Mikseri.net

#2 kirjoitettu 16.09.2006 02:29

Joskus se oli neljä. Se oli sillon pienenä, kun mulla oli sellanen neuroosi, että joskus joku sana piti sanoa neljä kertaa. Vaikka sitte hiljaa mielessä, jos ei ääneen kehdannut. Ja jos koskin vasemmalla kädellä tolppaan, niin sitä piti koskettaa oikeallakin (ja sama toisinpäin. ja vaikka sadan metrin päästä takaisin koskettamaan sitä tolppaa. ei kauempaa. se olis ollut jo tyhmää.) Toi tolppajuttu ei itessään tosin liity tohon nelosjuttuun mitenkään, mutta se liittyy, että jos vahingossa hipaisin jotain esinettä, niin sitä piti koskea sitten uudestaan kolme kertaa, jotta tulisi ne rauhoittavat neljä kosketusta täyteen.

Näitä neurooseja ei ole onneksi tapahtunut sitten ala-asteen (tai ainakaan muistaakseni en tuosta kärsinyt enää yläasteella. voin toki olla väärässäkin. niin kuin joskus saatan olla. sekin on meinaan mahdollista. se väärässä olo.)

4

#3 kirjoitettu 16.09.2006 04:28

Airola kirjoitti:
Joskus se oli neljä. Se oli sillon pienenä, kun mulla oli sellanen neuroosi, että joskus joku sana piti sanoa neljä kertaa. Vaikka sitte hiljaa mielessä, jos ei ääneen kehdannut. Ja jos koskin vasemmalla kädellä tolppaan, niin sitä piti koskettaa oikeallakin (ja sama toisinpäin. ja vaikka sadan metrin päästä takaisin koskettamaan sitä tolppaa. ei kauempaa. se olis ollut jo tyhmää.) Toi tolppajuttu ei itessään tosin liity tohon nelosjuttuun mitenkään, mutta se liittyy, että jos vahingossa hipaisin jotain esinettä, niin sitä piti koskea sitten uudestaan kolme kertaa, jotta tulisi ne rauhoittavat neljä kosketusta täyteen.

Näitä neurooseja ei ole onneksi tapahtunut sitten ala-asteen (tai ainakaan muistaakseni en tuosta kärsinyt enää yläasteella. voin toki olla väärässäkin. niin kuin joskus saatan olla. sekin on meinaan mahdollista. se väärässä olo.)

4


Oot aika pelottava

#4 kirjoitettu 16.09.2006 05:14

Neurooseista ja taikauskosta en ole päässyt kärsimään. Mutta jos mielenterveydellisesti asiaa pohdin, niin jos 2 tai useampi deja'vuta tapahtuu sarjassa, täytyy minun pysähtyä miettimään asiaa. Mistään asiasta en kuitenkaan koe varmuutta tai todentamista em. sanonnan mukaisesti, vaan riittävää turvallisuuden tunnetta pystyessäni antamaan asian olla. Occamin veitsen mukaisesti ensimmäinen ratkaisu -yleensä myös yksinkertaisin- on myös oikea. Jatkopohdiskelut luovat vain ikäviä skenaarioita ja turhaa jossittelua. Ihmisen täytyy tietysti pystyä myös muuttamaan mielipiteitään. Kuinka se tehdään olematta kuitenkaan 'takinkääntäjä' jääköön jatkopohdittavaksi näin pikkutunneilla...

#5 kirjoitettu 16.09.2006 06:46

Hmm, "voittajia eivät ole ne, jotka onnistuvat aina, vaan ne, jotka eivät koskaan lakkaa yrittämästä". Eli ei muuta, kun motivaatio kohdalleen ja kohti uusia seikkailuja.

#6 kirjoitettu 16.09.2006 14:20

Yleensä se on se eka. Mut jos ei, niin sitten ei mikään.

#7 kirjoitettu 16.09.2006 14:31

Airola kirjoitti:
Joskus se oli neljä. Se oli sillon pienenä, kun mulla oli sellanen neuroosi, että joskus joku sana piti sanoa neljä kertaa. Vaikka sitte hiljaa mielessä, jos ei ääneen kehdannut. Ja jos koskin vasemmalla kädellä tolppaan, niin sitä piti koskettaa oikeallakin (ja sama toisinpäin. ja vaikka sadan metrin päästä takaisin koskettamaan sitä tolppaa. ei kauempaa. se olis ollut jo tyhmää.) Toi tolppajuttu ei itessään tosin liity tohon nelosjuttuun mitenkään, mutta se liittyy, että jos vahingossa hipaisin jotain esinettä, niin sitä piti koskea sitten uudestaan kolme kertaa, jotta tulisi ne rauhoittavat neljä kosketusta täyteen.


Joo, tämä on tuttua minullekin . Jos esim. pyörähdin ympäri, niin piti pyörähtää vielä toiseen suuntaan takaisin, ettei pyörisi toiseen suuntaan enempää kuin toiseen ja kun napautti vaikka sormella pyötään, niin piti napauttaa vielä toisen kerran, että pääsi parilliseen lukuun . Saattoi noita olla muitakin, mutta en pysty muistamaan enää kun en ole niistä kärsinyt pitkään aikaan.

Minulla keskimäärin neljäs tai viides kerta toden sanoo...tai sitten se viimeinen.

#8 kirjoitettu 16.09.2006 14:40

1.

#9 kirjoitettu 16.09.2006 17:14

Tapauskohtaista, mutta yleensä tuppaa olemaan se neljäs kerta.

Ja noista Airolan neurooseista, itsellä oli sellainen, että esim. kyniä piti omistaa parillinen määrä. Ja esineiden piti olla järjestettynä suoraan ja siististi.

#10 kirjoitettu 16.09.2006 17:17

En tiedä. En ole kokeillut.

Yleensä se on niin, että jos jossain nahnittaa niin otetaan suoraan takapakkia ja korjataan asia, ennenkuin joudutaan vetämään ihan lähtöruutuun saakka. Eli ensimmäinen kerta, joskus pienellä viiveellä.

Puuttuukohan mun arkirutiineista jotain oleellista kun en oikein saa päähäni mitään järkevää tilannetta mihin tätä sanontaa voisi edes yrittää soveltaa...

#11 kirjoitettu 16.09.2006 17:35

Kahdeksas. Kun pelaa pelikonetta euron panoksella, yleensä kahdeksan euroa riittää vakuuttamaan että kyseisestä koneesta ei heru rahaa.

#12 kirjoitettu 16.09.2006 18:25

Pia Jeanette kirjoitti:
Airola kirjoitti:
Joskus se oli neljä. Se oli sillon pienenä, kun mulla oli sellanen neuroosi, että joskus joku sana piti sanoa neljä kertaa. Vaikka sitte hiljaa mielessä, jos ei ääneen kehdannut. Ja jos koskin vasemmalla kädellä tolppaan, niin sitä piti koskettaa oikeallakin (ja sama toisinpäin. ja vaikka sadan metrin päästä takaisin koskettamaan sitä tolppaa. ei kauempaa. se olis ollut jo tyhmää.) Toi tolppajuttu ei itessään tosin liity tohon nelosjuttuun mitenkään, mutta se liittyy, että jos vahingossa hipaisin jotain esinettä, niin sitä piti koskea sitten uudestaan kolme kertaa, jotta tulisi ne rauhoittavat neljä kosketusta täyteen.

Näitä neurooseja ei ole onneksi tapahtunut sitten ala-asteen (tai ainakaan muistaakseni en tuosta kärsinyt enää yläasteella. voin toki olla väärässäkin. niin kuin joskus saatan olla. sekin on meinaan mahdollista. se väärässä olo.)

4

(Smirgelin kirjoitti)
Oot aika pelottava


Heh, samaa mieltä... pelottavaa!
No ois se aika outoo, jos viel nykypäivänäkin juoksisit tolppia koskettelemassa
Vois tulla pian kyyti pehmoseen huoneeseen Vitsi vitsi, älä suutu


Jim Carreylla on ollut samanlainen kosketusongelma. Jossain haastattelussa kertoi, että hänen piti vielä pitkänkin matkan päästä tulla takaisin koskettamaan jotain tolppaa tai vastaavaa. Muuten ei tuntenut olevansa tasapainossa. Tuohan tosin joutuu syömään mielialalääkkeitä aika tahdikkaasti, mutta ei sentäs hänkään hullujenhuoneeseen asti joudu.

Olen siis melkein julkkis, kun julkkiksella on ollut sama ongelma, kuin mulla joskus.

Airola muokkasi viestiä 18:26 16.09.2006

Se pitää vielä mainita, että ei tuo sentäs koskaan sellainen juttu ollut, että olisin tolppien välillä hullun lailla juoksennellut. Vaivihkaa muiden huomaamatta kaikki tapahtui.

#13 kirjoitettu 16.09.2006 20:05

Airola kirjoitti:
Joskus se oli neljä. Se oli sillon pienenä, kun mulla oli sellanen neuroosi, että joskus joku sana piti sanoa neljä kertaa. Vaikka sitte hiljaa mielessä, jos ei ääneen kehdannut. Ja jos koskin vasemmalla kädellä tolppaan, niin sitä piti koskettaa oikeallakin (ja sama toisinpäin. ja vaikka sadan metrin päästä takaisin koskettamaan sitä tolppaa. ei kauempaa. se olis ollut jo tyhmää.) Toi tolppajuttu ei itessään tosin liity tohon nelosjuttuun mitenkään, mutta se liittyy, että jos vahingossa hipaisin jotain esinettä, niin sitä piti koskea sitten uudestaan kolme kertaa, jotta tulisi ne rauhoittavat neljä kosketusta täyteen.


Itselläni se meni niin, että jos koskin jotain vasemmalla kädellä, piti koskea sen jälkeen kaksi kertaa oikealla ja kerran vasemmalla. Ja mielellään tuon jälkeen sama neljän ryhmä toisinpäin. Symmetria oli joskus niin kovin kovin tärkeää.

Eli neljä - tai kahdeksan, jos viitsii.

#14 kirjoitettu 16.09.2006 20:07

Joka kerta toden sanoo.

#15 kirjoitettu 16.09.2006 20:35

JamesMercy kirjoitti:
Airola kirjoitti:
Joskus se oli neljä. Se oli sillon pienenä, kun mulla oli sellanen neuroosi, että joskus joku sana piti sanoa neljä kertaa. Vaikka sitte hiljaa mielessä, jos ei ääneen kehdannut. Ja jos koskin vasemmalla kädellä tolppaan, niin sitä piti koskettaa oikeallakin (ja sama toisinpäin. ja vaikka sadan metrin päästä takaisin koskettamaan sitä tolppaa. ei kauempaa. se olis ollut jo tyhmää.) Toi tolppajuttu ei itessään tosin liity tohon nelosjuttuun mitenkään, mutta se liittyy, että jos vahingossa hipaisin jotain esinettä, niin sitä piti koskea sitten uudestaan kolme kertaa, jotta tulisi ne rauhoittavat neljä kosketusta täyteen.


Itselläni se meni niin, että jos koskin jotain vasemmalla kädellä, piti koskea sen jälkeen kaksi kertaa oikealla ja kerran vasemmalla. Ja mielellään tuon jälkeen sama neljän ryhmä toisinpäin. Symmetria oli joskus niin kovin kovin tärkeää.

Eli neljä - tai kahdeksan, jos viitsii.


Oi, muistan omasta lapsuudestani joitain vastaavanlaisia juttuja. Meni silleen, että ensin osui vasemmalla kädellä. Sitten piti osua oikealla. Tämän jälkeen ei ollut vielä normaaliuden tunnetta, jolloin piti osua vielä uudestaan oikealla ja sen jälkeen tietty vielä vasemmalla, jotta tasapaino olisi selkeä.

Ehkäpä tuossa mainitsemassani neljän kosketuksessa esineisiin, se koskettelu piti tehdä molemmilla käsillä kaksi kertaa. Jotenkin nyt tuntuu siltä, että en ole missään nimessä voinut tuota koskettelua tehdä pelkästään toisella kädellä. Se olisi ollut hullua!

#16 kirjoitettu 17.09.2006 22:25

Kaippa se sen sanonnan mukaan on se kolmas kerta...

.. Tai sitten ei :/ Jotenkin tuntuu siltä, että sanon viides. Kyllä, viides.

#17 kirjoitettu 18.09.2006 09:08

Jos ei ekalla niin sitte tokalla.

#18 kirjoitettu 18.09.2006 12:12

Mikä tahansa, heti kun uskallat ottaa sen vastaan.