Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja

Ladataan

Vastaa Aloita uusi keskustelu

 
Kirjoittaja The Doors


Pastori
Henkinen tuki
7422 viestiä
Luottokäyttäjä

#1 kirjoitettu 19.06.2007 12:36

Näyttää siltä, että tosiaan tästä yhdestä maailmakaikkeuden hienoimmasta bändistä ei vielä ole ketjua perustettu, joten perustetaampa ettei tarvitse offtopicata tuolla toisessa ketjussa. Miten on, miten kolisee vai koliseeko? Omat suosikit? Miten tutustuitte?

Itse tutustuin eräällä kesälomalla bändiin kun luin aikanikuluksi Ray Manzarekin kirjan "Light my Fire". Kirja oli niin tiukka, että oli pakko lainata serkulta (jolla onneksi oli kaikki The Doorsin levyt) musiikkia kirjan taustalle. Jotta aina sitten tiesti mistä puhutaan kun kirjassa paljon kuitenkin puhuttiin biisien syntymisitä. Siinä sitten kirja loppui mutta kuuntelu ei. Huomasin kesän aikana kuuntelevani vain ja ainoastaan näitä Doorsin levyjä yhä uudelleen ja uudelleen. Olin antanut Liskokuninkaalle pikkusormen mutta koko käsi meni. Nyt omaan hyllyyn on ilmestynyt koko Diskografia ja löytyypä muutama levy vinyylinäkin. Hieno bändi kerta kaikkiaan. Ehdottomasti oma suosikkini tuolta vanhemmalta osastolta.

Listataan nyt vähän omia suosikkeja tähän perään:

TOP5 BIISIT:
1. Roadhouse Blues
2. People are strange
3. Strange Days
4. Hyacint House
5. The Changeling

TOP6 ALBUMIT:
1. Strange Days
2. The Doors
3. L.A. Woman
4. Waiting for the Sun
5. Morrison Hotel
6. Soft Parade

Hieno bändi. Kertakaikkiaan.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#2 kirjoitettu 19.06.2007 13:09

Pastori kirjoitti:

Miten on, miten kolisee vai koliseeko?


Kolisee. Bändi jolla on maailman paras rock-saundi. Ylivoimaisesti.

TOP5 BIISIT JÄRJESTYKSESSÄ:
1. The End
2. Riders On The Storm
3. Break on Through (To the Other Side)
4. Moonlight Drive
5. Ghost Song

Albinonin Adagio coveri on myös ylläätävän hieno muutenin kuin kuriositeettina.

TOP5 ALBUMIT JÄRJESTYKSESSÄ:

1. The Doors
2. Strange Days
3. American Prayer
4. Waiting for the Sun
5. L.A. Woman

Hieno bändi. Kertakaikkiaan.

^ Vastaa Lainaa


rawhead
3117 viestiä

#3 kirjoitettu 19.06.2007 13:16

Pastori kirjoitti:
Itse tutustuin eräällä kesälomalla bändiin kun luin aikanikuluksi Ray Manzarekin kirjan "Light my Fire". Kirja oli niin tiukka,


Kirja on kyllä hienoimpia kaikista mitä on tullut luettua. Suomentajalle täydet pisteet. Luulen, ettei alkuperäisen tunnelmasta ja kerronnasta ole hävinnyt mitään.

Ja bändi kolahtaa, kyllä. Vaimon ansiota tämä(kin). Sillä kun oli muutama Dorsin levy ja muutenkin fanitteli bändiä. Niin muutaman kerran kuuneltua ja oikeastaan kuullessani bändin bluesbiisejä, silloin kolahti ja kovaa.


rawhead muokkasi viestiä 13:16 19.06.2007

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#4 kirjoitettu 19.06.2007 13:52

the TT Allan kirjoitti:
Mites se Doors leffa.
Cruiseko se oli joka morrisonia näytteli.


Val Kilmer

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#5 kirjoitettu 19.06.2007 13:54

wiren kirjoitti:

The Doors on sen verran kulttibändi että siitä joko tykkää täysillä, maanisesti tai sitten sitä inhoaa.


Oletko tosissasi? Eihän tuossa ole mitään tootuuden häiventäkään? Minusta The Doors on kyllä melkoisen paljon perus keskitien rokkia avistuksen keskimääräistä isommalla kulmalla ja loistavalla laadullisella sisällöllä.

Tidän lukuisia henkilöitä joiden milestä doors on "Ihan jees" bändi. Ei se nyt mikään Toto ole, mutta yll'tt'v'n paljon sinnepäin.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#6 kirjoitettu 19.06.2007 14:08

wiren kirjoitti:

jaa... no minä taas tiedän useita henkilöitä jotka eivät tykkää yhtään the doorsista ja toisaalta niitä jotka suorastaan palvovat sitä.


Sitten teit vain hätiköidyn johtopäätelmän, sillä tuo minun tilasto tietoni osoittaa jo sinun väitteesi vääräksi.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#7 kirjoitettu 19.06.2007 14:10

the TT Allan kirjoitti:

Jos on valittava Toto vs. The Doors
niin ilmanmuuta The Doors


Ihan helposti, sillä Toto on huono ja The Doors on hyvä. En nyt kuitenkaan verrannut niitä hyvyyden suhteen vaan siinä suhteessa, että molemmat ovat musiikillisesti tuollaisia vähän vaarattomia bändejä jotka kelpaavat yllättävän monelle. Onhan The Doors toki vähän rokimpi joo, mutta siliti aika vaaraton bändi muuten kuin imagoltaan.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#8 kirjoitettu 19.06.2007 14:20

wiren kirjoitti:

no vittu kai sitä nyt mielipiteensä ja oman mielikuvansa saa täälläkin sanoa.


Tottakai saa sanoa. Senhän minä suille sanoinkin. Sinähän se aloit minulle räyhätä? Minun mielipiteeni on edelleen, että mielikuvasi ei vastaa totuutta.

Onko kaiken oltava aina totta?


Ei, mutta eikä se ole hyvä, jos minä korjaan tuollaisen harhakäsityksen, että kaikki ihmiste joko vihaisivat tai rakaistaisivat sitä bändiä, jos se ei minun kokemusteni mukaan ole yhtään totuudenmukainen. Jos joku sanoo jotain joka ei minusta ole yhtään totta foorumilla, niin eikö ole vain hyvä jos kerron oman käsitykseni asiasta?

perusta ketju erikseen sitä pohdiskelua varten.


Tämä on The Doors ketju kekustelufoorumilla, niin saan kai minä nyt sanoa mielipiteeni sinun mielipiteestäsi kun se vielä koskee tasan keskustelun aiheena olevaa bändiä?

^ Vastaa Lainaa


Andy Livid
1235 viestiä

#9 kirjoitettu 19.06.2007 14:30

Bändillä on paljon upeita biisejä.

Mm.

- The chrystal ship
- Touch me
- The End
- Riders on the storm
- Wintertime love
- Yes, the river knows
- The hyacinth house
- End of the night

Tutustuin kaverin kautta joskus 2000-2001. Omistan levyt The Doors, L.A.Woman ja Waiting for the sun.

^ Vastaa Lainaa


Nyhde

Take it sleazy!
3098 viestiä
Ylläpitäjä

#10 kirjoitettu 19.06.2007 15:10

Ah, hieno ketju! Hyvä Pastori!

Kaikki alkoi siitä, kun näin Apocalypse Now Reduxin Rakkautta ja Anarkiaa -elokuvafestivaaleilla vuonna 2001. En ollut aiemmin kyseistä elokuvaa nähnyt, ja koska olin jo kauan ollut kiinnostunut ihmismielen pimeämmistä alueista, teki se minuun luonnollisesti lähtemättömän vaikutuksen. Vajaa vuosi myöhemmin ostin juuri ilmestyneen dvd-julkaisun, ja katselin sitä monina unettomina öinä ja lukemattomina muinakin ajanjaksoina.

The End soi usein päässäni, vaikken edes tiennyt aavistusta suuremmalla varmuudella, minkä nimisestä kappaleesta on kyse tai mikä yhtye kappaleen esittää. Hiljalleen se kuitenkin hivuttautui tajuntaani tavalla, jota en voinut enää vastustellakaan. Samoihin aikoihin aloin myös tutustua IMDB-palvelun hienouksiin rekisteröityneenä käyttäjänä, ja siinä sivussahan se nimi The Doorskin kaiken oivallisen triviaalitietouden lomasta kohdalle sattui.

Apocalypse Now'n ja Apocalypse Now Reduxin soundtrack-levyjä on ollut mahdotonta saada Helsingin levykauppoihin niin kauan kuin olen ollut niistä kiinnostunut, mikä on suuri sääli, sillä kyseisten elokuvien musiikit ovat kerrassaan upeaa kuunneltavaa. Elokuvan paremman version, alkuperäisen Apocalypse Now'n, ostin omakseni Filmifriikin tuontilevynä joskus vuoden 2004 alkupuoliskolla.

Kun levykauppa Spine Center lopetti, siirryin Oskun divarin vakioasiakkaaksi. Kun Osku jäi eläkkeelle, siirryin Keltaisen jäänsärkijän tukijaksi. Meneillään taisi olla vuoden 2004 loppu, kun pistäydyin jälleen liikkeen puolella — tällä kertaa aikeenani ostaa The Doorsin albumi The Doors. Hiemanhan tuo ostos silloin arvelutti, sillä en ollut muistaakseni pitänyt kahdesta muusta levyltä kuulemastani kappaleesta, Break on through'sta ja Light my firesta. "No, ainakin yksi hyvä kappale hintaan 9,90€", ajattelin. Ostin levyn ja marssin kotiin muistikuvieni mukaan varsin väsyttävässä räntäsateessa.

Sisälle päästyäni asetin levyn uskollisen CFD-110l-magnetofonini levypesään, ja löin play-painiketta. Musiikkiharrastukseni puolesta olin tuolloin melko kiinnostunut kaikenlaisesta äänen sointiin liittyvistä asioista, ja minua viehätti suunnattomasti kaikenlainen lo-fi-estetiikka. Menin täysin pois tolaltani, kun levysoittimesta täydellä voimalla kajahtanut Break on through ei ollutkaan mikään tylsä rokkikappale, jollaiseksi olin sen joskus epähuomiossa tuominnut, vaan kutakuinkin parasta mitä olin ikinä rock-musiikin saralla kuullut. Kappale svengaa, keuhkoaa ja rymisee sellaisella voimalla, että paremmin en olisi tutustumistani The Doorsin muuhun tuotantoon voinut aloittaa. Se ensimmäinen tuhnuisesta bassosta kajahtava nuotti kietoi minut välittömästi pauloihinsa, ja viimeistään niiden ihanien urkujen kohdalla olin peruuttamattomasti rakastunut.

Eikä se loppunut yhteen kappaleeseen. Vaikka suurimman osan huomiostani veikin mielestäni täysin virheetön äänitekninen puoli, suomeksi "helvetin upea soundi", joka rahisee, raksahtelee, napsuu ja rouskuu juuri oikealla tavalla — samanaikaisesti kirkkaasti ja tuhruisesti — olivat myös kappaleet niin toimivia, etten oikein hahmottanut, miten kyseinen yhtye oli saattanut livahtaa ohitseni melkein jälkiä jättämättä. Päätin, ettei aikaisemmin vain ollut ollut The Doorsin aika viedä minua mukanaan.

Levy pyöri kotona, se pyöri mukanani autossa. Tavallisesti kyllästyn yhden ja saman levyn kuuntelemiseen noin viikossa, mutta The Doors -albumi kesti yli kuukauden lähes yhtäjaksoista soittoa. Vielä tuonkaan ajan jälkeen en ollut levyyn kyllästynyt, mutta soittimeen alkoi jälleen eksyä muitakin hopeakiekkoja.

Olisin tuolloin ollut valmis ostamaan yhtyeen koko tuotannon omakseni, eikä ystäväni "ei niillä oikeastaan huonoja levyjä ole" -lausunto yhdistettynä konkreettiseen todistusaineistoon ainakaan muuttanut mieltäni. Vaan aivan ongelmitta ei sekään onnistunut, sillä melkein kaikkien The Doors -levyjen painokset olivat olleet loppu jo hyvän aikaa. Ja kun innolla odottamani levyt viimein tänä vuonna julkaistiin uudelleen, julkaistiin ne näissä saatanan rumissa uusissa jewelcase-kansissa, joihin en mielelläni koskisi ensinkään. Kyllä, ne ovat kaikki halpalevyjen hintaluokassa, mutta olen sen verran estetiikan päälle perustava ihminen, että tuollaiset rumat kommervenkit vituttavat minua suuresti. Punnitsen parhaillaan vaihtoehtoja.

Apocalypse Now'n ympärille kietoutunut The Doors -tarinani päättyy viimekesäiseen Pariisin-matkaani, jonka aikana sain lopulta ostettua itselleni vuosikaudet etsimäni Apocalypse Now - ja Apocalypse Now Redux -soundtrack-levyt. Apocalypse Now - The Complete Dossierin Euroopan-julkaisua ja järkeviä The Doors -jewelcaseja odotellessa, ohjatkaa minut lähimpään viskikapakkaan.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#11 kirjoitettu 19.06.2007 15:19

Havu kirjoitti:

Apocalypse Now'n ja Apocalypse Now Reduxin soundtrack-levyjä on ollut mahdotonta saada Helsingin levykauppoihin niin kauan kuin olen ollut niistä kiinnostunut, mikä on suuri sääli, sillä kyseisten elokuvien musiikit ovat kerrassaan upeaa kuunneltavaa.


Jeps. Ihan kokonaisena levynä minusta vähän turhankin taustamusiikkia se leffan musiikki, vaikka leffassa skulaa hyvin. Siis se musiikki sitä The Endiä lukuunottamatta. Se on vähän erilainen ja erittäin toimiva myös se leffan "The End"-versiointi.

Eikä se loppunut yhteen kappaleeseen. Vaikka suurimman osan huomiostani veikin mielestäni täysin virheetön äänitekninen puoli, suomeksi "helvetin upea soundi", joka rahisee, raksahtelee, napsuu ja rouskuu juuri oikealla tavalla — samanaikaisesti kirkkaasti ja tuhruisesti


Tuossa on minusta erittäin hyvin kiteytettynä The Doorssin suurin salaisuus. Oikeasti kaikki Biitlesit sun muut 60-luku yhtyeet jäävät saundillisesti vain niin 10-0 The doorssille, vaikka niidenkään saundit eivät ole läheskään huonoja.

The Doorsin debyyttialbumin saundia voi kuvailla vain sanalla täydellinen.

^ Vastaa Lainaa


makes69
1587 viestiä

#12 kirjoitettu 19.06.2007 17:35

Minä arvostan Doorsin todella korkealle heidän älykkyys paistaa musiikista ja haastatteluista, tosin Morrisnolilla lipesi Alkoholistina joskus aika pahasti. Mullon loputon musiikki kirjasto ja Doorsia löytyy aikahyvin, paras on Mystery Train live 1970 tai Peace Frog 1970 sekin Live Detroit Morrison rähisee kuin lähikapakan Rami Peace Frogin laulun sanoja jumatsukka se onkin muuten hauska nyt etsin sen käsiini ja pistän soimaan!!

^ Vastaa Lainaa


Pastori
Henkinen tuki
7422 viestiä
Luottokäyttäjä

#13 kirjoitettu 19.06.2007 17:55

Pakkohan se oli näin kotiin päästyä pistää itsekkin se The Doorsin Soft Parade tuonne levylautaselle pyörimään. Ja kyllä tämäkin vaan hyvä levy on, vaikka sen itse rankkaankin alimmaksi näistä Morrisonin aikaisista tuotoksista.

Perkele, mutta nämä bassolinjat muuten jäävät usein turhan pienelle huomiolle. Jossain "Wishful sinful" -biisissäkin on oikein messevät bassolinjat, vaan harvemmin niistä puhutaan kun ei varsinaisesti sitä basistia ollut. Näin ollen iso kumarrus myös Harvey Brooksille ja Doug Lubahnille jotka basistin sarkaa Soft Paradella kyntävät.

^ Vastaa Lainaa


Hellbilly
369 viestiä

#14 kirjoitettu 19.06.2007 21:34

Tykkään. Pirusti.

Joskus ala-asteella katsoin Apocalypse Now-leffan ja siitä jäi se nimikkobiisi mieleen. Pari vuotta myöhemmin Forrest Gump-leffassa soiva Break On Through herätti mielenkiinnon, ja sitten pitikin jo hommata levyjä kuunteluun. Siitähän se lähti.

Morrisonin aikaiset levyt löytyvät kaikki hyllystä, mutta ne hänen kuolemansa jälkeen tehdyt levyt pitäisi vielä hommata. Eivät vaan tunnu olevan kovin helposti saatavilla.

Suosikkilevyni on Morrison Hotel, Waiting For The Sunin ja debyytin ollessa melkein yhtä hyviä. Eipä (Morrisonin aikaisella) The Doorsilla huonoja levyjä ole, vaikka The Soft Parade on astetta heikompi kuin muut levyt.

^ Vastaa Lainaa


Epoche
5248 viestiä

#15 kirjoitettu 19.06.2007 22:14

Avaan myös oman sanallisen oveni asiasta. Uskonpa hyvinkin tykkääväni, ja paljon. Harmi vain, että vuosien mittaan kuppiloissa kuullut niin paljon tiettyjä biisejä ettei useammin jaksa enää kuunnella. Mutta kyllä sitä silloin 90-luvun alussa diggailin kovasti ja kuuntelin lähes bäivittäin. Omistin joskus orkkis LA. womanin levynkin mut viinapulas myin. Mutta se siitä, nyt palaan sammakkojen maailmaan

^ Vastaa Lainaa


Supikoirapensas
87 viestiä

#16 kirjoitettu 19.06.2007 22:57

Ray Manzarek haukkui kirjassaan The Doors -leffan lyttyyn ja kutsui Oliver Stonea kusipääksi (vapaasti kääntäen). Oliver Stone halusi vain shokeerata ja tuoda Doorsista oman Stonemaisen näkemyksensä, jolla todellisuuden kanssa ei paljoakaan yhteistä ole!

^ Vastaa Lainaa


Pastori
Henkinen tuki
7422 viestiä
Luottokäyttäjä

#17 kirjoitettu 19.06.2007 23:00

Supikoirapensas kirjoitti:
Ray Manzarek haukkui kirjassaan The Doors -leffan lyttyyn ja kutsui Oliver Stonea kusipääksi (vapaasti kääntäen). Oliver Stone halusi vain shokeerata ja tuoda Doorsista oman Stonemaisen näkemyksensä, jolla todellisuuden kanssa ei paljoakaan yhteistä ole!


Kyllä. Näinhän se teki. Sanoi että Stone on ottanut tapahtumien suhteen omat ohjaat käsiinsä ja moni kohtaus on elokuvassa fiktiivinen. Voihan tuo olla että Ray yrittää vaan jälkikäteen paikkailla julkisuuskuvaa.

^ Vastaa Lainaa


karman hardon
1997 viestiä

#18 kirjoitettu 19.06.2007 23:04

olipa minullakin joskus 90-luvulla maaninen doors-kausi, eikä siinä mitn, hieno bändi ja hienoa musaa...
huvittaa vain näin jälkikäteen se fanaattisuus jolla bändiä palvoin, ja vieläkin huvittaa kaikki nää Jim Morrison-wannabeet joihin törmää vähän liiankin usein...sex drugs & roknrol, joojoo, hankkikaa elämä

tyhmää listata mitn top-5 levyistä kun eipä niitä hirveesti ole julkaistu, kaikki ne on hyviä (paitsi se liskokuninkaan poismenon jälkeen julkaistu rahastuslevy jolla soittaa The Doors, ilman Jimboa, hirveä tekele kaikenkaikkiaan, myin omani pois silloin vimmaisen fanituksen aikoihin...)

paras biisi?

Riders on the storm, ehkä.

kirjat tuli luettua joskus liiankin tarkkaan, samanlainen vittumainen auktoriteettien halveksunta mitä Morrison harrasti tarttui teinivuosina itseenikin eikä ole vieläkään lähtenyt pesussa pois, prkl.
(harmi että Jim on kuollut, kai, muuten vois haastaa sen oikeuteen nuoren mieleni tärvelemisestä...)

pitäisi kai ostaa bändin relevantti tuotanto taas itselle cd-muodossa, vinyylit kaikki joskus oli mutta myin ne pois tilapäisessä mielenhäiriössä...noh, pitäähän sitä omat epäjumalansa murhata että voi vetää päänsä hanurista ulos ja alkaa elää.

noniin kaikki doors-tosikot, vetäkää nyt se herne nenäänne
(mulle on ihan vitun sama)

moi. pusuja.

^ Vastaa Lainaa


Olli-Poika

#19 kirjoitettu 20.06.2007 02:51

The Doors tuli minulle iloisena yllätyksenä vähän aikaa sitten. Isoveli esitteli minulle bändin tuotantoa hiukan ja heti kolahti. Mukavaa vaihtelua minun "normaaliin" musiikkimakuun. Varsinkin bändin blues-soundit iskevät minuun.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#20 kirjoitettu 20.06.2007 07:57

Tuo American Prayer kyllä herättää paljon vastustavia tunteita ihmisissä. Mitäs ketjun aloittaja diggailee kyseistä tekelettä?

^ Vastaa Lainaa


Pastori
Henkinen tuki
7422 viestiä
Luottokäyttäjä

#21 kirjoitettu 20.06.2007 08:12

Haava kirjoitti:
Tuo American Prayer kyllä herättää paljon vastustavia tunteita ihmisissä. Mitäs ketjun aloittaja diggailee kyseistä tekelettä?


Ei ole kyllä tullut tutustuttua. Itse kun en oikein ole laskenut koskaan noita Morrisonin kuoleman jälkeisiä levyjä enää Doorsin levyiksi.
(yritin välttyä kertomasta tätä, etten turhaan kaiva verta nenästäni...)
Oikeastaan se on ollut vain niin, ettei ole mielenkiinto riittänyt jotta olisi tullut hommattua niitä myöhempiä käsiinsä.

Mutta ilmeisesti pitää kyllä nyt tutustua kun kuitenkin selvästi on tuollainen mielipiteitä jakava levy. Selkeästi voi ainakin tulla siihen tulokseen ettei kyseessä ihan mikään mitäänsanomaton teos ole.

Pastori muokkasi viestiä 08:21 20.06.2007

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#22 kirjoitettu 20.06.2007 08:41

Pastori kirjoitti:

Itse kun en oikein ole laskenut koskaan noita Morrisonin kuoleman jälkeisiä levyjä enää Doorsin levyiksi.


En minäkään varmaan laskisi ellei se kaikesta huolimatta olisi ihan läpensä Doors se levyn fiilis kokonaisuudessaan. Tulee vain mieleen, että ihan hyvin olisivat voineet tehdä tuollaisenkin levyn.

Selkeästi voi ainakin tulla siihen tulokseen ettei kyseessä ihan mikään mitäänsanomaton teos ole.


Piti siitä tai ei, niin ei muuten ole.

Haava Ghost Song

Haava lisäsi linkin 12:51 20.06.2007

^ Vastaa Lainaa


Pastori
Henkinen tuki
7422 viestiä
Luottokäyttäjä

#23 kirjoitettu 20.06.2007 08:49

Haava kirjoitti:
En minäkään varmaan laskisi ellei se kaikesta huolimatta olisi ihan läpensä Doors se levyn fiilis kokonaisuudessaan. Tulee vain mieleen, että ihan hyvin olisivat voineet tehdä tuollaisenkin levyn.


Onnistuit vakuuttamaan. Pakkohan se nyt on sitten hankkia.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#24 kirjoitettu 20.06.2007 09:01

Pastori kirjoitti:

Onnistuit vakuuttamaan. Pakkohan se nyt on sitten hankkia.


Älä sitten lähetä laskua jos ei miellytä.

^ Vastaa Lainaa


Hellbilly
369 viestiä

#25 kirjoitettu 20.06.2007 16:14

Omasta mielestäni American Prayer on aika vaihteleva levy laadultaan. Jotkut jutut/runot toimivat todella hyvin, kun taas toiset ovat vähän köpsän oloisia. Samaan hengenvetoon sanon sen olevan kuitenkin selkeästi levy joka kuuluu yhtyeen diggarin hyllyyn. Enemmän sitä hyvää kuin sitä vähemmän hyvää.

Ja jos ei muuten niin vaikka sen Ghost Songin takia.

^ Vastaa Lainaa


Siddhartha
883 viestiä

#26 kirjoitettu 20.06.2007 18:47

The Doors on Parhautta!!!

no joo...ylisanoja, mutta putoaa siis kovaa.
jotenkin oon huomannu itellä kausiluontoseks tuon kuuntelun,
viikko tai kaks putkeen ja sit puoleks vuodeks pölyttymään.

The end
Riders..
My wild love
People are...
Äh liikaa hyviä ei jaksa luetteloida.

Livet on parhaimmillaan kyl aivan loistavia. Toisaalta paskimmillaan Morrisonin Kännistä sekoilua ei vaan jaksa kuunnella, muutakun huumori mielessä...ehkä...jos sitäkään.

^ Vastaa Lainaa


Begemot
227 viestiä

#27 kirjoitettu 14.01.2011 18:08

Luinpa tuossa juuri kolme Doors historiikkia ja kuuntelin tuotannon pitkästä aikaa läpi. Ketjun meinasin aloittaa, mutta tälläinen olikin. Jotain hajamietteitä.

Olihan Morrison uran alussa hieno rocktähti, yksi niistä alkuperäsistä. Hienoa laulusoundia on myös paljon jäljitelty, mutta paljon mahtuu myös sellaista kännistä mölinää.

Hienoja biisejä on paljon, mutta aika epätasasia levyjä. Ehkä parhaimmat biisit on kitaristin tekemiä. Vaikka Morrisonia pidetään runoilijana, niin aika vähän tuotannossa kuitenkaan on sellaista "runollista" kamaa. Loppupuolella varsinkin on aika perinteistä bluesläppää.

Alkupuolella uraa on varmaan ollut kova keikkabändi, ja löytyyhän tuubista vaikka mitä hienoa livevetoa. Morrisonin laulu lavalla yhtä karua kuin levyllä yleensä.

^ Vastaa Lainaa


rawhead
3117 viestiä

#28 kirjoitettu 14.01.2011 18:48

Haava kirjoitti:
Tuo American Prayer kyllä herättää paljon vastustavia tunteita ihmisissä.


Tuo on kyllä yksi Doorsin parhaista.

^ Vastaa Lainaa


Laupias Tolppanen
348 viestiä

#29 kirjoitettu 14.01.2011 19:48

En haluaisi toistaa muita, mutta The Doors on vaan jotain mahtavuutta. Jim Morrisonin lyriikat ovat jänniä, ja bändin soundi on jotain hienoutta. Parhaita biisejä on paljon, mutta The End, My Wild Love ja Riders on the strom on ehkä ne suostuimpani. My Wild Love ainaskin jumittaessa on aivan mahtavuutta, voi tuntea itsensä shamaaniksi.

^ Vastaa Lainaa


Pohjois-Korea
10911 viestiä

#30 kirjoitettu 14.01.2011 21:54

Mie tykkään kyl näiden musasta, mut viel enempi tykkään Morrisonin runoista ja sanoituksista. TUtustumisen arvoinen yhtye kyllä. Vittu ku on vaan NIIN laiska.

^ Vastaa Lainaa


Gartza1962
Dreamcase
501 viestiä

#31 kirjoitettu 14.01.2011 22:27

Yksinkertaisesti legenda! Kuunnellut jostain 70-luvulta asti.

^ Vastaa Lainaa


BoyOfSatanus
445 viestiä

#32 kirjoitettu 14.01.2011 22:38 Muok:14.01.2011 22:38

tää on ihan legenda ja suosittu bändi mutta ei tälläkään bändillä mitää kunnon sanomaa oo ikinä mun mielestä ollut. mutta varmaa iha hyvä bändi ku näin suosittu on pitkän aikaa kaukaa (niille jotka tykkää)

^ Vastaa Lainaa


Hendrix2000
92 viestiä

#33 kirjoitettu 24.06.2011 21:32

Legenda sataprosenttisesti!!!!
Kannattaa kattoo samanniminen leffa

^ Vastaa Lainaa

Vastaa Aloita uusi keskustelu