Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja

Ladataan

Vastaa Aloita uusi keskustelu

 
Kirjoittaja Mitä on tiede?


KoBa
3919 viestiä

#1 kirjoitettu 21.02.2007 23:33

TIede on keino herutta teinipilluja ja 13-vuotiaya kolarilaisia blowjob-prinsessoja.

^ Vastaa Lainaa


JM
18460 viestiä

#2 kirjoitettu 21.02.2007 23:47

NORTON kirjoitti:
KoBa kirjoitti:
TIede on keino herutta teinipilluja ja 13-vuotiaya kolarilaisia blowjob-prinsessoja.


Siinä tapauksessa minuakin alkaa tiede kiinnostamaan!

Tieteen Kuvalehti -niminen julkaisu luultavasti tuo sitten alan uusimmat läpimurrot nelivärikuvina kotiin.


Jeps, itse juuri lopetin ko. lehden tilaamisen, koska tiede ei aina päässyt tavoitteisiinsa ja kaksi tärkeintä tieteen kohdetta joutui kotiarestiin.

^ Vastaa Lainaa


pcgn
1262 viestiä

#3 kirjoitettu 22.02.2007 03:04

"Tiede viittaa tiedonhankintajärjestelmään, jolla pyritään ymmärtämään todellisuutta mahdollisimman tarkasti. Tieteen perusyksikkö on teoria eli selitysjärjestelmä, joka pyrkii ennustamaan jotain havaintoa mahdollisimman tarkasti. Tieteellä voidaan viitata myös tieteen muodostamaan tietojen kokonaisuuteen."

"Tiede pyrkii selittämään todellisuutta, mutta ei kykene yksiselitteisesti määrittelemään tietoisuuden olemusta, joka on pohjana käsitykselle siitä, mitä tieto on ja mitä voidaan tietää. Tieteellisen tutkimuksen menetelmät määritellään erilaisten filosofioiden kautta, joista osa lähtee olettamuksesta, että todellisuus on subjektiivista."

"Tiede ei koskaan tuota absoluuttista tietoa, koska todistettu tieteellinen teoria on aina avoinna hylkäämiselle jos ristiriitaisia havaintoja löydetään. Jopa kaikkein perusteellisimmatkin teoriat voivat osoittautua epätäydellisiksi mikäli uudet havainnot eivät täsmää niiden kanssa."

Sitä on tiede. Ihme keskusteluja tällaset

^ Vastaa Lainaa


Tusina Immonen
10508 viestiä

#4 kirjoitettu 22.02.2007 06:26

Tiede on saatana.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#5 kirjoitettu 22.02.2007 14:01

NORTON kirjoitti:
Mitä on tiede,


Tiede on filosofinen järjestelmä joka pyrkii lisäämään tietoa. Toki se itse määrittelee mitä se kokee tiedoksi ja mitä ei.

ja mitä se ei ole?


Ööh.. Mitaan muuta?

Onko tiede hyvä asia? Miksi, miksi ei?


Se on sekä hyvä, että huono asia ihan puhtaasti sen mukaan mitä se aiheuttaa. Hyvän ja huono mittarina pidän itse utilitarismia. Sanoisin, että tiede on tehnyt utilitaristisesti sekä hyvää, että pahaa. Vaikea sanoa kumpaa enemmän.

Eli vaikka esim. että mikä on filosofian ja tieteen ero?


Hauki ja kala ongelma. Tiede on filosofia, mutta filosofia ei välttämättä ole tiede. Ihan kuin hauki on aina kala, mutta kala ei välttämättä ole hauki.

Onko ihmiselle hyväksi suhtautua kaikkiin asioihin tieteellisesti?


Ei välttämättä. Etenkin jos käsittää "tieteellisen suhtautumis tavan" niin kapeasti kun suurin osa ihmisistä sen käsittää. Toisaalta en edes usko, että ihminen voisi suhtautua kaikkeen "tieteellisesti" etenkään jos se käsitetään laajemmin kuin mitä se "tieteen irvikuva"-suhtautuminen johon yleensä viitataan tuollaisilla kysymyksillä.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#6 kirjoitettu 22.02.2007 14:36

NORTON kirjoitti:

Siksi kysyin, kun tieteeseen vedotaan aika huolettomasti kaikissa perusteluissa.


Olen minä kyllä huolellisesti mielestäni perustellut ainakin omaa tieteeseen vetoamistani. Enkö?

Tiede antaa ihmisille selitysmalleja. Se pyrkii rakentamaan järkeviä selityksiä. Jostain syystä järkeväksi selitykseksi koetaan ristiriidaton kokonaisuus.


Tähän voisi sanoa, että onko muutakaan tapaa? Ristiriitainen kokonaisuus on väitämättä "ihan mitä hyvänsä", jolloin puhumisen voi käytännössä lopettaa samantien. Eli siis "Jos puhuu --> Paras olla ristiriidaton" on minusta hyvä ohjenuora jos tahdotaan väittää jotain. Toki tunnepitoisia fiiliksiä voi välittää yhtä hyvin ristiriitaisellakin sananparrella.

Mutta, onko ristiriidaton teoriakokonaisuus maailman ominaisuus vai vain ihmisen tapa pyrkiä havaitsemaan kaikki täydellisenä (siis ristiriidattomana kokonaisuutena).


Ainakin jälkimmäistä johon me olemme pakosti sidoksissa kielemme takia.

Entäpä tieteen ja ei-näkyvien kohteiden suhde. Onko esim. logiikka tiedettä?


Logiikkaa voidaan toki tutkia tieteellisesti. Eli se voi olla myös sitä.

Tieteen itsetarkastelu tuntuu myös olevan ongelmallista sen metodien tähden. Millä siis tutkia sitä, onko tiede mielekästä?


Tieteellisesti. Toki tämä ikuinen miten oikeuttaa tiede tieteellä tai logiikka logiikalla ongelma on yhä yksiselitteinen.

Ei mitenkään. Viimekädessä siis. Saa toki aina esittää paremman vaihtoehdon.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#7 kirjoitettu 22.02.2007 14:55

NORTON kirjoitti:

Tässä onkin ehkä yksi ydinkohta. Ihminenhän voi tehdä monenlaista, mutta mikä on tarpeellista?


Kyllä. Muutakin kuin tiedettä.

Siis, miksi ajatusmaailmaa hallitsee sellainen pinttynyt tapa, että asiat pitäisi ratkaista tai tajuta?


Tuo näkemyshän ei ole tieteen vika. Jos joku ottaa tieteen elämtehtäväkseen ha tahtoo tajuta ja ratkaista kaiken, niin siitä vaan sitten. Aika äkkiä kyllä huomaa, että tiede ei ole ratkaisu siihen. Sen sijeen tuollaiset ihmiset hakeutuvat yleensä erilaisten uskontojen pariin joista monet tarjoavat varmoja ja kokonaivataisesi kattavia näkemyksiä kaikesta. Tiedettä ei minusta sen sijaan voi syyttää tuosta.

Ihmiset voisivat elää aivan hyvin ilman tietoa monista asioista. Paremmaksi vaihtoehdoksi ajatellaan aina jokin teoria, joka toisi lisää tietoa. Mutta jospa takertuminen tietoon on juuri ihmiskunnan kirous.


Olen samaa mielytä kaikesta tuosta. Ihan mahdollista.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#8 kirjoitettu 22.02.2007 15:21

NORTON kirjoitti:

Mutta uskontoihin pariin hakeutuminen voi olla kuitenkin parempi vaihtoehto kuin tieteen pariin hakeutuminen. Uskonnot antavat ihmiselle kokonaisvaltaisen maailmaan kuulumisen kokemuksen ja selityksen heidän elämälleen.


Voihan se ollakkin, mutta toisaalta uskontojen perustelut niille näkemyuksilleen ovat niin huonoja, että monille se ottaa koville. Eli heille se ei ainakaan sovi. Toki monille sopii. Kaikkea hyvää heille.

Yleensä uskonnot eivät myöskään sodi elämän realiteetteja vastaan.


Aika monesti sotivat. Implikoitko muuten tuolla, että tiede sitten sotii elämän realiteetteja vastaan. Jos niin kerro ihmeessä miten?

Ja pohjimmaisena voisi sanoa sen, että ihmisellä tuntuu olevan lajina jonkinlainen tarve palvoa jumalia. Ihminen on luonnostaan uskonnollinen.


Tuo on kyllä ihan totta, vaikka moni kyllä pärjää hyvin muutenkin. Mutta jos tuollaista tarvetta esiintyy, niin eikun sitten vaan palvomaan.

Sen sijaan metodeihin nojaava tiedon kasvatus ei ole mikään itseisarvo.


Minusta mihinkään nojaavan tiedon kasvatus ei ole itseisarvo.

Pistetäänpä jatkokysymys: Millainen olisi sellainen tiede joka olisi hyvä renki mutta ei pyrkisi isännän asemaan?


Se ainoa tiede mikä on. Tieteitä ei ole erilaisia. On vain tiede. Se oikeukäytettynä olisi se mitä tuossa kysymyksessä haet. Eli kyse ei ole siitä, että valitaan oikea tiede, vaan valitaan oikat tavat soveltaa sitä tiedettä.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#9 kirjoitettu 23.02.2007 09:11

NORTON kirjoitti:

Ei se mielestäni sodi, mutta se saattaa olla muuten tarpeeton taakka ihmisen kannettavaksi.


Itse olen sitämieltä, että asioilla on aina puolensa. En minä minnekkään keskiajan maailmaan kaipaa. Siinä vaiheessa oli jo liikaa tietoa, mutta liian vähän tiedettä. Siinä piseessä ei ollut minusta enää paluuta.

Olen nyt heitellyt näitä argumentteja nojaten siihen, ettö ihmisellä olisi lajina joitain ominaisuuksia ja tarpeita jotka olisivat olennaisia. Hankalapa sellaisia on kuitenkin lähteä todistamaan.


Eiköhän se nyt ole aika itsestään selvää? Vai mitä tarkoitat?

Monesti kuitenkin nähdään, että esim. pyhyys ja tieto asettuvat vastakkain. Esim. aborttien, eutanasian, geenimanipulaation, ym. kysymysten yhteydessä. Tällaisia, kenties keinotekoisiakin ongelmia ei olisi, ellei olisi lähdetty sille tielle, että asiat pitää ymmärtää.


Ihan paskapuhetta. Abortti kysymys olisi "ongelma" ilman tiedettäkin. Ihan kuin joko homoseksuaalisuuden "ongelma" ja niin edelleen. Väitän tosin, että nuo tällähetkellä varsin uskonnollis sidonnaiset ongelmat olisivat ongelam ilman ns. järjestätyneitä niihin kantaaottavia uskotojakin.

Mitkä siis olisivat oikeat tavat soveltaa tiedettä?


Tämä on muuten minusta erittäin hyvä ja relevantti kysymys. Harmi, että tuo jatkokysymys minkä sitten esität tuossa alla ei suinkaan minusta ole tuon kysymyksen piirissä niitä oikeasti relevantempia. Esim. Russelin-Eisteinin Manifesti on kiintoisampi yritys ottaa kantaa itse asiaan. No joo.. en minä siis noita perusfilosofiasiakaan vatakkainasettelukysymyksiä kammoa, mutta mielestäni tuolla käytännön tasolla on enemmän oikeasti kintoisia tieteen ongelmia ihan ihmisten näkökulmasta.

Otetaan esim. tilanne, jossa on äiti ja hänellä on sairas lapsi, jonka voisi lääkärien mukaan pelastaa jonkinlaisella operaatiolla. Äiti ei kuitenkaan hyväksy tätä, vaan haluaa odottaa että jumala joko pelastaa hänen lapsensa tai ottaa hänet luokseen. Mikä on tässä järkevää? Antaako äidin ja lapsen elää uskonsa mukaan vai järkevyyteen vedoten pakottaa äiti operaation suoritukseen?


Klassinen jehovantodistajien verensiirto kysymys. Tuollahan me olemme jo puineet tätä. Sinällään kyllä yksi parhaista esimerkeistä tieteen ja uskontojen yhteentörmäyksestä.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#10 kirjoitettu 23.02.2007 09:27

quafka kirjoitti:

No, karkeasti sanottuna tiede lisää tietoamme, filosofia taas ei. Toisaalta ei aivan näinkään, koska filosofian tuomat ajattelun työkalut voidaan nähdä myös tiedon lisääntymisenä.


"Science is what you know, philosophy is what you don’t know." - Bertrand Russell

^ Vastaa Lainaa


Jasor Cosmo
910 viestiä

#11 kirjoitettu 23.02.2007 09:37

Luonnontieteiden ja humanististen tieteiden kuten filosofian eroihin kuuluu muun muassa se, että luonnontieteelliset teoriat voidaan toisintaa, joten ne ovat sinällään ekstakteja. Kun taas humanistisia päätelmiä ei voida tarkasti toisintaa samoin lopputuloksin, koska sen käsitteet ovat huomattavasti moniselitteisempiä.

^ Vastaa Lainaa


JM
18460 viestiä

#12 kirjoitettu 23.02.2007 16:39

NORTON kirjoitti:
Ilman tieteen tuomia pohdintoja kumpaankin olisi aika yksiselitteinen ratkaisu. Abortti ja homous olisivat väärin.


En tiedä missasinko jonkun rivin tästä keskustelusta, mutta siis mitä vittua, miten niin ilman tiedettä ne olisivat automaattisesti väärin? onhan monissa kulttuureissa homoseksuaalisuudella tai abortoinnilla ollut hyvin erilaisia asemia kautta historian, tieteen tasosta tai luonteesta riippumatta.

Ei vaan siis mites tiede muka tekee nuo asiat hyväksyttävämmiksi tai ylipäätään muuttaa tuollaista asiaa?

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#13 kirjoitettu 23.02.2007 17:15

NORTON kirjoitti:

Tästä olen kyllä aika eri mieltä. Ilman tieteen tuomia pohdintoja kumpaankin olisi aika yksiselitteinen ratkaisu. Abortti ja homous olisivat väärin. Ja tarkoitan tätä nyt siinä mielessä, että aborttia harkitsevalle ja homollekin tilanne olisi helpompi, koska heidän ei tarvitsisi vaivata päätään sillä, onko abortti tai homous oikein tai väärin.


Nyt olet kyllä väärässä. Ennen tiedettä abortin ja homouden suvaitsevaisuus on vaihdellut ympärimaailmaa eri paikoissa. Lisäksi sielläkin missä ne ovat ollut yleisen normin takia väärin, sielläkin molempia on aina harrastettu, eli kaikki eivät kuitenkaan ole olleet samaa mieltä. Eli yhtälailla ne ovat olleet käytännössä ongelmia ilman tiedettäkin.

Eli, erittäin vanhakantainen ajattelu olisi myös mukava tapa ajatella. Edellyttäisi tietenkin sitä, että ihmiset suostuisivat alistumaan patriarkaaliseen järjestykseen ja omaan osaansa yhteisössä.


Kenelle olisi ja kenelle ei.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#14 kirjoitettu 23.02.2007 17:19

NORTON kirjoitti:

No mun pointti oli lähinnä siinä, että olipa kanta tuomitseva tai hyväksyvä, niin se on kuitenkin yhtenäinen, eikä ihmisten tarvitse silloin vaivata päätään tuollaisilla.


Mikä se suuri hyötö lopulta on mikä saavutetaan tuossa. Itse näkisin tyon hyödyn aika marginaaliseksi, koska yhtälailla keksiajalla sitten ihmiset vaivasit päätään erilaisilla asioilla jotka olivat epämääräisiä. Niitä kun aina riittää.

Onhan toki eri kulttuureissa ollut eri kantoja noihinkin. Mutta ne ovat olleet paljon ongelmattomampia kuin nykyään. Homous on ollut joko kuolemaan johtava rikos tai sitten täysin hyväksyttävä ja hieno asia.


Ei suinkaan. Esim. Antiikin aikana siihen on suhtaudutta ajasta riippuen joko ongelmattomasti tai sitten hyvnkin negatiivisesti. Ihan riippuen alakultuurista, paikasta ja henkilöistä. Eli nämäkään erimielisyydet eivät suinkaan ole tieteen vika.

Eli siis se vääryys koski tietenkin kristillistä, mennyttä maailmaa.


Kritillisessä maailmassa on sitten riittänyt omia Filoque riitoja. TUota autuasta "ei tarvitse päättää mitään" hienoutta nyt vaan ei ole koskaan ollut. Ei ennen tiedetä eikä sen jälkeen.

^ Vastaa Lainaa


Caca
727 viestiä

#15 kirjoitettu 23.02.2007 18:22

Tiede ja uskonto ovat kontrollia.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#16 kirjoitettu 23.02.2007 23:03

NORTON kirjoitti:

Olennaista on ihmiselle se, että hänellä on selkeä annettu kanta, jonka mukaan hän voi suhtautua asiaan.


Onhan se oleellista. Toisaalta se kantahan jo käytännössä piti jo "valita" ennen tieteen tuloa kun Luther tuli sotkemaan Kritiillisen teologiamonopolin. Sitä ennen Paavi sai rauhassa valita miten kansan pitää uskoa. Toki nykyään Paavi on sitten jo myöntynyt puolessa Lutherin teeseissä. Myöhemmin vielä nöyrtynyt tieteenkin edessä. Hieno autoriteetti.

Tiede ajaa ihmisen "tiedostavaksi" ja luo sellaisen tilanteen, että ihminen kokee tekonsa ja asiansa kantaaottaviksi. Se luo illuusion siitä, että ihminen voi ja ihmisen pitää omilla toimillaan hallita asioita.


Tietyssä määrin tuo on minusta hyvä asia. Tietyssä mielessä ei. Olet oikeassa, että jotkut kuvittelevat hallitsevansa maailmaa tieteenkin takia. Toisaalta onhan sitä ajattelua esiintynyt ennenkin tiedettä, että empä sitten tiedä missä on se oikea syy.

Se vaikuttaa ihan käytännön elämsääskin sillä tavalla että ihmiset kantavat huolta ruokavaliostaan, ostotottumustensa eettisyydestä, ilmaston lämpenemisestä. Minusta tällaiset asiat eivät vain ole tarpeellisia ihmisten mietittäväksi.


Sitten kritisoi sitä. Älä tiedettä. Ei se ole tieteen vika, että ihmiset käyttävät sitä väärin.

Ja kun antiikista oli puhe, niin heidän käsityksensä moraalistahan olivat taas aivan eri pohjalla. Kyse ei ollut hyvästä tai pahasta.


En aivan allekirjoita tuotakaan. Kyllä moraalia sekä hyvän ja pahan käsiteet ovat olleet olemassa kaikissa kulttuureissa ennen Jeesustakin.

Ja tietenkin tuollaiset opilliset kiistat ovat erikseen, mutta ne koskevat melko vähän tavallista ihmistä jolle riittää uskossaan se auktoriteetti jonka kirkko hänelle luo.


Tuonkin auktoriteetin murensi jo luther eikä tiede. Oikeastaan Luther mahdollisti paljon tieteen esiinmarssia tuon auktoriteetin murentamisella. Tiedettä ei voi hallita. Totuus pitää meteliä itsestään.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#17 kirjoitettu 23.02.2007 23:03

Caca kirjoitti:
Tiede ja uskonto ovat kontrollia.


Kyllä, mutta vain sitä uskontoa voi kontrolloida.

^ Vastaa Lainaa


Caca
727 viestiä

#18 kirjoitettu 23.02.2007 23:18

Haava kirjoitti:
Kyllä, mutta vain sitä uskontoa voi kontrolloida.

Sanoo mies, joka uskoo tieteeseen.

Uskonnossa tuo hallinta on selkeämpää, mutta tieteessä kontrolli on johdateltavissa kunkin ajallisen trendin mukaan; molempia "vaivaa" usko toisen ihmisen todistajalausuntoihin. Tieteellä on se valttikortti, että se voi tosiaan oikaista itseään. Siltikin tieteessä tutkimuksia/havaintoja väärennetään eli valehdellaan samalla tavalla kuin uskonnoissakin.
Tai sitten puhun paskaa, vai?

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#19 kirjoitettu 23.02.2007 23:34

Caca kirjoitti:

Sanoo mies, joka uskoo tieteeseen.


Mutta väitinkö minä, että se olisi välttämättä hyvä asia? En, enkä väitä.

Uskonnossa tuo hallinta on selkeämpää, mutta tieteessä kontrolli on johdateltavissa kunkin ajallisen trendin mukaan; molempia "vaivaa" usko toisen ihmisen todistajalausuntoihin. Tieteellä on se valttikortti, että se voi tosiaan oikaista itseään. Siltikin tieteessä tutkimuksia/havaintoja väärennetään eli valehdellaan samalla tavalla kuin uskonnoissakin.
Tai sitten puhun paskaa, vai?


Et puhu, mutta edeleen väitän, että se ei ole tieteen vika, että sitä käyetään väärin. Lähinnä viittaan siis tieteen ulkopuoliseen tieteen vääristelyyn joka on todella ongelma. Sen lisäksi toki myös tieteen sisäinen vääristely joka on yleensä kuitenkin aika hyvin kontrollissa.

Haava lisäsi viestiä 23:35 23.02.2007

Täsmennän siis vielä, että siinä mielessä uskon tieteeseen, että uskon sen tyuovan oikeampaa tietoa kuin uskonnot. Sen sijaan siitä en ole yhtä varma onko tieteen tuoman infomaatio parempaa utilitaristisesti kuin uskontojen tuoma tieto.

^ Vastaa Lainaa


Caca
727 viestiä

#20 kirjoitettu 23.02.2007 23:46

Haava kirjoitti:

Et puhu, mutta edeleen väitän, että se ei ole tieteen vika, että sitä käyetään väärin. Lähinnä viittaan siis tieteen ulkopuoliseen tieteen vääristelyyn joka on todella ongelma. Sen lisäksi toki myös tieteen sisäinen vääristely joka on yleensä kuitenkin aika hyvin kontrollissa.

Niin no...tiede on tiede ja tiedettä harjoittaa ihmiset erinäisine tarkoitusperineen--kait se on jonkinsortin jatkuvaa valtataistelua/kunnianhimoa, mikä puskee tiedettä kohti tuntematonta.

Kyllähän se olisi aika saatanan paha paikka, jos vaikkapa parit väärät lukemat oltaisiin pistetty jonkun kantoraketin suunnitteluvaiheeseen ja vieläpä että se menisi sen tiukan seulan läpi ihan betatestaukseen...

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#21 kirjoitettu 23.02.2007 23:50

NORTON kirjoitti:

Ongelma ei ole ollenkaan siinä, että ihmiset kokevat vääränlaista vallatunnetta. Ongelma on siinä, että tuo vastuu on ihmiselle liian raskas kantaa, eikä ole ihmiselle tarkoiettu.


Joillekkin näin on. Uskokoot sitten mihin lystäävät.

Ihminen ei ole luonut maailmankaikkeutta eikä sen merkityksiä. Ihmisen osa on niin onnellinen, että hän saa elää turvallisesti valmiissa maailmassa, joka tuhoutuu sitten kun Jumala haluaa.


Tästähän minä olen samaa mieltä, vaikka näkemyksemme Jumalsta erovatkin melkoisesti. Tämä olisi minusta hyvä kaikkien käsittää.

Tämä olisi minusta tiivistetysti kristillinen kanta. Uskoisen sen takaavan myös aika mukavan elämän.


Tosille takaa toisille ei. Ihan kuin ei kritillinen elämäkin.

Ei se nyt ole ihan noinkaan. Tiedehän ei lupaa mitään varmaa. Se on lähtökohtaisesti epäilevä. Uskonto taasen ilmaisee melko lyhyesti kaiken oleellisen, mitä tarvitsee tietää, eikä se lisää sanomaansa ilmaisuja kuten ehkä tai todennäköisesti.


Pitääkin oppia elämään varmasti epävarmuudessa. Jos se ei onnitu, niin toki saa olla krititty ja elää varmasti varmuudessa. Itse en vain edes osaisi. Tai oikeammin en osannut. Ei kyllä ole tullut ikäväkään.

Mutta ne ovat mielletty aivan eri tavoilla. Esim. kreikkalaisia kiinnosti paljon enemmän oikeat tavat toimia, kuin se, olivatko ne yleisessä mielessä hyviä tai pahoja. Skaalana toimi paremminkin ylhäisyys ja alhaisuus.


Kyllähän niissä toki oli kultturelleja pikkueroja.

Tuo onkin kyllä aika hankalahko teologinen pulma. Taidan jättää suosiolla sen teologisen väännön sikseen. Sen sijaan sitä olisi kyllä hauska miettiä, onko tieteellä annettaa uskonnon totuuksien etsimisessä. Voisiko esim. eksegetiikka tuoda jotain sellaista tietoa, jonka pitäisi vaikuttaa uskonoppiin? Ilmeisesti voi, koska esim. Lutherin raamatuntulkinnat olivat olivat sisäisesti yhtenäisempiä kuin katolisen kirkon, ja Lutjer pohjasi oppinsa vain Raamattuun.


Samalla Lurher vain rikkoi sen illuusion, että kirkko tarjoaa varman totuuden. Yhtäkkiä totuuksia olikin monta ja Lurherkin itse totesi, että hänellä ei ole selkeitä teologisia varmoja vastauksia vaan hänkin on yhtä raamatun varassa kuin muutkin.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#22 kirjoitettu 23.02.2007 23:52

Caca kirjoitti:

Niin no...tiede on tiede ja tiedettä harjoittaa ihmiset erinäisine tarkoitusperineen--kait se on jonkinsortin jatkuvaa valtataistelua/kunnianhimoa, mikä puskee tiedettä kohti tuntematonta.


On, mutta se onkin juuri pitkälti se tieten juju. Niin kauan kun se tieto on vielä epäselvää, niin sitä ei tiedetä.

Kyllähän se olisi aika saatanan paha paikka, jos vaikkapa parit väärät lukemat oltaisiin pistetty jonkun kantoraketin suunnitteluvaiheeseen ja vieläpä että se menisi sen tiukan seulan läpi ihan betatestaukseen...


Noin käytännön tasolle ne mokat eivät eiteestä päädy, jos nyt insinööritieteitä ei lasketa tieteiksi tuossa mielessä.

^ Vastaa Lainaa


Tusina Immonen
10508 viestiä

#23 kirjoitettu 25.02.2007 00:09

NORTON kirjoitti:
Zitru kirjoitti:
Tiede on saatana.


Voi hyvinkin olla.


Näin on minulle annettu kertoa eräässä hyvin valaisevassa fiktiivisessä teoksessa. Tosin se on siis saatana vain kristittyjen mielestä.

^ Vastaa Lainaa


Tusina Immonen
10508 viestiä

#24 kirjoitettu 25.02.2007 21:17

NORTON kirjoitti:
Zitru kirjoitti:
NORTON kirjoitti:
Zitru kirjoitti:
Tiede on saatana.


Voi hyvinkin olla.


Näin on minulle annettu kertoa eräässä hyvin valaisevassa fiktiivisessä teoksessa. Tosin se on siis saatana vain kristittyjen mielestä.


Saatanpa arvata, mihin yrität viitata. Mutta saatanpa olla arvaamattakin, joten täytyy nyt sitten kysyä että mikä tämä hyvin valaiseva fiktiivinen teos on.


No Dan Browniahan se on.. Enkelit ja Demonit on teoksen nimi.

^ Vastaa Lainaa


Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä

#25 kirjoitettu 25.02.2007 23:53

NORTON kirjoitti:

Tuo onkin jo aivan järkevä kanta. Sen sijaan minä en hyväksy edes sitä, että uskonnollista vakaumustaan noudattavaa ihmistä pidettäisiin jotenkin todellisuuspakoisena. Tieteellinen maailmankatsomus ei kerro suoraan valistuneisuudesta. Se voi kertoa myös esim. vain patologisesta epäilyn tarpeesta


Tuostahan en voisi olla enempää samaa mieltä.

Onko tuo sinusta pieni ero?


Näkökulmakysymys.

Mutta Raamatun varmuus säilyi.


Makusia. Mutta sanotaan nyt, että ei se ainakaan vähentynyt tuossa, niin ollaan samaa mieltä. Mutta siis pointtini olikin, että tuota kuvaamaasi "varmaa maailmaa" ei nähdäkseni käytännössä ole ollut sitten lutherin. Siis euroopassa.

^ Vastaa Lainaa

Vastaa Aloita uusi keskustelu