Mikseri.net

#2 kirjoitettu 19.01.2009 14:32

Lomo.

#3 kirjoitettu 19.01.2009 15:18

Pictorialismi

Haava kirjoitti:
Miten taiteessa ylipäänsä, arvostatko enemmän sunnittelua ja harkintaa vaiko spontauniutta?


Kyllä molemmilla voi tulla hyvää jälkeä oli taiteenlajina mikä tahansa, musiikki/kuvataide yms.

-HypnotiC- muokkasi viestiä 15:19 19.01.2009
Pictorialismi siis noista kuvista.

#4 kirjoitettu 19.01.2009 18:55

Haava kirjoitti:
Kumman tyyppisistä kuvista pidän enemmän?


Nuo piktorilaniasnismi-kuvat oli hienompia. Varsinkin tuo toisen linkin takaa löytyvä kuva oli erittäin upea.

Lomografia-kuvista en tykännyt yhtään. Näinollen julistaudun lomofoobikoksi. (Vaikken niitäkään kuvia pelkää mut tää oli jo NIIN hyvä läppä et oli pakko kirjottaa).

#5 kirjoitettu 19.01.2009 19:01

Kumman tyyppisistä kuvista pidän enemmän?
Noista esimerkeistä nyt enemmän noista lomokuvista koska nuo piktorialistiset kuvat eivät aihevalinnoiltaan oikeen säväyttäneet minua. Kai ne ovat liian kaukana omasta ajastani.
Kumanlaista valokuvausta itse mielummin tekisit?
paskaa

Eiku lomografiaa, jos osais. Saisi ehkä jänniä ja hienoja kuvia tapahtumista jotka ovat spontaaneja juttuja.
Onko kultainen keskitie näiden välissä se paras vai kiehtovatko äärimuodot?
Onhan sellasessa doktriini-uskoisessa nysväämisessä oma kiehtonsa, mutta mielestäni taiteen tekotapojen pitäisi mukautua siihen mitä halutaan tehdä eikä toistepäin niinkuin tälläisten ismien ja summuiden kanssa tuppaa käymään.
Miten taiteessa ylipäänsä, arvostatko enemmän sunnittelua ja harkintaa vaiko spontauniutta?
Spontaaniutta ehkä enemmän. Voi olla että johtuu siitä, että haluaisin olla esimerkiksi musiikkia tehdässä paljon spontaanimpi kuin olen. "Periaatteessa ihan sama kunhan lopputulos miellyyttää."

#6 kirjoitettu 19.01.2009 19:51

Haava kirjoitti:


Tässä esimerkkejä pictorialistisista valokuvista tai niiden modernimmista jälkeläisistä:
[img=http://www.nationalgal...] [img=http://markgorman.file...] [img=http://www.metmuseum.o...] [img=http://upload.wikimedi...] [img=http://notare.files.wo...]



Tässä esimerkkejä lomografien valokuvista:
[img=http://www.flickr.com/...] [img=http://www.flickr.com/...] [img=http://www.flickr.com/...] [img=http://www.flickr.com/...] [img=http://www.flickr.com/...]


Kumman tyyppisistä kuvista pidän enemmän?

Kumanlaista valokuvausta itse mielummin tekisit?

Onko kultainen keskitie näiden välissä se paras vai kiehtovatko äärimuodot?

Miten taiteessa ylipäänsä, arvostatko enemmän sunnittelua ja harkintaa vaiko spontauniutta?


Noista esimerkkikuvista pidin eniten piktorialistisista kuvista.

Mutta kummatkin on hienoja, vain erilaisia. Eri päivinä iskee eri jutut. Jos osaisin kuvata edes välttävästi, kuvaisin kuitenkin lomograafisia kuvia. Ne iskee enemmän, mut taas noissa piktoriaalisissa kuvissa on taas enemmän tunnetta, yleensä. Mut voihan sitä toki olla molemmissa. Kyllä ne äärimuodot kiinnostaa aina enemmän, mutta myös keskitie on hyvä. Diplomaattinen vastaus?

Ei ole mitään väliä onko kuva tarkkaan suunniteltu etukäteen vai napsastu tosta noin vain, se tulos ratkaisee. Matka on kiinnostava kummassakin tapauksessa, ne vain menee eri teitä.

#7 kirjoitettu 19.01.2009 20:16

Kumman tyyppisistä kuvista pidät enemmän?

Piktorialistisista.

Kumanlaista valokuvausta itse mielummin tekisit?

Enemmän piktorialismiin päin olevaa... teknisesti hallittua ja tarkoituksella muokattua.

Onko kultainen keskitie näiden välissä se paras vai kiehtovatko äärimuodot?

Niin keskitielle kuin äärimuodoille on paikkansa, riippuu mitä on kuvaamassa.

Miten taiteessa ylipäänsä, arvostatko enemmän sunnittelua ja harkintaa vaiko spontauniutta?

Enemmän kuin suunnittelua arvostan työn määrää ja toteuttamisen vaikeutta, erikoistapauksissa jopa yli varsinaisen sisällön. Näen tuotoksen arvokkaampana jos tekijä on sijoittanut siihen suuren määrän aikaa saadakseen juuri haluamansa tuloksen. Siinä tuntee saavansa tekijältä enemmän vastinetta ajalle, jonka itse käyttää tuotoksen kokemiseen.

#8 kirjoitettu 19.01.2009 21:11

Jos noi esimerkit oli sun itse valitsemia niin musta sulla on aika erilainen käsitys noiden tyylisuuntien eroista kuin minulla. Minusta tuo esimerkkikuva 4 ( http://upload.wikimedi... ) piktorialistisesta kuvasta ei ole erityisen hyvä 'ääriesimerkki', on peräti melko spontaanin näköinen. Tuntuu, että spontaanista kuvasta olisi rajattu niin, että tuo valoläikkä keskellä olisi lähellä kultaista leikkausta, lisäksi kuva on hämärä ja rakeinen. Oma käsitykseni piktorialismista on se, että pyritään mahdollisimman täydelliseen harmoniaan kaiken suhteen. Katse keskittyy kultaiseen leikkaukseen, kaikki sävyt harmoniassa, terävät kohteet ovat teräviä, jälkikäsittelyn tajuaa laadukkuudesta mutta sen jälkiä ei näy (esim. liiallinen terävöinti).

Pääasiassa tykkään itse kuvista, jotka miellyttävät silmää, vailla muita kriteereitä.. Siksi piktorialismi on lähempänä omaa orientaatiota.

#9 kirjoitettu 19.01.2009 21:50

Noista kuvista lomografisissa oli enemmän mun silmää miellyttäviä muut paitsi eka. Piktoriaalisissa toka ja neljäs ei oikeen omaan makuun ollu.

Eli pidän hienoista kuvista eipä sillä tekniikalla juuri merkitystä ole tai riippuu niin kohteesta ja tunnelmasta kumpi sopii paremmin.

Oma kuvaus harrastus on ollu vähä jäissä pidemmän aikaa, mut kai se tekniikka on jotain noitten väliltä kameraa myöden joka on tollanen vähän isompi ja laadukkaampi pokkari muttei kuitenkaan järkkäri tasoa teknisesti. Yleensä tykkään vaan ottaa kameran mukaan ja räpsiä kuvia siitä mitä eteen tulee. Tosin jos jotain oikee mielenkiintosta tulee vastaan ni voi siihen sit jäädä pidemmäksikin aikaa nyhväämään ja joskus harvoin jopa palata paremmissa valaistus olosuhteissa samaa aihetta kuvaamaan.

Jälkikäsittelyä en juuri ole jaksanut harrastella sen jälkeen kun koulussa opetettiin miten se "oikein" tehdään. Nykyään koitan tietokoneen edessä istumis aikani käyttää musiikin tekoon tai koulu juttuihin (eli todellisuudessa foorumeilla pätemiseen).

#10 kirjoitettu 19.01.2009 22:06

EDIT: Kappas vaan, nyt meni vähän termit sekaisin, piktorialismin osalta.

Arvatenkin Lomon ja Holgan ym. mukaan nimetty lomografia on mun mielestä tyylisuuntana paljon herkempi. Mikä tärkeintä, se asettaa kuvan teknisetkin ominaisuudet alisteiseksi kuvan sisällölle ja merkityksille. Vaihtoehtona kuva voi myös syntyä nimenomaan "shoot, don't think" -ajatuksella, jossa teknisten yksityiskohtien miettiminen jää pois ja tarkoitus on nimenomaan pysäyttää se tietty hetki ja tunne filmille.

#11 kirjoitettu 19.01.2009 23:09

Khimil kirjoitti:
kun jengi kuvaa parhaalla mahdollisella tekniikalla mitä sattuu ja raakaa objektiiveja pois perustein "Se vinjetoi liikaa!!!".


No tässä tullaan nopeasti siihen, että onhan se kivaa jos on mahdollisuus valita ne rojut aina sen jutun mukaan mitä hakee eli holga sillon kun kaipaa sita vinjetointia ja pehmeet reunat, Kanuunan 1Ds mkwhatever ja nopeinta/terävintä lasia mitä siihen saa, kun kaipaa tarkkuutta ja sitten taas jonkun ison formaatin palkkikameran kun haluaa messeviä tosi isoja suurennoksia jotka sietää lähempääkin tarkastelua.

Ainut vaan, että kaikilla ei ole syystä tai usemmmasta mahdollisuutta pitää niitä kaikkia kamoja.

Itse olen nyt tässä vähän verrytellyt valokuvausharrastusta taas vajaan vuoden ja tuota piktorialismia ei ole vielä tullut kokeiltua, mutta en pidä mahdottomana, etteikö sitäkin voisi kokeilla. Siihen tosin olisi mielenkiintoista päästä kokeilemaan bromiöljutekniikkaa jolla käsittääkseni saa enemmän maalauksellisuutta mukaan... No se vaan vaatisi, että käytössä olisi pimiö.

Lomoilua on tullut kokeiltua ja se on ihan kivaa. Mulla tosin on vaan toi lomo fisheye. Oma lomoiluni ei tosin välttämättä ole toistaiseksi ollut ihan niin spontaania kuin oikeaan lomoiluun kuuluu.

Eli en nyt lähtis valintaa noiden välillä itse tekemään. Joskus kiinnostaa toinen ääripää joskus toinen... Enkä oikeestaan katsoisi, että tuo on edes mikään yksiulotteinen jana jonka ääripäissä nuo juuri on. Yksi ääripää voisi esimerkiksi olla sellainen todella teknisen tarkka "todellisuuden jäljentäminen" jossa aiheet voivat olla rumiakin. Tuo piktorialismihan ei välttämtättä sellaiseen romanttisuudessaan pyri. Toisaalta taas joku voi pyrkiä vaan dokumentoimaan tilanteita, jolloin päästään ratkaisevan hetken käsitteeseen ja kaikkeen lehtikuvaajien "f/8 and be there meininkiin". Tämäkin on tavallaan ääripää.

No joo, sen verta vielä lomografiasta, että osa näyttää käsittävän lomografian väärin. Lomografiaa ei tarvitse osata eikä siihen ei tarvita kalliita laitteita. Lomografiassa pyritään nimenomaan spontaaniin tai oikeastaan lähes satunnaiseen näppäilyyn josta tuloksetkin on sitten ihan satunnaisia. Joskus tulee hyviä kuvia ja joskus ei.

Oikeastaan ainaoastaan yhden asian suhteen lomotyypit tuntuvat olevan ehdottomia ja se on analogimeininki. Lomografiassa käytetään filmiä. Digi ei ole lomoa. Filmi tosin voi olla vanhaksi mennyttä tai se voidaan kehittää tahallaan väärässä prosessissa tai muuta sellaista jolloin tulokset on entistäkin yllättävämpiä. Värit saattaa vääristyä ja korostua ja tätä pidetään toivottavana.

#12 kirjoitettu 20.01.2009 00:19

Mulla meni taas piktorialismi aluksi väärin, luulin että se on just sitä kamarunkkausta, mutta eihän se ollutkaan. Sitä taas ei voi kiistää, etteikö "kamarunkkaus" olisi yksi valokuvauksen tyylisuunta Tuntuu sama tyylisuunta olevan monissa muissakin taiteenlajeissa, joissa on jotenkin tekniikka osana luomisprosessia, mm. valosuunnittelu.

#13 kirjoitettu 20.01.2009 09:42

Haava kirjoitti:

Kumman tyyppisistä kuvista pidän enemmän?


En tahdo valita. Koskaan. Se on vähän sama kuin jos joutuisi valistemaan kumpaa tahtoisi syödä loppuikänsä - juustoa vaiko leipää.

Kumanlaista valokuvausta itse mielummin tekisit?


Harrastan molempia. Digijärkkäri vimpan päälle linsseillä, kasa polaroidkameroita, filmiperää, 1900-luvun suurenkoonkamera (johon vielä DIY polaperäkin). Neulansilmät sekä diginä, että filminä vielä päälle. Valokuvaus on monipuolinen laji ja minä vaan tykkään vähän kaikesta ja niien sekoitelmistakin.

Onko kultainen keskitie näiden välissä se paras vai kiehtovatko äärimuodot?


Ääripäät ja kaikki siltä valiltä.

Miten taiteessa ylipäänsä, arvostatko enemmän sunnittelua ja harkintaa vaiko spontauniutta?


Loputulos ratkaisee. Toisiin lopputuloksiin (petää niin valokuvaukseen kuin muuhunkin taiteeseen) pääsee VAIN säätämllä ja säätämällä. Tosiin lopputuloksiin pääsee VAIN spontauniudella. Kolmansiin looptuloksiin pääsee VAIN niiden yhdistelmillä. Niin valokuvauksessa kuin musiikissakin yhdistelen niitä kaikkia ja vähän sekoitankin.

#14 kirjoitettu 20.01.2009 09:48

Twight kirjoitti:

Jos noi esimerkit oli sun itse valitsemia niin musta sulla on aika erilainen käsitys noiden tyylisuuntien eroista kuin minulla. Minusta tuo esimerkkikuva 4 ( http://upload.wikimedi... ) piktorialistisesta kuvasta ei ole erityisen hyvä 'ääriesimerkki', on peräti melko spontaanin näköinen.


En kyllä usko, että siinä kuvassa on mitään spontaania. Niin älyttömän työlsätä tuollaisen setupin tekeminen on sen ajan kalustoilla.

Tuntuu, että spontaanista kuvasta olisi rajattu niin, että tuo valoläikkä keskellä olisi lähellä kultaista leikkausta, lisäksi kuva on hämärä ja rakeinen. Oma käsitykseni piktorialismista on se, että pyritään mahdollisimman täydelliseen harmoniaan kaiken suhteen.


Tuohan on harmooninen kuva? Siis sen ajan taiteellisen käsityksen kehikkoon istuva "harmooninen". Hämäryys ja rakeisuus ei muuten ole yhtään piktorialismin ajatusmaailmaa vastaan. Itseasiassa peräti myöhemmin syntynyt Group f/64 on sellainen porukka joka niemomaan on tuollainen piktorialistinen tapainen "isolla kalustolla nysvätään huolellisesti"-kerho, mutta joka vastusti epäterävyyttä kuvissa juuri piktorialismia vastaan.

#15 kirjoitettu 20.01.2009 10:01

Khimil kirjoitti:

Mulla meni taas piktorialismi aluksi väärin, luulin että se on just sitä kamarunkkausta, mutta eihän se ollutkaan.


Kyllä se tietyssä mielessä oli kamarunkkausta. Ei toki tätä modernia "reunoilta tarpeeksi terävä vasta kun on pari aukkoa pudotettu"-runkkausta. Siinä oli kyse taiteilijoista joilla oli vimpan päälle välineet ja jotka tunsivat ne välineensä ja kemikaalinsa viimeisen päälle ja käyttivät niitä välineitä alisteisina sille lopulliselle toteutukselle. Pikkutarkkaa nysväämistä vimpanpäälle välineillä jotka tunnettiin tarkkaan ja tiedettiin kuinka ne käyttäytyvät. Alisteisena sen ajan taidekäsitysten imitaatiolle valokuvan keinoin.

Sitä taas ei voi kiistää, etteikö "kamarunkkaus" olisi yksi valokuvauksen tyylisuunta.


No joo.. En sanoisi. Kamarunkkaus on tapa jonka pohjalta voi tehdä hyvinkin monenlaista valokuvausta. Kyllä lomottajissakin on minsuta kamarunkkaajia, jotka hakevat sitä filmiä ja keräävät käsittämättömän arsenaalin erilaisia lomokameroita, että mikä tekee hyvin juuri mitä. Lomo kuvauksestakin suurin osa on ainakin flickrin perustella todella harkittua hommaa, mutta vain lo-fi vehkeillä. Aivan samoin digi laitteilla (minusta joissain tilanteissa jopa paremmin) voi tehdä spontaani kuvausta.

Itse tykkään kaikesta. 1) Harkitusta lo-fi kuvauksesta 2) spontaanista hi-fi kuvauksesta 3) Harkitusta hi-fi kuvauksesta ja 4) spontaanista lo-fi kuvauksesta.

Khimil kirjoitti:
kun jengi kuvaa parhaalla mahdollisella tekniikalla mitä sattuu ja raakaa objektiiveja pois perustein "Se vinjetoi liikaa!!!".


Joo. Tämä hi-fistely on ikuinen juttu. Itselläni tuo vinjetointi on aina ollut aika neutraali ilmiö. Se ei sinällään niin nappaa. Reunojen piirtokin on aika yhdentekevää kun se on riittävän hyvä kuitenkin. Sen sijaan ongelman tekee se, että rakastan pientä syvyysterävyyttä. Sitä vain ei voi olla koskaan liikaa linssissä. Osta sitten linssi jonka aukko lähentee ykköstä, mutta joka ei muuten ole niin priimaa noiden piirtojen ja vinjetointien suhteen. Ei ole ja sitten kun kaikki on vimpan päälle ylihyvin tehtyä, niin hintakin on.

Etsikää minulle halpoja kiinteitä linssejä joiden aukot ovat lähellä ykköstä eikä hinta päätä huimaa. Piirrolla ei ole niin paljon väliä ja saa vinjetoidakkin kuin sika.

#16 kirjoitettu 20.01.2009 10:46

Haava kirjoitti:
Etsikää minulle halpoja kiinteitä linssejä joiden aukot ovat lähellä ykköstä eikä hinta päätä huimaa. Piirrolla ei ole niin paljon väliä ja saa vinjetoidakkin kuin sika.


Tossa on halvalla ja piirtokin on vissiin hintaan nähden suht ok.

http://www.verkkokaupp...

#17 kirjoitettu 20.01.2009 10:57

Khimil kirjoitti:

Tossa on halvalla ja piirtokin on vissiin hintaan nähden suht ok.

http://www.verkkokaupp...


Kiitos. Kyllä mää nuo canonin lasit tunnen hyvin. Oikein kiva lasi tuo. Suosittelen sitä kyllä itse heti ekaksi lasiksi kaikille järkkärikuvauksesta kiinnostuneiulle. Nikonilta löytyy oma vastaava. 1.4 olisi silti lähempänä omia tarpeita, mutta siinäkin on ihan sairaasti liian vähän. Isompi millimääräkin olisi ehkä osuvampi. Minulla on jo Canon EF 85mm f/1.8, joka se alkaa olla jo kivoissa rajoissa tuon Bokehin suhteen, mutta pakko se kai olisi hankkiä jotain posketttoman kalliita ison koon kameroita jos paljoa tuosta enää tahtoo vähentää syvyysterävyyttä.

Kaikki vintage ison aukon lasitkon on niin kalliita eBayssä. Sovittimella niitä saisi kiinni, mutta mitään sellaista "price busteria" ei ole löytynyt. Manuaalitarkennus ei ole ongelma.

#18 kirjoitettu 20.01.2009 12:11

Haava kirjoitti:
Khimil kirjoitti:

Tossa on halvalla ja piirtokin on vissiin hintaan nähden suht ok.

http://www.verkkokaupp...


Kiitos. Kyllä mää nuo canonin lasit tunnen hyvin. Oikein kiva lasi tuo. Suosittelen sitä kyllä itse heti ekaksi lasiksi kaikille järkkärikuvauksesta kiinnostuneiulle. Nikonilta löytyy oma vastaava. 1.4 olisi silti lähempänä omia tarpeita, mutta siinäkin on ihan sairaasti liian vähän. Isompi millimääräkin olisi ehkä osuvampi. Minulla on jo Canon EF 85mm f/1.8, joka se alkaa olla jo kivoissa rajoissa tuon Bokehin suhteen, mutta pakko se kai olisi hankkiä jotain posketttoman kalliita ison koon kameroita jos paljoa tuosta enää tahtoo vähentää syvyysterävyyttä.

Kaikki vintage ison aukon lasitkon on niin kalliita eBayssä. Sovittimella niitä saisi kiinni, mutta mitään sellaista "price busteria" ei ole löytynyt. Manuaalitarkennus ei ole ongelma.


Mä olen samaa mieltä ton syväterävyyden kannalta. Ensinnäkin se on äärimmäisen miellyttävän näköstä ja auttaa sitäpaitsi rajaamaan kohteen tarkoituksellisesti ulos taustasta... Mä olen miettinyt ton linssin hankkimista, kun sitä ei ole haukuttu ja hintahan on melkein olematon optiikaksi. Noi kun tuppaa maksamaan perkeleesti esimerkiksi Canonin L-sarjalaiset. Yksi L-sarjalainen tele on mulla tällähetkellä päivähoidossa ja tykkään siitä kovasti esim. keikkoja kuvatessa.

#19 kirjoitettu 20.01.2009 12:46

Khimil kirjoitti:

Mä olen miettinyt ton linssin hankkimista, kun sitä ei ole haukuttu ja hintahan on melkein olematon optiikaksi.


Joo siis siinä linssissä on ainoa vika, että se on ns. fyysiseltä laadultaan heikko. Eli jos runnoo kunnolla ja käyttää paljon, niin riski hajoamiseen on huomattavasti isompi kuin L-sarjan laseilla.

Mitä tulee optiseen laatuun, niin se ihan hyvä kiinteäksikin linssiksi. Eli siis voittaa piirroltaan useimmat L-sarjan zoomit. Oikeasti hifistelihjät voivat runkata ihan kuinka paljon tahtovat miten joku L-sarjan prime on terävämpi reunalta, mutta oikeasti se on jo niin aivoköyhää touhua oikean kuvan laadun kallata, että ei voi kiinnostaa ketään täysjärkistä ellei oikeasti tee teknistä valokuvausta jossa lopputulos vedostetaan valokuvalaadulla seinän kokoiseksi. Silloinkin melkein pakko mennä medium fomaattiin.

#20 kirjoitettu 20.01.2009 20:04

Piktorialistiset kuvat oli kyllä aloitusviestin esimerkissä hienompia, mutta ideana lomografia on jotenkin lähempänä.

#21 kirjoitettu 20.01.2009 20:10

Tykkään yhtä paljon molemmista. Jos harrastaisin valokuvausta, kokeilisin kumpaakin mielelläni.

#22 kirjoitettu 20.01.2009 20:39

Pidin todella kovasto molemmanlaisista kuvista.

Piktorialistiset olivat todella vaikuttavia ja tunteikkaita. Lomograafiset taas esittävempiä ja tilanteessaan vallan hienoja. Silti kallistun piktotialistisiin kuviin minäkin vertailussa. Ne onnistuvat helpommin imemään sisäänsä ja herättämään kuvatun tilanteen eloon.

#23 kirjoitettu 21.01.2009 08:26

impronen kirjoitti:

Keskikoon kamerat


Keskikoko on toki parempi kuin kinokoko, mutta suurikoko on parempi kuin keskikoko. Sellainen exralarge (A4-kokoluokkaa) oleva alkaa jo kompromissi koon ja kätevyyden välillä.

Tahtoo sellaisen A4-kokoluokkaa vastaavan kameran! TAHTOO! Siihen joku 50mm-vastaava kinolinssi jollain älyttömän isolla aukolla ja johan alkaa saada talonkin kokoisiin kohteisiin reilusti bokehia.

#24 kirjoitettu 21.01.2009 15:56

Mä tykkään eniten vitun tarkoista makroista mis on mielellää kukkanen.

#25 kirjoitettu 24.01.2009 22:11

Kumman tyyppisistä kuvista pidän enemmän?
Pikto.

Kumanlaista valokuvausta itse mielummin tekisit?
Lomo.

Onko kultainen keskitie näiden välissä se paras vai kiehtovatko äärimuodot?

Keskitiet ja ääripäät... Molemmat menee.

Miten taiteessa ylipäänsä, arvostatko enemmän sunnittelua ja harkintaa vaiko spontauniutta?

Spontaniudella ne oikeasti mielestäni hienoimmat kuvat ovat synyneet. Itelläni on iso laatikko sodan aikaisia kuvia ja kyllähän ne ovat aika spontaaneja ja hienoja.

Emt. Vois koittaa kuvata huvin vuoksi filmille jotain. En tosin ole pitkään aikaan mitään kuvia ottanutkaan...

#26 kirjoitettu 24.01.2009 22:20

Kyllä hyviä kuvia on mukavampi katsoa kuin huonoja.

Ja mukavampi ottaakin.

Aloitin valokuvaamisen tuollaisella jalustallisella palkkikameralla. Se oli alle kymmenenvuotiaalle aika kiva lelu. Mustavalkoista filmiä. Isä taisi jotakin kehittää ja jopa vedostaakin.

Isoisänikin oli muuten puoliammattilainen valokuvaaja.

Perhealbumeissa on keskimääräistä onnistuneempia otoksia.

Kinojärjestelmäkamerani meni särki. Putosi ikkunalaudalta ja valotusmittari ei enää toimi. En millään suostuisi siirtymään digiaikaan...

#27 kirjoitettu 25.01.2009 20:04

Rääväsuu kirjoitti:
Sanokaas asiantuntijat, onko esimerkiksi Sofia Coppolan Lost In Translation lomografinen elokuva? Niissä yökohtauksissa kun ajellaan autolla ympäri kaupunkia jne. Tai voiko noita termejä yleensäkään yleistää liikkuvaan kuvaan?


Kyl se mun mielestäni on. Ja vielä helvetin hyvä leffakin. Katoin joskus. En tosin ole asiantuntijaa lähelläkään.

#28 kirjoitettu 26.01.2009 11:45

Rääväsuu kirjoitti:
Sanokaas asiantuntijat, onko esimerkiksi Sofia Coppolan Lost In Translation lomografinen elokuva? Niissä yökohtauksissa kun ajellaan autolla ympäri kaupunkia jne. Tai voiko noita termejä yleensäkään yleistää liikkuvaan kuvaan?


Hienoja kuvia ovat ja pidän leffasta tosi paljon.

Siis sikäli olen ymmärtänyt tuon lomografian juuri sellaiseksi "seize the moment" -meiningiksi, niin tuon tason elokuvan voi olla vähän vaikea sellanen. Johtuen ihan käytännössä siitä väen/järjestelyjen määrästä, mitä parinkin sekunnin kuvan eteen vaaditaan Mutta on tuossa vähän sellaista estetiikkaa mukana.

Sanoisin tällaisten leffojen liikkuvan pääsääntöisesti kuitenkin tuolla piktorialismin aavoilla aroilla, sikäli kuin nuo kuvat ovat yleensä hyvin tarkkaan harkittuja itse kuvauksen, valaistuksen, lavastuksen, kaiken osalta. Lomografinen "sinnepäin" -kuvaaminen taitais olla enemmän kyseessä, kun heilutaan jonkun Super 8 -kameran kanssa.

Tms emt...

#29 kirjoitettu 26.01.2009 15:31

Rääväsuu kirjoitti:
Että onko se lomografiaa, jos lopputulos näyttää siltä mutta siihen pääsemiseksi on läpikäyty aikaavievä ja hyvin suunniteltu kuvausprosessi.


"Virallinen määrittely" voi toki olla muodoltaan hieman eri, mutta pääsääntöisesti:

- Lomografiassa noudatetaan periaatetta "shoot, don't think", jossa jollain Lomolla tai Holgalla (jotka on teknisiltä ominaisuuksiltaan täyttä arpapeliä) kuvataan filmille vähän mitä sattuu ja sitten filmi uitetaan kehitysvaiheessa vähän missä sattuu jne.

Kai se on filmin estetisoiva vaikutus tahi jokin, joka usein johtaa omalla lailla onnistuneisiin lopputuloksiin. Esimerkiksi Holgalla suunnittelu on prosessinosana täysin turha, koska pelkästään kameran muovinen linssi ja "ehkä jotain tyyliin 1/120" -suljinnopeus pitävät huolen siitä, että lopputulosta ei voi koskaan tietää. Se siitä tekee samalla kiinnostavaakin.

- Kaipa piktorialismi on sitten ikäänkuin päinvastoin, jossa tiettyyn visuaaliseen lopputulokseen päästään suunnitelman ja harkinnan kautta. Valokuvaa käsitellään vielä kehitysvaiheessakin jotta päästään lähemmäs haluttua taiteellista lopputulosta.

Toi piktorialismi ei ainakaan ole ihan tarkka määritelmä, mutta tuollainen kuvaamasi prosessi, jossa "lopputulos näyttää siltä, mutta siihen pääsemiseksi on läpikäyty aikaavievä ja hyvin suunniteltu kuvausprosessi" olisi mun mielestä enemmän piktorialismia kuin ainakaan varsinaista lomografiaa. Eri asia on se, että näkyykö se suunnittelu siinä kuvassa.

Sekä filmi, että elokuvan tekeminen yleensäkin on kallista touhua. Siksi en usko, että tuotantoyhtiö kovin mielellään kuvauttaisi ihan mitä sattuu jollain muovilinssillä ja sitten uittaisi sitä filmipurkkia kehitysnesteessä X huomatakseen, että tällä kertaa menikin pieleen ja metrikaupalla filmiä on pilalla... Vaikka lopputulos voisikin olla todella siisti.

#30 kirjoitettu 27.01.2009 20:05

lomografisissa kuvissa itselleni kuva tuottaa viboja muissakin aisteissa kuin vain visuaalisessa sekä herättää tunteita myös siitä mitä kuvaushetken jälkeen ja ennen sitä tapahtuu, tämä jättää ne loppuunsa asti maalauksiksi muokatut piktografiset vertailussa hieman latteiksi ja vähempiulotteisiksi. jos haluiaisin olla tyly sanoisin että ne ovat hengettömiä mutta en arvioi kuvaa sen perusteella mitä kuvaustyyliä on käytetty vaan lopputulosta.

#31 kirjoitettu 29.01.2009 13:18

Khimilin kanssa samoilla linjoilla tuossa "lomo"-filmeistä.

Aito lomo-henkinen filmi on se kun mennään kaupungille kuvaamaan muovilinssillä mitä sattuu impulsiivisesti jollekin vanhentuneelle filmille jota kehitetään väärissä liuoksissa ja vääriä aikoja, jotta värit menevät perseelleen.

Lost on traslation hakee "lomo" estetiikkaa hyvin harkitusti ja hyvällä laitteistolla, joten siitä puuttuu oikeastaan kaikki "lomo"-meininki.

Toisaalta netissä löytyvistä "lomo"-kuvista 90% on hyvinkin harkittuja ja suunniteltuja vain "huonolla" kalustolla. Eli se minkä laskee lomoksi on vähän sitä sun tätä ja aidon "lomo"-hengen mukaisesti sillä ei ole niin väliäkään.