Mikseri.net

#2 kirjoitettu 18.11.2008 14:24

Endorpheeny kirjoitti:
Putte kirjoitti:
Kyllä ne pelit saattaa hyvinkin vaikuttaa käyttäytymiseen. Itse potkin usein metsästä sieniä kumoon niitä nähdessäni.

Ja yrität ängetä itsesi viemäreihin?

En sentään. Pelkään että siel tulee turtleseja vastaan.

#3 kirjoitettu 18.11.2008 15:03

Endorpheeny kirjoitti:
Minä olen voinut tutkia vain itseäni. 27 vuoden tutkimukset osoittavat että huolimatta suunnattomasta kiinnostuksesta väkivaltaa esittäviin taidemuotoihin minusta tuli neitimäinen aseistakieltäytyjä ja ajatus väkivallasta oikeassa elämässä inhottaa suunnattomasti.

Vaikka noilla elokuvilla ja peleillä olisikin vaikutusta, uskoisin että kasvatus painaa vaakakupissa enemmän. Yhdysvalloissa ja Japanissa toki on erilaiset kulttuurit mutta molemmissa työlle omistautuminen nähdään hyveenä ja lapsen kasvatuksen hoitavat televisio ja mikroaaltouuni.

Olisi myös kiinnostavaa tietää tarkemmin tuon tutkimuksen toteutuksesta käytännön tasolla.


Toisaalta taas silloin, kun sinä olit näiden lasten ikäinen, ei ollut niin realistista väkivaltaa sisältäviä pelejä. Ja jos oli jotain siihen suuntaan, niin sitä oli silloin vähemmän.

Ja aggressiivinen käyttäytyminen voi tarkoittaa sitäkin, että heittää ohjaimen lattialle. Tai, että juoksee ympyrää ulkona. Ei aina pelkkää väkivaltaa tai suoranaista halua vahingoittaa muita.

#4 kirjoitettu 18.11.2008 15:16

Mää ängin itseni usein viemäreihin pienempänä. Oli hauskaa mutta en silti usko että se johtui Mariosta. Ilmakivääreillä leikkimiset oli paljon vaarallisempia ja vaikuttavampia kuin tietokoneen nappien painaminen eri järjestyksessä. Tai melkein mitä tahansa mitä teki pienempänä. Haavoja, mustelmia ja tärähdyksiä. Jos tietokoneen käyttö aiheuttaa väkivaltaista käyttäytymistä, luulen että se johtuu jostain aivan muusta kuin muutamasta punasesta pikselistä ruudussa. Ötökän liiskaaminenkin herättää enemmän fiiliksiä kuin piirretyn ukon tappaminen tietokoneen ruudulla.

#5 kirjoitettu 18.11.2008 15:20

Endorpheeny kirjoitti:
No esim. Doom 1 ilmestyi kun olin tuon 12-vuotta (1993).


Doom 1 on graafisesti etäännyttävämpi peli nykypeleihin verrattuna.

Joo. Mutta minä väitän silti että esimerkiksi tuo aiemmin mainitsemani kasvatus vaikuttaa kyllä enemmän. Toki kasvatukseen kuuluu myös se että K18-peliä ei osteta 9-vuotiaalle muksulle.

Niin.. siis KORRELAATIO ei vielä kerro kausaliteetista mitään.


Juu, voisin kuvitella, että kasvatus kyllä vaikuttaa siihen, että tuleeko sitä aggressiivisuutta sitten käytettyä pahantekoon. Toisaalta siihen vaikuttaa myös hyvin paljon ympäristö ja kaveripiiri. Joka tapauksessa se aggressiivisuus kasvaa väkivaltaisten pelien myötä. Yleensäkin intensiiviset pelit vaikuttavat aggressiivisuuteen.

#6 kirjoitettu 18.11.2008 15:29

Endorpheeny kirjoitti:
Airola kirjoitti:
Joka tapauksessa se aggressiivisuus kasvaa väkivaltaisten pelien myötä. Yleensäkin intensiiviset pelit vaikuttavat aggressiivisuuteen.

En olisi tästäkään ihan suorilta samaa mieltä. Ainakaan yleispätevänä totuutena.


Aggressiivisuus on pohjimmiltaan mielentila. Kyllä se minusta vaikuttaa ihan järkeenkäyvältä ajatukselta, että intensiivisen pelin pelaaminen tuottaa aivoissa jos jonkinmoista keskimääräistä suurempaa aktiivisuutta jollain sellaisella alueella, joka vaikuttaa aggressiivisuuteen.

Toisaalta ainahan löytyy poikkeuksia. Jospa sinä olet sellainen poikkeus, joka kykenee pelaamaan peliä kuin peliä kylmän rauhallisesti. Enkä siis tarkoita sitä, että se rauhattomuus olisi välttämättä jotenkin fyysistä toimintaa.

Minusta tosin kylmän rauhallinen pelien pelaaminen vie jotain tärkeää pois pelikokemuksesta.

#7 kirjoitettu 18.11.2008 15:29

Endorpheeny kirjoitti:
Mutta vaikka noin olisikinl, siihen on onneksi keksitty lääke: K-merkintä. Kauppiaiden ja/tai vanhempien vika jos kersa pelaa ikäisiltään kiellettyä peliä.


Kauppiaat eivätkä vanhemmat moisista välitä, ja vaikka vika olisikin heidän, seuraukset yleensä kärsii joku muu.

Ja kyllä, pelitkin ovat saatanasta - mutta tämä väkivalta-asia on niin monitahoinen seiväs ettei sitä mielestäni ole edes järkevää tutkia noin yksitasoisella tutkimuksella..

#8 kirjoitettu 18.11.2008 15:30

Endorpheeny kirjoitti:
Eikä nuo nykyisetkään pelit nyt kauhean realistisilta näytä.


Taatusti kuitenkin realistisemmilta, kuin ennen.

#9 kirjoitettu 18.11.2008 16:57

http://www.youtube.com... sopii tänne.



Osa ihmisistä ovat luonteeltaan sellaisia, ettei käyttäytymiseen vaikuta oikeastaan mikään ulkopuolinen ärsyke, mutta sitten löytyy niitä, joihin varmasti vaikuttaa väkivaltapelit ja varsinkin, jos niitä liikaa pelaa. Veikkaan kuitenkin että enempi sitä hulluksi muuttuu, kun pelaa paljon pelejä. Lähinnä sen takia, että tulee liikaa vietettyä aikaa koneella ja ulkomaailma vähän unohtuu.

Tilastot, että väkivalta olisi vähentynyt nuorten keskuudessa voisi johtua siitä, että paljon useammin lalpset ja nuoret viettävät vapaa-aikaansa sisällä. Koulussa painitaan varmaankin ihan samaan malliin kuin aina ennenkin. Tai oikeastaan vähän vielä vihaisemmin, kun välillä on alettu ottaa jo aseita mukaan.

#10 kirjoitettu 18.11.2008 17:19

yksilöstä ja kasvatuksesta kii. Jotkut ovat tyhmiä, jotkut reagoivat voimakkaammin, jotkut tajuavat pelin ja todellisuden eron. Jotkut eivät. Kaikkien vanhempien kannattaa katsoa peiliin. Hyvin usein sieltä näkyy syy miksi kenestäkin tuli kukakin.

#11 kirjoitettu 18.11.2008 17:44

impronen kirjoitti:
Minusta väkivaltapelien agressiivisuutta lisäävä vaikutus ei ole mitenkään kaukaa haettu ajatus.


Samaa mieltä.
Joskus peruskouluaikoina, kun telkkarista tuli tyyliin Rocky, niin eikös seuraavana päivänä koulussa ollut skidejä huitomassa toisiaan leikkien nyrkkelijää.

Silti kaikki tällainen koulumurhien ym selittäminen väkivaltaviihteellä menee överiksi. Kyllä lapsi voi käydä potkaisemassa kaveriaan videopelistä inspiroituneena, mutta tuskinpa esim. puukottaa kaveriaan samasta syystä.

#12 kirjoitettu 18.11.2008 18:58

Olen pelannut varmaan jokaista vähänkin kuuluisampaa väkivaltapeliä Doomista ja Duke Nukem 3D: stä Severancen ja Soldier of Fortunen kautta näihin uudempiin, ja olen neitimäinen (sivari)nörtti joka tuntee suurta rakkautta (lähes) kaikkia maailman elukoita kohtaan.

Ne väkivaltaiset tyypit olivat kouluaikoina niitä taistelulajien harrastajia tai lukihäiriöisiä, mahdollisesti perheen ainoita lapsia, bonuksena ehkä vielä eronneet vanhemmat tai isän alkoholiongelma.

#13 kirjoitettu 18.11.2008 20:31

Endorpheeny kirjoitti:
Mutta olen itse mieltänyt asian niin että nuo harrasteet ovat tarjonneet turvallisen kanavan purkaa agressioita sen sijaan että olisivat tehneet minusta agressiivisemman yksilön noin niinQ muuten.


Huomaa, että aggression purkamisessa ja aggression kasvattamisessa on eri lähtökohdat. Voi hyvinkin olla niin, että jos on valmiiksi jo aggressiivinen, niin pelissä oleva aggressiivisuus saa sitä sitten purettua pelaajassa. Neutraalissa tilassa olevalla taas ei ole mitään purettavaa, jolloin se aggressiivinen peli voi hyvinkin vain nostaa aggressiota pelaajassa.

impronen kirjoitti:
Se on varmaan vähän sama kuin joku nyrkkeily, jota jotkut (ainakin joskus) kehuivat hirveän hyvänä agression ja paineiden purkukeinoina. No itsellä ainakin meni sen säkin hakkaamisen kanssa niin, että sitä rupesi tekemään mieli oikeasti vetää ihmisiä turpaan, kun adrenaliinit yms. mämmit lähtee virtaamaan tonne verikouruihin. Jälkikäteen hirveän levoton ja "nopea" olo.

Ei pelaamisesta tule sellaista oloa mutta kyllä sekin adrenaliinia pistää pumppaamaan, jos kokemus on tarpeeksi intensiivinen. Ja kyllä niissä nykypeleissä on ihan eri tavalla tappamisen meininki kuin ennen. Doomia pelatessa raketilla ampuessa pikselipatsas leviää pikseliläjäksi mutta jossain Falloutissa, Dead Spacessa tai Gears of Warissa kyllä se tappaminen tuntuu ihan eri tavalla brutaalilta, kuin mitä Doomissa ikinä. Niissä on sellainen "tappamisen meininki" nykyään.



Aivan. Aggressiivisella musiikillakin on vaikutuksensa. Esimerkiksi minä tykkään kovasti soitella ilmarumpuja. Tykkään pistellä menemään semmosta kunnon vauhdikasta thrash-komppia. Tätä halua ei esiinny niin kovasti silloin, kun en kuuntele mitään musiikkia. En myöskään silloin halua kauhean paljon pitää vasenta reittäni virvelinä. Kun taas kuuntelen jotain oikein räimivää ja rankkaa thrashia ja vähän alkaa ilmarummutella, niin siinä tulee aivan mieletön halu pistää menemään oikein kunnolla. Naama on irvessä ja vasen käsi hakkaa vasenta jalkaa välillä vähän turhankin kovaa, mutta niin vaan siinä se voimakas fiilis, jota myös aggressioksi koen, kasvaa kasvamistaan. Se samalla tuo kyllä mukanaan tunnetta jonkinmoisesta aggression vapauttamisesta, mutta toisaalta sen jälkeen jää vielä toisinaan pitkäksikin aikaa semmonen tapinä päälle, että tekee mieli jatkaa sitä rummutusta ja pääkin tuntuu vielä nyökyttelevän jonkin aikaa. Ja suu irvessä tietty.

Tämän takia aggressiivinen musiikki voi olla erittäin hyvää lenkki- ja kuntoilumusiikkia. Sitä kun aggressio kasvaa, niin entistä kovemmin tulee kuntoiltua.

Mielenkiintoista on muuten se, että joskus luin siitä, kuinka armas Yhdysvaltojen armeija käyttää tietokonepelejä apuna siinä, että saadaan sotilaiden luontainen vastemielisyys tappamista kohtaan alaspäin. Tehdään siitä sotatilanteesta jotain, missä vihollinen ei ole sen kummempi kuin se kasa polygoneja ja shadereita oli. Jotenkin ei tunnu yhtään yllättävältä, että jossain Irakissa jengi sitten ajelee tankeilla Slayerin tahdissa...


En ole varma, että tarkoititko tuon Slayerin kuuntelemisen olevan jonkinlainen merkki siitä sotatilanteen etäistämisestä, mutta minusta tuolla Slayerin käytöllä on kaikkein eniten se pointti, että se saa ihmiseen lisää aggressiota, jolloin motivaatio sotatilanteessa etenemiselle on suurempi. Tai jotenki silleen. Ja vähän niin kuin vaikka panssarivaunun jyrinä saattaa tuoda sotilaalle lisää energiaa, niin tahdikkaampi ja hieman monipuolisempi jyrinä hevimetallin saattamana voi tehdä sen entistä paremmin.

Joo, no mut jokatapauksessa. Pelaaminen varmasti vaikuttaa ihmiseen mutta pelaaminen ei kyllä siltikään pelkästään saa ketään ampumaan ketään. Voi olla, että se on yksi tekijä siinä, mutta niin voi olla vitutus siitä, että maito oli mennyt vanhaksi. Tai todennäköisemmin se, että lääkäri sanoo, että "pärjäile, määrärahat ei nyt oikein riitä sun auttamiseen." Siinä rinnalla se, että pelaa jotain, tuntuu aika pieneltä ja mitättömältä tekijältä.


Uskoisin, että mitä nuoremmaksi mennään, sitä helpommin vaikkapa halu ampua joku voi tulla suoraan siitä pelistä. Ja siis silleen, että vaikka sitä halua olisikin ollut ennenkin tuossa pelaajassa, niin se peli saa sen viimeisen sysäyksen kokeilla sitä käytännössä.
Toisaalta taas voisi kuvitella, että teini-iän hormonirysäyksissä altistus tuollaiselle voisi olla suurempi.

GxBx kirjoitti:
yksilöstä ja kasvatuksesta kii. Jotkut ovat tyhmiä, jotkut reagoivat voimakkaammin, jotkut tajuavat pelin ja todellisuden eron. Jotkut eivät. Kaikkien vanhempien kannattaa katsoa peiliin. Hyvin usein sieltä näkyy syy miksi kenestäkin tuli kukakin.


Toisaalta hyväkään kasvatus ei välttämättä auta, jos lapsella ei yksinkertaisesti ole kykyä erottaa hyvin pelin ja todellisuuden eroa.

Sekin on mahdollista, että toisinaan ne pelit voivat oikeasti vaikuttaa ihmiseen vaikka kuinka tietäisivät pelin ja todellisuuden välisen eron. Kun mikä tahansa peli vähänkin "liikaa" pelattuna voi jäädä hermoja raastavasti pyörimään päähän, kun pitäisi saada nukuttua, niin ainahan ne voivat joitain kemiallisia muutoksia päässä aiheuttaa. Toisilla pyörii tetrispalikat tunnista toiseen päässä ja toisella autot kolaroi ja toisilla sotilaat loikkivat ympäri Vietnamia koko yön. Tässä tietenkin on vanhemmalla suuri vastuu varmistaa, ettei lapsi tule pelanneeksi liikaa, mutta sitten taas aikuisemmalla ihmisellä ei välttämättä ole ketään vahtimassa asiaa omalla kohdallaan.

En suoraan väitä, että pelit aiheuttaisivat pahoja asioita, mutta vaikka olen itsekin 5-7vuotiaasta asti katsonut kauhua ja pelannut väkivaltaisempiakin pelejä ja olen siltikin kiltti kuin kärpänen enkä juurikaan halua edes sanoin kenenkään mieltä pahoittaa, niin sanon silti sen olevan mahdollista, että peleillä voi olla rankkojakin vaikutuksia.

Disintegr8 kirjoitti:
Olen pelannut varmaan jokaista vähänkin kuuluisampaa väkivaltapeliä Doomista ja Duke Nukem 3D: stä Severancen ja Soldier of Fortunen kautta näihin uudempiin, ja olen neitimäinen (sivari)nörtti joka tuntee suurta rakkautta (lähes) kaikkia maailman elukoita kohtaan.

Ne väkivaltaiset tyypit olivat kouluaikoina niitä taistelulajien harrastajia tai lukihäiriöisiä, mahdollisesti perheen ainoita lapsia, bonuksena ehkä vielä eronneet vanhemmat tai isän alkoholiongelma.


Ehkä olet ollut pienestä pitäen neitimäinen nörtti ja siksi et ole nytkään muuta, kuin neitimäinen nörtti. Siksi oma kokemuksesi peleistä ei lopulta kerro juuri mitään siitä, että voivatko pelit aiheuttaa aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä.
Mä ainakin olen aina ollut kiltti ja nörtti ja neiti ja nössö, ni siksi ne ei ole muhunkaan vaikuttaneet ehkä

#14 kirjoitettu 18.11.2008 20:36

impronen kirjoitti:
Kukaan ei ole (ainakaan tässä ketjussa) väittänyt, että pelaajat olisivat jotain sekopäitä skitsoja. En minäkään ole. Silti minulla ei ole mitään ongelmaa sen suhteen, että voisin hyväksyä tai myöntää ajatuksen siitä, että pelaamisella voisi olla myös negatiivisia psykologisia vaikutuksia. Vähän sama kuin se, että kyllä minä uskon siihenkin, että liiallisella hampurilaisten syömisellä voi olla negatiivisia terveysvaikutteita mutta ei silti kaikista hampurilaisensyöjistä tule kolmella penkkiä istumiseen tarvitsevia megaläskejä. Pelaamisen negatiiviset vaikutukset tuskin ovat niinkään suuria kuin hampurilaisten vastaavat mutta ei se silti tarkoita sitä, että niitä olisi fiksua väheksyä. Hienoahan se on, jos joku isä tai äiti tajuaa tuollaisen tutkimuksen johdosta, että ehkä Villelle pitäisi asettaa jonkinlaiset rajat siitä, että mitä pelataan ja kuinka paljon.


Tutkimuksessa puhuttiin agressiivisuudesta, ei väkivaltaisuudesta. Itse olen monesti käyttäytynyt agressiivisesti ilman, että olen sormeani liikauttanut.


Tässä ollaan asian ytimessä.

Jo sitäkin, että ärähtää jollekin ja vaikka käskee painua vittuun tai vaikka sanoo vain "mee pois" vähän vittumaisemmalla äänensävyllä, kun tämä joku tulee keskeyttämään tai muuten vaan olemaan häiriöksi kesken jonkun pelin, voidaan pitää aggressiivisuutena.

#15 kirjoitettu 18.11.2008 21:13

Itse ainakin olin paljon agressiivisempi sillon kun pelasin pelejä aktiivisesti.

#16 kirjoitettu 18.11.2008 22:14

Airola kirjoitti:

Ehkä olet ollut pienestä pitäen neitimäinen nörtti ja siksi et ole nytkään muuta, kuin neitimäinen nörtti. Siksi oma kokemuksesi peleistä ei lopulta kerro juuri mitään siitä, että voivatko pelit aiheuttaa aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä.
Mä ainakin olen aina ollut kiltti ja nörtti ja neiti ja nössö, ni siksi ne ei ole muhunkaan vaikuttaneet ehkä


Ala-asteelta asti on ollut sellainen porukka joka niitä väkivaltapelejä on pelannut, ja oli siellä vähemmänkin neitimäistä porukkaa eikä kukaan niistäkään ole mitenkään erityisen aggressiivinen, että asiaa koskeva empiirinen aineisto ei rajoitu pelkästään itseeni.

Airola kirjoitti:

Jo sitäkin, että ärähtää jollekin ja vaikka käskee painua vittuun tai vaikka sanoo vain "mee pois" vähän vittumaisemmalla äänensävyllä, kun tämä joku tulee keskeyttämään tai muuten vaan olemaan häiriöksi kesken jonkun pelin, voidaan pitää aggressiivisuutena.


Eiköhän se ihan jokaista vituta jos joku tulee sähläämään viereen, oli kyseessä sitten joku peli, läksyt, bonsai-puun trimmaus, viiden miljoonan dominopalikan ketjun rakentaminen, räjähdesynteesi, itsetyydytys tai maratonjuoksu.

#17 kirjoitettu 18.11.2008 22:26

Disintegr8 kirjoitti:
Ala-asteelta asti on ollut sellainen porukka joka niitä väkivaltapelejä on pelannut, ja oli siellä vähemmänkin neitimäistä porukkaa eikä kukaan niistäkään ole mitenkään erityisen aggressiivinen, että asiaa koskeva empiirinen aineisto ei rajoitu pelkästään itseeni.


"vähemmän neitimäinen" ei ihan vielä ole ehkä kaukanakaan neitimäisestä

Eiköhän se ihan jokaista vituta jos joku tulee sähläämään viereen, oli kyseessä sitten joku peli, läksyt, bonsai-puun trimmaus, viiden miljoonan dominopalikan ketjun rakentaminen, räjähdesynteesi, itsetyydytys tai maratonjuoksu.


Ei. Lälläl.

#18 kirjoitettu 18.11.2008 23:29

Sunt1o kirjoitti:

Niinkun käytännön esimerkkinä. Conan käveli ihan itekseen kaupungilla, ja kameli tuli sylkäsemään sitä naamaan (eli siis sähläämään kun toinen teki omia hommiaan). Conan tuli tästä helposti aggressiiviseksi ja päällekarkasi kamelin tajuttomaksi nyrkillään.

MOT


Arska-leffan avulla todistettu asia on ~100% varmuudella totta. Voitit yhden (1) internetin. Olen sanaton.

Airola kirjoitti:

"vähemmän neitimäinen" ei ihan vielä ole ehkä kaukanakaan neitimäisestä


Anteeksi, unohdin että tämä tutkimus tosiaan käsitteli vain ja ainoastaan uskomattoman raavaita machomiehiä. Iästä riippumatta viikset kuin wirenillä ja penkistä nousee 200kg.

eiku

#19 kirjoitettu 19.11.2008 09:24

Disintegr8 kirjoitti:
Anteeksi, unohdin että tämä tutkimus tosiaan käsitteli vain ja ainoastaan uskomattoman raavaita machomiehiä. Iästä riippumatta viikset kuin wirenillä ja penkistä nousee 200kg.


Toki annan anteeksi.

#20 kirjoitettu 19.11.2008 15:00

impronen kirjoitti:

T. impronen, 2h Dead Spacea eilen




Ihan näin btw jotenkin minusta tuntuu että väkivaltapelien kategoriassa enemmänkin kauhupainotteiset pelit eivät tee niin aggressiivisiksi kuin sellainen "DIE MOTHERFUCKERS DIE MOTHERFUCKERS DIE" -meno.

#21 kirjoitettu 19.11.2008 23:10

Meillä hajos monta näppistä ku pikkuveli pelas kavereiden kanssa lieroa pienenä. Ja hajos yks pylväskotelokin kyllä aika perusteellisesti.

Hyvin kestää nyrkkiä nää nykyajan laitteet...

Mut joo. Nykyään nämä pelit on kyllä aika totuudenmukaisia niin graafiikka kuin fysiikkamoottoreiltaankin, jotta en ihmettelisi vaikka sillä kasvavaan lapseen olisi tietty monkeysee-monkeydoo vaikutus. Kaukaa haettua, mut en ihmettelisi.

#22 kirjoitettu 20.11.2008 00:31

Sunt1o kirjoitti:
Airola kirjoitti:
Toki annan anteeksi.


Kai sie tajuut et siun ei oo mikään pakko antaa tommosta anteeks?


Tietenkin annan, sillä olen HYVÄ ihminen.