instruments that produce short, sharp, or impulsive tones (e.g., drums, guitar, piano, trumpet, or flute). By contrast, spectral pitch listeners exhibited a dominant right lateral HG, which is known to be sensitive to slower temporal and spectral processing. Their chosen instruments were lower-pitched melodic instruments that produce rather sustained tones with characteristic changes in timbre (e.g., bassoon, saxophone, french horn, violoncello, or organ). Singers also belonged to the spectral pitch listeners. Furthermore, the absolute size of the neural HG substrate depended strongly on musical ability. Overall, it is likely that both magnitude and asymmetry of lateral HG, and the related perceptual mode, may have an impact on preference for particular musical instruments and on musical performance."

Structural, Functional, and Perceptual Differences in Heschl's Gyrus and Musical Instrument Preference
PETER SCHNEIDER a VANESSA SLUMING b, c NEIL ROBERTS c STEFAN BLEECK d ANDRÉ RUPP a

http://www3.interscien...

Tästä aukesi itse tutkimus (ainakin täällä yliopiston verkossa aukesi):
http://www3.interscien...

Ratkaisevat ero ollee tämä:

"Musical sounds from percussive and high-pitched instruments all exhibit a short attack time13,14 (i.e., raise time of the amplitude envelope) in the time range of 20–50 ms, whereas lower-pitched instruments typically show attack times of 100–300 milliseconds"



Tunnette monet varmaan ADSR-amplitudisynteesiä syntikoista ? A-osan lyhyys (0.020-0.050 s tai 0.100-0.300 s) ratkaisee ja sitä ei ehkä silleen erota mielessä noin vain. Tuo voi olla ratkaiseva ero miksi piano eroaa cembalosta (jälkimmäinen minusta parempi ja siksi ehkä kuuluu urkujen kategoriaan) ja trumpetti/huilu muista puhallinsoittimista..

Tuosta voisin tehdä sen ennusteen että me 2-tyypit tykkäämme kaiusta (100-300 ms viivettä) ja kuuntelisimme pianot ym mieluiten kauempaa kaikuisan "sumuisina" "puuroutuneempina" että sen käsittely siirtyisi meidän vahvempaan oikeaan Heschlin poimupuoliskoon sen sijaan, että etupenkillä yrittäisimme epätoivoisesti surkastuneella vasemmalla Heschlin poimullamme ottaa melusta selvää. (Tämä myös selittää miksi olen karttanut live-konsertteja kuin ruttoa ?)

#14 kirjoitettu 11.05.2009 21:21

Ulkoisista tekijöistä puheenollen, tottakai kulttuuri vaikuttaa siten että se keksii soittimet ja tuo tarjolle (haitari ja pajupilli ja viulu ennen vanhaan, nyt syntikat ja sähkörummut tarjolla) ja mitä nuorena on tarjolla ja näkee.

Ja toisaalta mieli/inhosoittimia syntyy kulttuuri-assosiaatiolla.

Kun pikkupaikkakunnan musakaupassa soittovierailija vaihtoi tyyliä ja alkoi soittaa kirkkourkujen soundia, koko nuorisoväki ryntäsi pihalle ja kauppa tyhjeni. (Ottakaa huomioon että kyseessä oli vieläpä körttiläispaikkakunta). Tuskin kaikilta puuttui se oikea Heschlin "piiri"..

#15 kirjoitettu 11.05.2009 21:31

saiskohan valtiolta apurahaa semmoiseen tutkimukseen, jossa tutkisin empiirisin kokein (en toki itselläni), millaisesta musiikista eri huumausaineiden käyttäjät diggaavat...

#16 kirjoitettu 11.05.2009 21:36

karman hardon kirjoitti:
saiskohan valtiolta apurahaa semmoiseen tutkimukseen, jossa tutkisin empiirisin kokein (en toki itselläni), millaisesta musiikista eri huumausaineiden käyttäjät diggaavat...

Otavan tms tietosanakirjan mukaan kofeiini on farmakologinen huume. Joten kyllä saat tutkia ihan laillisesti ja säädyllisesti..
Jenny ja Antti Wihuri-säätiön apurahasivut ovat äskettäin auenneet. Apurahojen hakuaika on 3.5. - 29.5.2009.

Kokemukseni mukaan omaa syntikkamusaa kannattaa tarjota kaverille kun on käyty kahvilla ensin.. (myös univelkaiselle menee jalan alle).

#17 kirjoitettu 11.05.2009 22:29

Orator kirjoitti:
Entä jos ei tykkää mistään. :/


Olet silloin emo :(

#18 kirjoitettu 14.05.2009 01:13

Varmasti on joo geneettisiä eroja tuossa aivon osassa joo.
Varmaan löytyy ihan jännästi sieltä kaks ääripäätä ja harmaa alue joo.

Se, kuinka paljon se vaikuttaa ihan oikeesti ihmisen musiikkimakuun, on aivan toinen juttu.

Tää on tosin varmaan jo sanottu monta kertaa tuolla eri sanoin...


Itse en usko tuon attackin olevan kovinkaan tärkeässä roolissa, vaan äänen sävyn ja harmonioiden. Se nimikin siellä jo sanoo spectral niinku.. Spektri.. Äänen spektri, se on jännä..

Mut että kuitenki, itsekin klarinettia soittaneena (kuului juurikin noihin "hitaisiin") voin vakuuttaa että se ääni irtoaa sieltä hyvin nopeasti ilman sen kummempia attack-aikoja, jos nuotissa niin lukee tai kappale sitä vaatii.

Zitru muokkasi viestiä 01:14 14.05.2009

Sen verran täytyy kyllä sanoa että jos annat mulle synan johon ois tarkotus pyöritellä saundi ja soittaa jotain, ni luultavasti jotain hitaampaa maalailua siitä tulis.. Tukee tuota tutkimusta yhdessä klarinetin pehmeäsointisen äänen ja delay/reverb/release-rakkauden kanssa.

En silti usko että se yksi aivojen osa määrittelisi minun tykkäämiseni. Soitanhan mielelläni myös djembeä ja oon tehny hyvän kasan kaikenmaailman nakuttavia ja nikuttavia psykebiisejä.

#19 kirjoitettu 25.05.2009 18:21

Tuore suomalainen tutkimusuutinen

"25.05.2009


Musikaalisuus yhdistettiin kiintymysgeeniin
Geeneillä on huomattava osuus musikaalisuudessa ja musiikillisessa luovuudessa, osoitti Helsingin yliopiston ja Sibelius-Akatemian yhteinen tutkimus.

Tutkimus vahvisti myös, että musiikin säveltäminen, sovittaminen ja improvisointi liittyvät korkeisiin musikaalisuuspisteisiin: musiikillinen luovuus vaatii siis musiikillisia taipumuksia.

Musikaalisuuden havaittiin liittyvän AVPR1A-geeniin, joka on aiemmin yhdistetty sosiaaliseen kommunikaatioon, sitoutumiseen ja kiintymiseen."

http://www.tiede.fi/uu...

#20 kirjoitettu 25.05.2009 19:09

Kyllä mulla aktivoituu ehdottomasti koko aivo!

#21 kirjoitettu 26.05.2009 16:32

Sunt1o kirjoitti:
MrKAT kirjoitti:
musikaalisuuspisteisiin

Mitä ovat musikaalisuuspisteet?

Tarkoittavatkohan ehkä näitä:

"All family members were tested for musical aptitude using the auditory structuring ability test (Karma Music test; KMT) and Carl Seashores tests for pitch (SP) and for time (ST). Data on creativity in music (composing, improvising and/or arranging music) was surveyed using a web-based questionnaire. "