Mikseri.net

#2 kirjoitettu 29.11.2006 08:46

Liikuteltavat akustointisermit ovat varmaan lähes ainoa järkevä ratkaisu tuohon mobiiliin äänityskoppiin. Muutenhan avainsana on demppaus ja diffuusorit. Ei, en usko että tilasta saa yhtäaikaa hyvin akustoidun mutta viihtyisän ja asumiskelpoisen.

Kaiutinjalat auttavat kyllä jonkin verran mutta jo ihan jollain ääntä johtamattomalla välipalikalla kaiuttimien ja pöydän välissä saa tehtyä sen merkittävimmän eron. Muutenkin kun kaiuttimet nostaa jollain jalustalla oikealle kuuntelukorkeudelle (eli niin korvat ovat about basso- ja diskanttielementin välissä) niin se resonanssin häiritsevyys poistuu jo usein sillä.

#3 kirjoitettu 29.11.2006 08:52

Tällä hetkellä kaiuttimet on nostettu ilmaan pöydältä videokasettien avulla. Todella ruma ratkaisu. Ovatkohan vielä vähän liian matalallakin x(

#4 kirjoitettu 29.11.2006 09:02

Tuossa aika mielenkiintoinen artikkeli
http://www.isover.fi/d...

tai voithan laittaa sinne oman kysymyksen, koska tuossa ei tuota "kannettavuutta" huomioitu.

Itsekin olen jo pitkään tuskaillut tämän kanssa ja näinpä joskus jossain lehdessä Brittiläisen musiikkiliikkeen mainoksen(en kyllä kuollaksenikaan muista mikä se oli) jossa oli myynnissä sellainen koppi, tosin hintaakin oli parituhatta puntaa. Tietysti jossain ammattikoululla tms. voisi teettää kopin. Muista ottaa ilmastointi huomioon ettet tukehdu sinne

#5 kirjoitettu 29.11.2006 09:11

Aukikco kirjoitti:
Onko ~20 neliön olohuonetta käytännössä mitenkään mahdollista akustoida ilman, että huoneen viihtyvyys ja visuaalinen miellyttävyys tuhoutuu täysin?


Olen itse miettinyt ihan samaa. Taitaisi vaan olla hankala moinen "koppi"; ahdas ja epäkäytännöllinen. Parempi varmaan akustoida sitä huonetta.
Tärkein on katto:
On olemassa ihan visuaalisesti miellyttäviä kattopaneeleita, jotka vähentävät kattoheijastuksia. Ecophon Oy Ja tosiaan se akustinen viihtyvyys pitäisi noilla nousta huomattavasti. Ainakin HIFI-messuilla syyskuussa oli yksi huone katotettu ja oli mukava. Noitahan voi asentaa joko omille jaloilleen tai suoraan kattoon. Eikä noiden nyt pitäisi pölistä.
Lisävaihtoehtona olisivat tietysti sellaiset omilla jaloillaan seisovat seinäkkeet / sermit, jollaisia oikeissakin studioissa käytetään. Osakoppi siis.

Otaksuisin, että kaiutintelineet ainakin poistaisivat jonkin verran resonanssia joka tällä hetkellä syntyy kun kaiuttimeni ovat samalla pöydällä monitorin kanssa? Halvahkoja+hyviä telineitä voi siis myöskin ehdotella...


Enpä tiedä halvasta, mutta tuommoiset minulla on: roductinfo&prod_code=3100" target="_blank" class="bb-url">Atacama

#6 kirjoitettu 29.11.2006 11:50

Kaksisataa euroa jalustoista, huhhuh. En olisi kuvitellut että noin paljon joutuu itseään köyhdyttämään :o Eikös olisi mitään laadukkaita budjettiluokan vaihtoehtoja (ilman että laadussa menettää älyttömästi)? Muutenkin näitä audiohankintoja on nyt sen verran edessä että kauhistuttaa jo etukäteen.

#7 kirjoitettu 29.11.2006 12:08

Leca-harkot toimivat. Vähän jotain solumuovia ylä- ja alapuolelle ettei tule naarmuja. Hintaa on 2-3e kappale, kämppiksellä on pilariharkot (240x240x190mm) ja itsellä 75mm levyisen harkon kolmasosat kyljellään kun on vähän normaalia korkeampi pöytä.

Itse uskallan väittää vastaan että katto olisi tärkein, kyllä minä väittäisin että ne seinien heijasteet ja seisovat allot ovat pahempi asia akustiikassa.

Asuinhuoneissa on se paha tapa että seinät ovat samansuuntaiset mistä noita seisovia aaltoja juurikin tulee. Kunnon studioissahan seinät menevät miten sattuu jolloin seisovia aaltoja ei pääse syntymään läheskään samalla tavalla.

#8 kirjoitettu 29.11.2006 15:50

Itselleni on tuollainen jo tulossa:
http://www.seelectroni...

#9 kirjoitettu 29.11.2006 16:02

ttharju, eipä näkynyt mitään hintatietoja ainakaan minun puusilmilläni. Mitäköhän tuo maksaisi?

#10 kirjoitettu 29.11.2006 16:06

Aukikco kirjoitti:
ttharju, eipä näkynyt mitään hintatietoja ainakaan minun puusilmilläni. Mitäköhän tuo maksaisi?


http://www.thomann.de/...
alle 300egee.

#11 kirjoitettu 29.11.2006 16:13

300e... Hmm. Mitenköhän paljon tuo auttaa verrattuna oikeaan akustointiin?

#12 kirjoitettu 30.11.2006 18:13

Tuo systeemi perustuu siihen, että se vaimentaa ainakin noita etuheijastuksia-eli ei tietystikään ime koko huoneen tai tilan akustiikkaa pois vaan poistaa sellaista vittumaista keskialueista koppimaisuutta. Tarkoitus olisi käyttää sitä lähinnä laulu, akustinen kitara yms. tyyppisiin juttuihin-raportoin kun on enemmän kokemusta härpäkkeestä

#13 kirjoitettu 11.12.2006 10:24

Aukikco kirjoitti:
300e... Hmm. Mitenköhän paljon tuo auttaa verrattuna oikeaan akustointiin?


Eivät sulje toisiaan pois. Tuo vähentää hieman huoneen vaikutusta. Eli siis kätevä, jos huone on paska (Kuten yleensä). Ei silti poista huoneen hionouksien parantamisen tarvetta. Eikä tietenkään oikeasti hyvän akustiikan omaavan huoneen tarvetta.

#14 kirjoitettu 31.10.2007 12:43

atheos kirjoitti:
Liikuteltavat akustointisermit ovat varmaan lähes ainoa järkevä ratkaisu tuohon mobiiliin äänityskoppiin.

Mistäköhän/mitenköhän tällaiset kyhäisi? Vai ostettuna valmiina? Mitähä. Mitä pitää ottaa huomioon tällaista rakennellessa?

Tuli tässä mieleen, etten tiedä miksen ole alkuperäisessä threadissa puhunut mitään ihan tuotantopuolen akustiikasta, eli ois tietysti kiva jos tämä akustointijärjestelmä kohentaisi tilaa myös miksausympäristönä. No se varmasti tulisi mukana jos edes jonkinlaisen pirkkakyhäelmän saisi aikaan.

Nostin tämän nyt, jos joku keksisi antaa jotain lisäapua tai -ajatuksia.

#15 kirjoitettu 31.10.2007 15:21

Niin, mainitsin aiemmin tuon katon siinä mielessä että se on se useimmin unohdettu pinta. Ja kun se usein on myöskin pelkkää tasaista betonkia. Seinillähän voi jo olla esim. hyllyjä tai ryijyjä ja ikkunoissa verhot.
Muista että jos haluat vaimennuselementin niin massaa pitää olla jonkin verran.
Halvimmalla ehkä pääsisi jos laittaisi pari jotain kuitulevyä pystyyn puujaloille ja sitten päällystäisi haluamallaan kuosilla. Semmoisia huokoisia parin sentin paksuisia kuitulevyjä pari päällekkäin. Kannattaisi kuitenkin tukea ne ihan laudoilla. Joku DVD-plazan forumilla siitä hehkutti, kuinka se on ihan ylivoimainen akustointimateriaali. (seinällä) Olen sitä käynyt bauhausissa katsomassakin. Vähän pölyäväähän se on mutta akustiseti ihan kuollutta.
Tai sitten rakentaa puusta semmoisen kehikon, siis levy jossa on yhdellä tai molemmilla puolilla reunat (kehykset), joden väliin sitten villaa tai muuta. Saa laittaa aika paksulti. Kangas tai (teko-)käärmeennahka päälle. Tai vielä parempi; laita toiselle puolelle diffuusori, eli ääntä hajoittava epätasainen pinta. Sitten voit kääntää sen aina tarpeen mukaan.

#16 kirjoitettu 31.10.2007 17:33

meomarte kirjoitti:
Niin, mainitsin aiemmin tuon katon siinä mielessä että se on se useimmin unohdettu pinta. Ja kun se usein on myöskin pelkkää tasaista betonkia. Seinillähän voi jo olla esim. hyllyjä tai ryijyjä ja ikkunoissa verhot.
Muista että jos haluat vaimennuselementin niin massaa pitää olla jonkin verran.

Jos tekisi jonkinlaisen "puutelineiden päälle vaimentavaa massaa"-virityksen, niin olisiko katto mahdollista hoitaa ihan siten, että noiden seinälevyjen päälle aina studioviritelmää käytettäessä asettaisi jonkinlaisen vastaavasta materiaalista valmistetun kattolevyn, ettei siis tarvitsisi ihan asunnon kattoon asti lähteä asentamaan? Vai tarvitseeko sen kattolevyn olla jotenkin täydellisen upeasti kiinni niin että tuo seinälevyjen päälle asentaminen olisi jotenkin epäkäytännöllinen tapa?

#17 kirjoitettu 31.10.2007 18:41

Olentolupa kirjoitti:

Jos tekisi jonkinlaisen "puutelineiden päälle vaimentavaa massaa"-virityksen


Yritätkö sinä nyt vaimentaa vaiko akustoida?

#18 kirjoitettu 31.10.2007 18:47

Molempia

Tai siis. No ehkä tärkeämpänä se että saisi vähän laadukkaammin nauhoitettua ja miksattua. Plussana se jos saa vähän naapuriystävällisemmäksikin.

Varmaankin tavoitteeni on vähän muuttunut siitä kun tämän threadin avasin. Saatan olla sekava ja epämääräinen, pahoittelut siitä. Olen kuumeessa.

#19 kirjoitettu 31.10.2007 19:51

Olentolupa kirjoitti:

Molempia


Eristäminen on todella kallista ja vaikeaa. Unohda koko juttu.

#20 kirjoitettu 01.11.2007 10:12

Haava kirjoitti:
Eristäminen on todella kallista ja vaikeaa. Unohda koko juttu.

Ei ole tarkoitus saada täydellistä. On tarkoitus edes vähän kohentaa tätä nykyistä. Kuvittelisin ettei se olisi täysin mahdotonta tai järjetöntä?

#21 kirjoitettu 01.11.2007 12:43

Olentolupa kirjoitti:

Ei ole tarkoitus saada täydellistä. On tarkoitus edes vähän kohentaa tätä nykyistä. Kuvittelisin ettei se olisi täysin mahdotonta tai järjetöntä?


Akustiikkaa saa kyllä parannettua. Sitä kannattaa tehdä.

Mitä tulee eristykseen, niin kotivitykset tuppaavat olemaan oikeasti melkoisen toimimattomia isosta vaivasta huolimatta.

Jos huonetta demppaa, niin se vähentää meneliä naapurissa. Väliovet kiinni ja ns. "heikkojen kohtien" (=ovet, ikkunat jne..) kanssa voi vähän tehdä, mutta ylipäänsä eritämisessä on vähän se vika, että kun oikein viimeisen päälle tekee kaikki, niin yhtälailla se rakenteita pitkin se ääni kuitenkin aina menee. Paras tapa tehdä eristystä on tehdä se rakentamisen yhteydessä.

EN minä nyt sano, että se mahdotonta on, mutta helposti sitä uhraa poskettomat määrät aikaa ja rahaa eristykseen ja vaimentaa niillä rumilla tsydeemeillä joku muutaman desibelin. Onhan se toki sekin aina jotain ja parempi kuin ei mitään, mutta kannattaa olla tietoinen tästä jos oikeasti meinaa moiseen ryhtyä.

#22 kirjoitettu 01.11.2007 13:02

Hmm. Meneeköhän minulla termit vähän sekaisin. Olen jotenkin ajatellut eristämisen tarkoittavan sekä sitä, että estetään äänen vuotamista ulkopuolelle, että akustointia. Puhun siis varmaan vähän väärillä sanoilla väärissä tilanteissa.

#23 kirjoitettu 01.11.2007 13:04

Olentolupa kirjoitti:
Hmm. Meneeköhän minulla termit vähän sekaisin. Olen jotenkin ajatellut eristämisen tarkoittavan sekä sitä, että estetään äänen vuotamista ulkopuolelle, että akustointia. Puhun siis varmaan vähän väärillä sanoilla väärissä tilanteissa.


Eritäminen = Estää äänen pääsemistä ulkopuolelle. Ei mitään muuta.

Akustointi = Saada se tila soimaan mahdollisimman hyvin. Ei mitään muuta.

Kannattaa tietää kumpaa tahtoo ja tehdä juuri sitä. Ihan liikaa menevät nuo termit ihmisillä sekaiksin ja sitten tehdään vääriä asioita turhaan.

#24 kirjoitettu 01.11.2007 17:36

Olentolupa kirjoitti:
Jos tekisi jonkinlaisen "puutelineiden päälle vaimentavaa massaa"-virityksen, niin olisiko katto mahdollista hoitaa ihan siten, että noiden seinälevyjen päälle aina studioviritelmää käytettäessä asettaisi jonkinlaisen vastaavasta materiaalista valmistetun kattolevyn, ettei siis tarvitsisi ihan asunnon kattoon asti lähteä asentamaan? Vai tarvitseeko sen kattolevyn olla jotenkin täydellisen upeasti kiinni niin että tuo seinälevyjen päälle asentaminen olisi jotenkin epäkäytännöllinen tapa?


Niin tarkoitin sitä jaloilla seisovaa systeemiä semmoiseksi sermiksi joita voisi olla vaikka pari ja sitten niistä saisi koottua vaikka nurkkaan semmoisen laulukopin. (olettaen että korkeus on riittävä) Ja koska se olisi niin monikäyttöinen sen voisi sitten laittaa vaikka seinää vasten kun laulukoppia ei tarvita. Tällaisen päälle voisi tietenkin laittaa jonkin levyn katoksi jolloin varsinaista katon akustointia ei tarvittaisi. Mutta koska katon vaimentaminen on jo kuuntelun kannalta oletusarvoisesti hyvä juttu, kannattaa se tehdä joka tapauksessa liimaamalla tai ruuvaamalla kattoon jotakin tarkoitukseen soveltuvaa levyä. Itselläni on thomannin pyramidenschaumia. Ollos varoitettu, että Musik Store Kölnillä on kolmea eri paksuutta huomattavasti halvemmalla. Tosin ne eivät ole ihan niin paksuja kuin T-kaupan schaumit. Mutta hintaero on sen verran roima että kannattaa miettiä mistä haluaa maksaa. Laitoin omani kesällä kattoon K-raudasta ostamallani rakennusliima 133:lla. Taisin jopa tyhjentää paikallisen K-raudan hyllyt kyseisestä liimasta.

#25 kirjoitettu 11.11.2007 13:01

niin, ja onko äänityskäyttöön parempi vaihoteho pieni äänitystila vai vähän isompi. eli esim koko huone vai sellaiseen pieneen hyllytilaan istutettu mikki?

#26 kirjoitettu 11.11.2007 14:14

hmm, minun ongelma oli ennen se kaiku. nyt tämä tila rajoittui 7 neliöön. ei kaiu enää. mutta, sain ajatuksen laittaa mikin entisestä kirjahyllydtä jääneeseen hyllyyn ja sinne sisälle kaveri suositteli leikkaamaan epämääräisiä paloja esim vanhasta patjasta tms. sen jälkeen äänen voimakkuus on kasvanut mielestäni mutta kaiku tipotiessään. paras ratkaisuhan tämä ei todella ole mutta minulla tämä pirkka patentti toimii kuvan saatan vaikka laittaa joskus jos jotakuta kiinostaa

optiikka muokkasi viestiä 14:15 11.11.2007

#27 kirjoitettu 12.11.2007 08:48

optiikka kirjoitti:

kaveri suositteli leikkaamaan epämääräisiä paloja esim vanhasta patjasta tms. sen jälkeen äänen voimakkuus on kasvanut mielestäni mutta kaiku tipotiessään.


Akustoimalla äänenvoimakkuus ei kyllä juuri kasva, vaan päinvastoin vähnee kun ne syövät sitä ääntä nuo pehmeät materiaalit. Ei sillä sillä kyllä paljon väliäkään, kun elektronisesti sitten vahvistetaan vähän enemmän.

paras ratkaisuhan tämä ei todella ole mutta minulla tämä pirkka patentti toimii


"Pirkka" akustointi on usein ihan toimivaakin. Ulkonäkö siinä usein enemmän kärsii kuin se kaiku, jos homman tekee hyvin.

#28 kirjoitettu 12.11.2007 15:44

näin on, ruma kun mikäki, mutta mietin tässä. pohjana niille palasille käytin sellaista foam mattoa mitä esim käytetään makuupussin alusena, omaan korvaan kuulostais toimivalta.miten lasikuidun käyttö pohjana toimis? ku siitä sais muotoiltua eri tavalla (paremmin) kun esim puusta ja se olis tarpeeks paksulla ainevahvuudella toteutettu.
mutta kysymys kuuluukin, miten se vaikuttaa äänenlaatuun vai vaikuttaako mitenkään?kun ajattelin väsätä ton tyylisen härpäkkeen mikä tässä aijemmin jo käsiteltiin toi puolipallon muotoinen "huoneen poistaja". onnistuuko tämä lasikuitua pohjana käyttämällä?

#29 kirjoitettu 13.11.2007 21:56

niin ja se pointti mitä tässä ajan takaa on se että toimiiko mikki/äänitys pienessä(esim hyllyyn sijoitettu mikki) vai suurehkossa tilassa (8 neliön huone)?

#30 kirjoitettu 13.11.2007 22:52

optiikka kirjoitti:
näin on, ruma kun mikäki, mutta mietin tässä. pohjana niille palasille käytin sellaista foam mattoa mitä esim käytetään makuupussin alusena, omaan korvaan kuulostais toimivalta.miten lasikuidun käyttö pohjana toimis? ku siitä sais muotoiltua eri tavalla (paremmin) kun esim puusta ja se olis tarpeeks paksulla ainevahvuudella toteutettu.
mutta kysymys kuuluukin, miten se vaikuttaa äänenlaatuun vai vaikuttaako mitenkään?
Kyllähän se pohjameriaalikin minimaalisesti vaikuttaa noin teorian tasolla siihen ääneen. Käytännössä en välttämättä olisi jossain akustointilevyjen tapaisissa jutuissa huolissani. Seinien sisämateriaaleilla onkin sitten jo enemmän väliä.


kun ajattelin väsätä ton tyylisen härpäkkeen mikä tässä aijemmin jo käsiteltiin toi puolipallon muotoinen "huoneen poistaja". onnistuuko tämä lasikuitua pohjana käyttämällä?


Vähän voivat toimia miten sattuu, nuo omat viritysket "huoneen poistajissa", jos siis tuota reflexion filteriä oli tarkoitus kopioida.

niin ja se pointti mitä tässä ajan takaa on se että toimiiko mikki/äänitys pienessä(esim hyllyyn sijoitettu mikki) vai suurehkossa tilassa (8 neliön huone)?


Yleisesti iso kuullostaa premmalta kun tulee vähemmän ongelmia basson kanssa, mutta enemmän kuin huoneen koolla on väliä sillä huoneen laadulla. Hyvä VocalBooth voittaa taatusti huononakustisen isomman huoneen. Toisaalta taas parhaat äänityskopit eivät koskaan ole komeron kokoisia.

#31 kirjoitettu 14.11.2007 01:23

Yleisesti iso kuullostaa premmalta kun tulee vähemmän ongelmia basson kanssa, mutta enemmän kuin huoneen koolla on väliä sillä huoneen laadulla. Hyvä VocalBooth voittaa taatusti huononakustisen isomman huoneen. Toisaalta taas parhaat äänityskopit eivät koskaan ole komeron kokoisia.


aivan. mutta joku joka paremmin akustiikasta sitten tietää, vois heittää vastauksen että onko n 8 neliön huoneessa jossa on paneeli seinät ja kaksi pientä ikkunaa aivan kelvoton akustiikka? kaikua ei ole yhtään, johtuu varmaan siitä että tänne on survottu minibaaria,mikroa,titokonetta,näyttöä,mikseriä,etuastetta,kaiuttimia,vahvistimia,vitusti johtuoa ja parissänky. tila aika vähissä niin sanotusti mutta akustiikkaa jotenkin pitäisi ehkä parannella. niistä seinäpaneeleista olis ihan hyvä varmaan lähteä?

optiikka muokkasi viestiä 01:24 14.11.2007

pointti taas tuli vähän epäselvästi, siis kannattaako tälläistä kohdetta lähteä edes operoimaan?

#32 kirjoitettu 14.11.2007 07:59

optiikka kirjoitti:

aivan. mutta joku joka paremmin akustiikasta sitten tietää, vois heittää vastauksen että onko n 8 neliön huoneessa jossa on paneeli seinät ja kaksi pientä ikkunaa aivan kelvoton akustiikka?


Siellä paneelin alla on betonia? Oletan niin.

Tyypillinen kotiäänitystila. Demppaamalla ja säätmällä siitä voi saad aihan käytettävän normaaleihin kotisysteemeihin. Kaikki on toki viimekädessä kiinni siitä millaista ja miten hyvää hakee.

kaikua ei ole yhtään, johtuu varmaan siitä että tänne on survottu minibaaria,mikroa,titokonetta,näyttöä,mikseriä,etuastetta,kaiuttimia,vahvistimia,vitusti johtuoa ja parissänky.


Kaikua on käytännössä aina. Otaniemessä on TKK:lla kaiuton huone, mutta muuten kaikki tilat suomessa kaikuvat aina ja vieläpä ihan kuultavasti.

Demppaaminen on ylesesti ottaen hyvä (betoni virityksissä). Varsinkin jos ihan jokaista seinää, lattiaa ja kattoa ei ihan täyteen pehmeää iske, kun silloin alkaa bassopään puurossa olla ongelmia.

tila aika vähissä niin sanotusti mutta akustiikkaa jotenkin pitäisi ehkä parannella. niistä seinäpaneeleista olis ihan hyvä varmaan lähteä?


Katosta kannattaa yleensä aloittaa. Siten vielä siten, että kaksi vastakkaista seinää eivät koskaan ole molemat demppaamatta (tämä pätee siis myös katto-lattia akselilla). Ryijyjä, kirjahyllyjä, patjoja pystyym jne...

Ikkunat ovat paha juttu myös.

pointti taas tuli vähän epäselvästi, siis kannattaako tälläistä kohdetta lähteä edes operoimaan?


Kaikki on kiinni siitä mitä tahdot. Siedettävän tilan koti nauhoituksille siitä varmasti saa, jos osaa. Sen sijaan mitään ammattistudiota siitä tuskin koskaan tulee. Tämä ei ole mikään musta-valkoinen asia. Evätkä kaikki muutokset ole aina yksiselitteisen hyviä/huonoja.

#33 kirjoitettu 14.11.2007 17:03

Siellä paneelin alla on betonia? Oletan niin.



itse asiassa ei ole. villaa, ja sitten tietty puuta. omakotitalo nääs. juu, ja nyt on ikkunat peitetty patjoilla leikatuista paloista

#34 kirjoitettu 14.11.2007 17:14

optiikka kirjoitti:

itse asiassa ei ole. villaa, ja sitten tietty puuta. omakotitalo nääs. juu, ja nyt on ikkunat peitetty patjoilla leikatuista paloista


Hyvä. Se tarkoittaa, että akustiikka ei ole ihan niin huono. Vähän terävä tuo paneelin heijastus, mutta paljon parempi kuin betonin. Välttämättä ihan yhtä rajusti ei tarvitse dempata.

#35 kirjoitettu 14.11.2007 18:28

jees. kun tää akustointi on mulle vähä vierasta vielä ,niin millasta kamaa sinne kattoon pitäs laittaa?

#36 kirjoitettu 14.11.2007 18:56

optiikka kirjoitti:
jees. kun tää akustointi on mulle vähä vierasta vielä ,niin millasta kamaa sinne kattoon pitäs laittaa?


Lata vaikka ryijy. No joo... Siis akustointi levyä tai jotain muuta sellaista pehmeää.

#37 kirjoitettu 18.11.2007 21:36

jos tämä nyt jotakuta auttaa, minua auttoi ainakin. Huonemoodien laskuri, joka näyttää aksiaalisten moodien huippu- ja nollakohtien sijainnit huoneessa (erittäin hyvä kaiutimia sijoitellessa)

#38 kirjoitettu 18.11.2007 21:37

ääh, pannaan nyt koko paska tänne copypastella..


Tämmöiselle tuntui olevan tarvetta, joten keräsin tähän kasaan perustiedot akustiikan suunnittelusta ja konsteja että linkkejä, joilla parantaa _halvalla_ ja yhtä tehokkaasti kuin kaupallisilla kamppeilla akustiikkaa normaalissa huoneessa ilman moukaria, moottorisahaa, puskutraktoria, räjähdyspanoksia tai tämän http://www.gadgetopia.... (wtf?)koneen tarvetta. Kaiuttimen toiston huoneessa pilaa huonemoodit, aikaiset heijastukset, vääränlainen jälkikaiunta ja tärykaiku. Niitä kaikkia on helppo parantaa ilman huoneen täydellistä rekonstruktointia suhteellisen helposti tehtävillä DIY-akustointikamppeilla. Akustoiminen kannattaa hemmetisti, varsinkin jos sen tekee edes suunnilleen oikein.

Ensin läpi ongelmat, ja kun on ehkä joku käsitys mitä tehdä ja miksi, seuraa neuvot tarvittavien kikkareiden rakenteluun. FAQ:sta puuttuu vielä ohjeet ainakin kaiuttimen sijoitteluun ja akustiikan mittaamiseen.

EDIT: Lisätty MHelinin oivat linkit oikeille paikoilleen.

Huonemoodit:

Huonemoodit aka seisovat aallot (standing waves, room modes) syntyvät huoneen vastakkaisten seinien etäisyyden ollessa aallonpituuden puolikas tai sen monikerta. Ääniaalto heijastuu vaiheessa vastakkaisesta seinästä ja vahvistaa itseään jääden soimaan ja aiheuttaen voimakkaan korostuman. Alimman seisovan aallon taajuuden seinien välillä voi laskea kaavalla: C / 2l (C äänennopeus ilmassa n. 340m/s ja l seinien etäisyys metreissä). Monikerrat ovat nimensäkin mukaan tuon taajuuden kerrannaisia eli: 2 * (C / 2l), 3* (C / 2l).. N * (C / 2l). Moodit ovat syy miksi erityisesti pienissä huoneissa bassot ovat täyttä kuraa - Nämä ovat siis erittäin palkitseva akustoinnin kohde. Ne häiritsevät varsinkin siellä missä niitä sijaitsee harvassa. Pienessä huoneessa ensimmäiset moodit ovat suhteellisen korkealla taajuudella: Kun ensimmäisen moodin ja sen monikerran välissä on oktaavi, mahtuu esim. 1 kHz ja 2 kHz oktaavin väliin niitä jo reippaasti. Iso huone kuulostaa paremmalta osittain siksi, että moodit sijaitsevat harvassa niillä taajuuksilla, millä korva on erityisen epäherkkä.

Heikoimmat mitat moodien kannalta ovat kuution mallisessa huoneessa, missä jokaisen seinäväliin muodostuu samalla taajuudella jyräävä seisova aalto, paras on huone, missä yksikään seinien välinen etäisyys ei ole toista vastaava tai sen monikerta, jolloin moodit sijoittuvat tasaisemmin. Vielä parempi on huone, missä seinät ovat kevytrakenteiset ja päästävät bassot karkaamaan lävitseen - Yksi syy miksi puutaloissa on parempi saundi (toinen on samasta syystä johtuva tasaisempi jälkikaiku). Huonemoodit ovat myös erittäin paikallisia, ja siksi niitä pystyy hallitsemaan paljolti myös sijoituksella. Kaikkien (aksiaalisten) moodien tihentymät sijaitsevat huoneen nurkissa, joten niitä on paras välttää kaiuttimien tai kuuntelupaikan sijoituksessa. Muita moodeja ovat tangentiaaliset (neljän seinän välillä syntyvät), jotka ovat puolet heikompia kuin aksiaaliset (-3dB) ja vinot (kuuden seinän välille syntyvät), jotka ovat neljä kertaa heikompia.

- Huonemoodien laskuri, joka näyttää aksiaalisten moodien huippu- ja nollakohtien sijainnit huoneessa (erittäin hyvä kaiutimia sijoitellessa): http://www.hunecke.de/...
- Laskuri, joka laskee myös muut moodit: http://www.mcsquared.c...



Aikaiset heijastukset:

Aikaisina heijastuksina pidetään niitä heijastuneita ääniä, jotka ovat kulkeneet kuuntelupaikalle vain yhden rajapinnan kautta. Näin ollen niiden aikaero kaiuttimesta kantautuneeseen ääneen on pieni, eikä ihmiskorva erota niitä kaiuksi, vaan osaksi kuultavaa ääntä (Haasin ikkuna), lisäksi ne ovat monen seinän kautta saapuneita kaikuja voimakkaampia. Tämä heikentää stereokuvan tarkkuutta tekemällä soittimet äänikuvassa epämääräisiksi. Heijastus aiheuttaa myös kampasuodinilmiön, kun osa heijastuneista äänistä saapuu kuuntelupaikalle suoraan ääneen nähden vasta-vaiheisena heikentäen kuultavaa ääntä ja osa saman vaiheisena vahvistaen ääntä, vaiheen riippuessa aallonpituudesta sekä suoran ja heijastuneen äänen matkaerosta. Ilmiö näkyy hyvin kaiuttimien mitatusta taajuusvasteesta lattiaheijastuksen kanssa. Alataajuuksilla kampasuoto on harvempaa tihentyen kohti diskanttia. Kampasuodosta johtuen kaiuttimet tulisi sijoittaa niin, ettei yhdenkään rajapinnan etäisyys toisesta ole toisen monikerta. Yleensä aikaiset heijastukset ovat ensimmäinen akustoinnin kohde; oikean paikan akustoinnille löytää esimerkiksi peilin avulla: Koska ääniaallot heijastuvat kuten valokin, akustointikampsua lisätään siihen kohtaan seinää/kattoa, josta kaiutin näkyy peilin kautta kuuntelupaikalle.



Jälkikaiunta:

Nykyään ideaalina jälkikaiuntana pidetään tasaisena eri taajuuksille, joskin käytännössä bassotaajuudet kaikuvat lähes tulkoon aina pidempään kuin korkeammat johtuen akustiikan peruslaista: Vaimennuksen tulisi olla 1/4 aallonpituudesta ollakseen tehokasta. Näin ollen väistämättä korkeimmat taajuudet vaimentuvat matalia enemmän - Tätä tulisi välttää! Seurauksena voi olla tumppu, mutta bassoiltaan jyräävä tila, jossa bassojen ongelmat entisestään korostuvat. Tämä on samaa perusasiaa, kuin suoran taajuusvasteen omaavat kaiuttimetkin, huone vääristää taajuusbalanssia siinä missä huonosti suunniteltu kaiutin. Jälkikaiunta on osa saundia! Siksi vaimennukseen tulisi käyttää laaja-kaistaisesti vaikuttavia absorpentteja, tämä tosin on käytännössä lähes mahdotonta matalilla taajuuksilla: 20Hz aalto on 17 metriä pitkä ja siitä neljäs-osa = 4,25m. Huone jäisi perinteisillä akustiikkalevyillä äkkiä kovin pieneksi. Matalia taajuuksia vaimennetaankin käytännössä lähes aina resonanssiin ja kitkaan perustuvilla akustointielementeillä, joista juttua myöhemmin. Mainittakoon vielä, että ennen pidettiin hyväksyttävänä pidempää jälkikaiunta-aikaa matalilla taajuuksilla ja tätä tuetaan monessa akustointi-oppaassa nykyäänkin.

Jälkikaiunta-ajaksi on määritelty se ajanjakso, jossa äänenpaine on tippunut 60dB (usein merkitään T60 tai RT60), eli miljoonasosaan. Jälkikaiunnan pituus on osittain maku- ja ohjelmakohtainen asia. Klassinen musiikki vaatii monen mielestä pidemmän jälkikaiun kuin pop-musiikki soidakseen mahtipontisemmin. Surround-ääni sisältää itsessään kaikuinformaation, joten 5.1 matskulle sopii kuolleempi huone kuin stereolle. Hyvä jälkikaiunta-aika studiossa on kaikilla taajuuksilla tasainen 0,2 - 0,5 sekunnin mittainen. Jälkikaiunta-ajan laskeminen on työlästä ja epäkiitollista touhua, sillä laskettu jälkikaiunta harvoin vastaa todellisuutta ellei todella monimutkaisia laskentakaavoja käytetä, eikä niilläkään tulokset aina realisoidu - Helpointa on mittaaminen. Toiselta vuosisadalta peräisin olevalla Sabinen kaavalla voi laskea summittaisen jälkikaiunta-ajan verrattain helposti, joskin sen sopivuudesta pieniin tiloihin ei ole taetta. Jokaiselle taajuudelle on laskettava RT60 erikseen, sillä absorptio-kerroin ei aineissa ole sama kaikilla taajuuksilla.

- Pikalaskuri: http://www.mcsquared.c...
- Sabinen kaavaan perustuva laskin helpottamaan elämää: http://hyperphysics.ph....
- Absorptiokertoimia: http://www.saecollege.... ... erial/pages/Coefficient%20Chart.htm
- Lisää Absorptiokertoimia: (sivun lopussa melkoinen linkkikokoelma):
http://www.bobgolds.co...

Tärykaiku:

Tärykaiku syntyy kahden vastakkaisen kovan pinnan välille ja kuuluu tosi vee-mäisesti. Siitä pääsee eroon sijoittamalla toiselle seinälle akustointikamaa, diffuusoreja tai absorbentteja. Hyvä tapa on sijoittaa akustointielementtejä lomittain, eli vastakkaisille puolille huonetta, mutta toistensa lomaan niin, ettei vastakkaisia pintoja jää paljaiksi. Lattian ja katon välillä hyvä konsti on paksu matto tai katon akustoiminen esim. diffuusoreilla. Muiden akustointitoimien jälkeen tärykaiku tosin yleensä loistaa poissaolollaan.





Akustointielementit:

Absorbentteja on monen mallisia ja hintaisia, määräävin tekijä on kuitenkin vaimennuskerroksen paksuus. Näillä on järkevää vaimentaa lähinnä keskiääniä ja diskantteja. Ilmaraon jättäminen seinän ja vaimennusaineen väliin parantaa absorptiokerrointa matalilla taajuuksilla, sillä aaltojen amplitudihuiput mahtuvat seinästä heijastumisen jälkeen vaimentimeen - vaikutus on melkein sama kuin vastaavasti paksummalla levyllä, mutta toimii vain rajoittuneella kaistalla. Tehokkainta vaimennus ilmavälin kanssa on taajuudella, jonka 1/4 aallonpituus on sama kuin etäisyyden seinästä akustointikaman keskiväliin (amplitudihuippu sattuu vaimennusaineeseen). Akustointielementit kannattaa sijoittaa symmetrisesti huoneeseen niin, että molempien kaiuttimien sivut on vastaavasti vaimennettu/diffusoitu, kuten myös katto ja lattiakin. Tämä meinaa myös sitä, että toiselle seinälle sattuvan ikkunan paikkaa pitäisi imitoida vastaavilla elementeillä (Ikkunan absorptiokertoimet löytyy jälkikaiunnan linkeistä). Bassoilla tämä ei enää pidä yhtä vakavasti paikkaansa, koska bassotaajuuksien (alle 100Hz) suuntaa ei juuri aisti. Yleensä vaimentaessa kannattaa suosia sellaisia elementtejä, jotka vaimentavat tasaisesti mahdollisimman laajalla alueella, joskus sellaisiakin, jotka eivät vaimenna diskantteja - Huonekalut, matot yms. saattavat vaimentaa niitä jo tarpeeksi.

Muutamia seikkoja absorbenteista ja yleisistä väärinkäsityksistä: On todettu, että kiilamainen muoto parantaa absorptiokerrointa _suurilla taajuuksilla_ (yli 1,5khz) ja suurilla paksuuksilla, eikä matalilla kuten monesti annetaan ymmärtää. Tämä johtuu siitä, että osa äänienergiasta kimpoaa absorbentista kiilassa toisiin kiiloihin vaimentuen lisää, eikä takaisin huoneeseen kuten tasaisella pinnalla. Matalilla taajuuksilla tuota kimpoamista ei tapahdu, sillä ne kulkevat sumeilematta vaimennusaineen läpi. Akustiikkalevyn profilointi on silti hyödyllistä, sillä saavutetaan korkeilla taajuuksilla paremman absorption lisäksi diffusointia äänienergialla, joka heijastuu levyn pinnasta. Ääntä heijastuu pinnasta sitä enemmän, varsinkin korkeilla taajuuksilla, mitä suurempi ilman virtausvastus ko. materiaalilla on - Siksi höttöinen kama puree diskantteihin paremmin kuin tiivimmät materiaalit.

Villojen erinomaiset absorptio-ominaisuudet on olleet tiedossa jo pitkään, eikä niiden kehittelyssä ole tapahtunut merkittäviä parannuksia, sillä niiden mikrorakenne vaimentaa ääntä optimaalisesti (!). Lasivilla on siis lähes tulkoon yhtä hyvä - tai parempi - absorbentti kuin mikä tahansa aine, jota akustointiin erikoistuneet valmistajat yrittävät myydä kalliilla. Verrattaessa lasi- ja kivivillan äänenvaimennusominaisuuksia lasivillalla saavutetaan sama absorptio puolta pienemmällä tiheydellä kuin mineraalivillalla. Tästä on toisenlaistakin tietoa; joissain lähteissä väitetään lasi- ja mineraalivillan erojen olevan mitättömiä, mutta paras pysytellä lasivillassa. Munakennot yms. _eivät toimi_ akustoivana elementtinä.

Lasivillan absorptiokertoimia, Isotec KVL, lasikuituhuovalla päällystetty lasivillalevy (50kg/m^3), kiinni seinässä, lähde Isotec (muualla annetaan optimistisempiakin kertoimia lasivillalle = 125Hz 1,0):

50mm _125Hz 0,28 _250Hz 0,53 _500Hz 0,93 _1kHz 1,00 _2kHz 1,00 _4kHz 1,00
100mm _125Hz 0,62_250Hz 0,93 _500Hz 1,00 _1kHz 1,00 _2kHz 1,00 _4kHz 1,00

340m/s / 250Hz /4 = 68 cm.. Tuntuu rikkovan fysiikanlakeja, mutta ISO-standardin mukaisia mitattuja tuloksia noiden pitäisi olla.. 10 - 20 cm ilmavälin kanssa älyttömän hyvä. Tiivimmän villan pitäisi olla vielä parempi matalilla ja sitä saa ainakin 14 senttiä paksuna.

Absorption määrää korkeilla taajuuksilla voi säädellä pinnoittamalla villan tarkoituksen mukaan valitulla materiaalilla, mieluiten profiloidulla muodolla, jotta heijastunut ääni diffusoituisi. Joka tapauksessa lasivilla on pakko pinnoittaa, koska pöly ei oo hyväksi - Kannattaa käyttää hengityssuojainta ja hansikkaita lasivillaa leikkoessa tms. Suomessa 'hifimäisiä' akustointilevyjä myy (aika kalliilla, eikä kovin tehokkaita) esim. Ecophon.

- Lasivillan päällystämistä: http://www.angelfire.c...
http://forum.studiotip...
- Näppärä idea, jolla saa vaimennuksen lisäksi myös tehokasta diffusointia: http://www.dougploss.c...
- Yksi tapa: http://pat.home.mchsi....
- Akustiikkalevyn helppo kiinnitys yms. http://kotiweb.kotipor... ... /akustiikkalevy/akustiikkalevy.html
- Eri aineiden absorptiokertoimia: http://www.saecollege.... ... erial/pages/Coefficient%20Chart.htm /
http://www.bobgolds.co...
- DIY-akustointilevyjä (kuvia): http://www.geocities.c...



Diffuusorit:

Diffuusori on mikä tahansa epätasainen, ääntä heijastava pinta - esim. harvahkoon kirjoilla täytetty kirjahylly on hyvä. Tehokkaimman diffuusion saa kuitenkin tarkoitukseen suunnitelluilla elementeillä, yleisimpiä ovat PRD (Primitive Root Diffusor) ja hiukan parempi QRD (Quadratic Residue Diffusor). Näitä on olemassa 1D-, että 2D-malleina. Yksi ulotteinen hajottaa ääntä siis vain esim. vaakatasossa, kun 2D hajottaa vaakasuuntaan ja pystysuuntaan. 2-D:n itse rakentaminen voi olla työlästä, mutta yksi vaihtoehto on tehdä 1-ulotteisia elementtejä, ja asentaa niitä 90 asteen kulmissa. Diffuusoreilla on toiminta-alueensa kuten absorbenteillakin: Diffuusorin toiminta-alueen määrää alapäässä kolojen syvyys (mitä syvempi, sen parempi) ja yläpäässä rakojen leveys (mitä pienempi, sen parempi). 2D-diffuusorin itse rakentaminen on työläämpää, mutta se antaa myös tehokkaamman diffuusin -> sopii paremmin pieniin huoneisiin tai jos kuuntelupaikka tms. on lähellä seinää. Diffuusorikamppeet voi tehdä mistä tahasta ääntä heijastavasta pinnasta. Esim. styroksi on hyvää matskua, siitä voi kyhäillä 2D-fuusorin, ilman että koko rotisko painaa mahdottomasti. (Styroksi on umpisoluista rakenteeltaan, eikä päästä ilmaa lävitsee eli ei myöskään vaimenna).

- Laskentaohjelma ja matematiikkaa QRD-diffuusorin taustalla: http://www.mhsoft.nl/d... . Prime seedin, eli alkuluvun valinnalla ei ole merkitystä.
- QRD- diffuusorin rakentamisesta: http://kotiweb.kotipor...
- RPG:n 2D PRD-diffuusori (siisti!): http://www.rpginc.com/...
- Miten teet vastaavan (hiukan paremman) itse: http://www.pmerecords....



Vermeet bassojen (ja varsinkin huonemoodien) hallintaan:

Levyresonaattori on Helmholtz-resonaattorin muoto, jossa värähtelyn ilmamassan sijasta hoitaa valittu sopivan _neliömassan_, ei siis kokonaismassan vaan m^2-massan omaava etulevy (monessa paikkaa annetaan väärä kaava). Hyvä tulee esimerkiksi 5 - 7,5 kg/m^2 kumilevystä - Sillä saavutetaan paljon parempi absorptio kuin vastaavalla puulevyllä. Kumilevyn etuja on suhteellisen suuri massa ja pieni jäykkyys, hinta tosin on suolaisempi. Resonaattori sijoitetaan yleensä seinälle, niin että seinä muodostaa kotelon takaseinän, mutta takaseinä voi olla mistä tahansa jäykästä levystä (vetkula takaseinä nostaa viritystaajuutta) jos kaipaa liikuteltavuutta tai ei halua riemastuttaa vuokraisäntää. Käytännössä tapana on täyttää levyresonaattorin ilmatila absorbentilla (vaimennusaineen ja etulevyn väliin pitää jättää tilaa ettei se haittaa resonointia), jolloin Q eli hyvyysluku laskee ilmamassan lisääntyneen resistanssin ansiosta = absorptio ulottuu laajemmalle taajuuskaistalle, mutta vaimennus heikkenee vastaavasti resonanssitaajuudella. Samalla resonanssitaajuus jonkin verran laskee äänenpaineen näkemän suuremman syvyyden takia. (Paineenvaihtelut eivät kulje niin nopeasti vaimennusaineessa, ääni 'näkee' isomman tilan). Vaimennetun levyresonaattorin absorptiokerroin on normaalisti bitumimatolla 0,6 - 0,7 luokkaa ehkä 1/3 oktaavin alueella ja heikompaa vaimennusta riittää joidenkin mukaan kahden oktaavin alalle. Vaimentamattomalla vaimennus resonanssin kohdalla voi olla jopa 1,0 ja vastaavasti heikompi sen ympäristössä. (Levyresonaattori vaimentaa äänienergiaa yhteensä aina saman verran). Niin ja sanomattakin on siis selvää, että resonaattorin sisätilan tulee olla ilmatiivis tai se ei toimi ilmajousena. Mitoitukseen vaikuttaa lähinnä etulevyn neliömassa ja ilmatilan syvyys, alempana on linkki laskimeen.

Reikäresonaattori on myöskin Helmholtz-resonaattori, jossa ilmajousi/massa -yhdistelmän muodostaa suljettu sisätila ja etulevyn reikien muodostama 'refleksiputki', missä ilma värähtelee. Se sijoitetaan myös yleensä seinälle. Reikäresonaattorin resonanssitaajuuteen vaikuttaa reikien koko, perforointi(rei'itys)aste, ilmatilan syvyys ja vaimennus. Mitoitus on konstikasta varsinkin ilmatila vaimennettuna, mutta toisaalta reikäresonaattorilla on etuja: Rakenteen ainoa vaatimus on ilmatiiviys ja jäykkyys, joten materiaaliksi käy melkein mikä vain. Esim. lasista tai peililasista voisi tehdä melko hienon ja 'huomaamattoman' resonaattorin. Ilmatilaan lisätyllä vaimennusmateriaalilla ei ole maksimivaimennusta heikentävää vaikutusta, vaan sillä voi kasvattaa kaistaa ilman haittoja. Vaimennusmateriaalin lisäys aiheuttaa kuitenkin edelleen ilmatilan efektiivisen kasvun kuten muissakin resonaattoreissa, eli viritystaajuus laskee vaimennusaineen lisäämisen myötä. Reikien pienuuden takia ilmavirrassa syntyy ilman viskositeetista johtuvia häviöitä ja reikäresonaattorin vaimennusalue voi olla paljon laajempi kuin perinteisen Helmholtz-resonaattorin.

Helmholtz-resonaattori aka bassorefleksikotelo toimii passiivisena juuri päin vastoin kuin kaiuttimessa, mitoitus on vastaava kuin kaiuttimien refleksikotelossa. Helmholtz ei ole kovin käyttökelpoinen pienen taajuuskaistansa takia, johon voi tosin jonkin verran vaikuttaa lisäämällä vaimennusainetta. Tekeminen ei kuitenkaan oikein kannata.

Kaikki resonaattorityypit muuntaa äänen ensin mekaaniseksi värähtelyksi ja lopulta kitkan avulla lämmöksi. Resonaattorin jäähdytyksestä ei tarvi huolehtia, koska täysi jalkapallostadion jalkapallohulluja huutamassa koko pelin ajan tuottaa juuri ja juuri riittävästi energiaa yhden kahvikupillisen lämmittämiseksi Resonaattorin tyypistä riippumatta optimisijoitus löytyy vaimennettavan huonemoodin amplitudihuipusta. Laskenta- ja paikoitusohjelmaa ja/tai mittausta kannattaa käyttää hyväksi parhaan paikan etsimiseksi. Monesti sopivan koon löytämiseksi annetaan neuvo: Resonaattorielementti muodostaa kuin tyhjän aukon siihen kohtaa seinää, missä se sijaitsee. Tämä on melko optimistinen, käytännössä tuota lähelle päästään levyresonaattoria miettiessä ainoastaan vaimentamattomalla ja silloin ainoastaan sillä taajuudella, jolla resonanssihuippu sijaitsee.

- Resonaattoreiden mitoituksen (ainakin suuntaa-antavaan) laskemiseen, sivuilta myös ohjeet miten mitata levyreson resonanssitaajuus: http://www.mhsoft.nl/h...
Tietoa levyresonaattoreista: http://www.ethanwiner....
( http://www.ethanwiner.... )
- Laaja-alainen rakoresonaattori nurkkaan tai kattoon ynnä muuta. (Rakoresonaattori on oikeastaan reikäreso, jossa reiät on korvattu raoilla, laaja-alaisuus saadaan muuttuvalla etäisyydellä seinään ja rakojen muuttuvalla leveydellä, samalla heikkenee absorptio verrattuna yhdelle taajuudelle suunniteltuun resonaattoriin): http://www.johnlsayers...
- Jotain ratkaisuja: http://www.saecollege.... ... aterial/pages/Low%20Frequencies.htm
- Hyvät sivut, kaavat yms. http://www.customaudio...



Bassoansoilla ns. tubetrapeilla voi järkevän kokoisina vaimentaa keskibassoista ylöspäin, näitäkin on helppo tehdä itse niin, ettei tarvitse tyytyä kaupallisten holtittomiin hintoihin (kaupallisia saa esim. RPG:ltä). Bassoansa ei saa vuotaa! Bassoansoja sijoitetaan yleensä niihin paikkoihin huoneissa, joissa bassojen amplitudi on huipussaan, käytännössä nurkkiin ja sen jälkeen keskiväliin huonetta seinään kiinni, erityisesti kuuntelusuunnan etu- ja takaseinille. Kaikki mielellään lattiasta kattoon yltävinä torneina. Tube trapin toimintaperiaatteesta en ole löytänyt mitään järkevää selitystä. Ilmeisesti se perustuu vaimennusaineen muodostavaan resistanssiin ja suljetun sisätilan ilman jousimaisuuteen (komplianssiin, kapasitanssiin).. jotenkin. Mittauksilla todistetusti toimivia on kuitenkin tehty alla olevilla ohjeilla. Ennen käytettiin paljon myös ns. 1/4-aalto bassoansoja, mutta ongelmaksi muodostuu ansan sisällä olevan vaimennusaineen tiivistyminen ajan myötä. En suosittele. Yksi putkiansan resonaation perustuva variaatio on vielä lasivillalla täytetty, toisesta päästä avonainen, kovaseinäinen putki. Se resonoi 2 * putken pituuden mittaisella aallon pituudella, eli kovin alas se ei helposti ylety, ainakaan pystysuunnassa (340 / 2* 2,5m = 68 Hz) ja toiminta-alue on rajoittunut.

- Helpot ohjeet: http://www.teresaudio....
- Eräänlainen bassoansasydeemi.. : http://www.dougploss.c...
- John Risch:in bassoansa-ohjeet kuvilla (Sivut kannattaa muutenkin tsekata): http://www.geocities.c...
- ASC:n vähän normaalista suosituksesta poikkeavat sijoitusohjeet bassoansoille: http://www.asc-hifi.co...
- Helppo bassoansa studion nurkkaan
http://forum.studiotip... / http://forum.studiotip...

Kaiuttimien sijoitusohjeita:
- Cardas:
http://www.cardas.com/... ... content_id=26&pagestring=Room+Setup
http://www.audiosold.c...
- Audio Physics:
http://www.immediasoun...
http://www.immediasoun...
- Wilson Audio Speaker Placement, eli WASP:
http://www.tnt-audio.c...
- Genelecin ohjeet:
http://www.genelec.com...
http://www.genelec.com...
- "38% sääntö":
http://www.realtraps.c...



Ideoita:
- Diffuusorin kolojen pohjiin reikiä ja sijoitus suljettuun ilmatilaan, niin yhdysrakenteinen reikädiffuusioakustoresonaattorielementtijuttu on valmis.
- Levyresonaattorin päälle voi liimailla akustiikkalevyä, kunhan ottaa myös sen massan huomioon mitoituksessa.
- Diffuusorin voi rakentaa styroksista - Toimii.
- Levy- tai rakoresonaattoria ei ole pakko istuttaa seinään. Mikä tahansa jäykkä levy käy taustaksi. (MDF on ok, sillä varauksella, että resonanssitaajuus voi nousta varsinkin isommissa, ei tuetuissa paneeleissa)
- Bassoansan voi puoliksi päällystää heijastavalla pinnalla, jolloin voi kääntelemällä muunnella huoneen balanssia.
- Käännettävä jaloilla seisova diffuusori/absorptio -paneeli voisi olla kätevä soittotilassa.
- puolipanelointi levy/reikäresonaattoreilla.

#39 kirjoitettu 18.11.2007 22:22

niin ja tuota.. onko matoista ja esim pyyhkeistä hyötyä demppauksessa?

#40 kirjoitettu 20.11.2007 19:55

optiikka kirjoitti:
niin ja tuota.. onko matoista ja esim pyyhkeistä hyötyä demppauksessa?


Vähän. Riippuu myös paljon matosta. Pyyhkeet ovat vähän heppoisia, mutta kyllä ne ikkunan päällä vaikuttavat. Matot auttavat sitä enemmän mitä enemmän ne lähetyvät ryijyjä, jotka ovat aivan loistavia akustointiin.