accent
5 viestiä

#1 kirjoitettu 15.04.2008 04:13

Lämmitin saunan lauantai-iltana kuten olin aina tehnyt. Koivuhalkoja ja sanomalehtiä. Kahdeksaankymmeneen asteeseen. Laitoin kahvia tippumaan ja hain kaapista puhtaan pyyhkeen. Kaikki oli valmista mukavaa sauna-iltaa varten. Riisuuduin ja katsoin itseäni peilistä. Rantaleijona, grr! Sitten avasin saunan oven.

Sauna oli epätavallisen pimeä, eikä lamppu toiminut. Hapuilin pimeässä lauteita kohti, mutta en löytänyt niitä. Saunan ovi paukahti takanani kiinni itsestään, ja sitten oli aivan hiljaista. Mitä ihmettä tapahtui? Seisoin pimeydessä hetken ja käännyin sitten ympäri avatakseni saunan oven, mutta se ei ollut enää siinä.

Yhtäkkiä syttyivät liekit ympärilläni joka puolella valaisten paikan jossa olin. "Helvetti!" pääsi suustani, ja sitten tulin ajatelleeksi että ehkä tämä paikka todellakin oli helvetti. Maa allani oli rosoista mustaa kiveä joka hiukan poltti jalkojani. Joka puolella oli hehkuvan kuumia rautaisia kamiinoita, roikkuvia kettinkejä ja kuparisia putkistorakennelmia jotka olivat muodoltaan toinen toistaan monimutkaisempia. Niiden välissä leijui kostea höyry aavemaisesti.

"Tervetuloa pahaan saunaan!" kuului yllättäen kolkko ääni jostain maan alta. Sitten minua vietiin! Maa allani petti, ja tipuin puiselle tasanteelle joka oli kuin tyhjyyden päällä leijuvat saunan lauteet. Lämpötila nousi äkisti kuin todella äkäisen löylynheiton seurauksena. Altani tyhjyydestä leijaili luokseni suuri saunavihta joka alkoi piestä minua, mutta se ei tuntunut ollenkaan mukavalta vaan pikemminkin kuin ruoskinnalta. Tuskanhuutoni kaikuivat tuossa pimeässä tyhjyydessä.

Ties kuinka pitkän ajan kuluttua tämä kauheus hellitti, mutta vain jotta minut voitiin siirtää seuraavaa kauheutta kokemaan. Yhtäkkiä olin jotenkin siirtynyt tulisia hiiliä sisältävän jättimäisen rautaisen kiukaan sisään. Rautaseinät ympärilläni hehkuivat punaisena, ja tunsin suunnattoman kauhean kuumuuden. Silti jostain syystä en palanut ollenkaan, mitään palovammoja ei näkynyt. Oli vain helvetillinen kuumuus.

Olin tukahtumaisillani kuumuuteen ja hapenpuutteeseen, kun allani avautui luukku ja putosin taas kohti tuntematonta pimeyttä. Sitten, kovan läiskäyksen saattelemana, minut ympäröi äkkiä kylmyys ja tajusin olevani veden alla. Uin pinnalle. Olin jättimäisessä vesisammiossa, ja vesi oli jäätävän kylmää. Shokissa olin vähällä hukkua, mutta sitten kolme järkyttävän näköistä hahmoa tuli ja nosti minut vedestä. Nuo olennot olivat kuin leijuvia ihmisen päitä joista roikkui selkäranka ja jonkinlaisia rihmamaisia ulokkeita joita ne käyttivät käsien tavoin. Olennot puhuivat toisilleen, mutta minusta se kuulosti kuin olisi yhdistänyt naisen kirkumista moottorisahan ääneen. En ymmärtänyt sanaakaan.

Olennot kantoivat minut loputtomalle tasangolle ja laskivat minut alas. Tasanko oli kauttaaltaan päällystetty laatoituksella joka oli kuin kylpyhuoneeni lattia jota jatkui silmänkantamattomiin. Kaksi olennoista lähti leijumaan poispäin, mutta yksi jäi vierelleni kun ympärilläni alkoi nousta seiniä. Ensin yksi edessäni, sitten toinen takana, kolmas vasemmalla ja viimeinen oikealla. Tunnistin ne oman kylpyhuoneeni seiniksi. Vierelleni jäänyt olento taikoi jostain esiin ilkeännäköisen veitsen ja ennenkuin ehdin reagoida, viilsi sillä minua niskaan. Silmissäni pimeni.

Tulin tajuihini kylpyhuoneeni lattialla. Kaikki näytti normaalilta, olentoja ei näkynyt missään. Saunan ovi oli auki ja saunassa paloi valo. Sekin näytti ihan normaalilta. Tapahtuneesta muistutti vain niskaani jäänyt haava jonka arpi ei koskaan kunnolla hävinnyt.

En enää ikinä käynyt saunassa.