|
dbgirl
4818 viestiä
|
#1 kirjoitettu
22.07.2006 17:18
Minä luokittelen sekä genrejen kautta että tuon sinun laatimasi luettelon tapaisesti. Ylivoimaisesti eniten minulla on poppia joka määritelmäsi mukaan minulle on joko svengi-, fiiliksenluoja-, tai soljujamusaa. Sitten minulla raskaampaa musaa, joka on minulle joko elämäntilannemusaa (raivo) tai fiilismusaa. Sitten minulla on maailmanmusiikkia joka on minulle soljuja- tai kulttuurimusaa. Tanssimusa on minulle fiilismusaa. Proge on minulle ajattelumusaa jota en ollut näkevinäni luettelossa. Minä pidän tuosta sinun määrittelystäsi, se on suurilta osin miellyttävämpi kuin genrettely.
|
|
JM
18460 viestiä
|
#2 kirjoitettu
22.07.2006 18:03
Huomasin noissa kaikissa jotain, tuli myös mieleen artisteja, jotka sopisivat noihin. useimmat eniten kuuntelemani artistit kylläkin menevät moneen lokeroon noissa. Esimerkiksi pelkän "svegi" kohdan musa on usein parhaimmillaan livenä tai muuten vain lujaa soitettuna, mutta keskittyneemmässä kotikuuntelussa hiukan tylsää. Esimerkkinä kotiteollisuus. KT:tä on oikein mukava nousuhumalassa luukuttaa vähän lujempaa, mutta jos taas on ihan rauhallisena "kuuntelempa jotain musaa" ja alkaa kuunnella KT:tä niin huomaa, että aika tylsäähän se on.
|
|
deebp
|
#4 kirjoitettu
22.07.2006 20:29
Hyvä postaus. Itse olen vähän samanlainen musiikin kuuntelija, en vain ole ihan näin syvällisesti miettinyt asiaa. Mutta allekirjoitan jokaisen "genren" noista. Erilaisissa tilanteissa tulee kuunneltua erilaista musiikkia. Ei voi sanoa kumpi on parempaa, vaan kumpi sopii tilanteeseen paremmin.
Luulen että omalla kohdallani muistuttaa hyvin paljon tuota. Ehkä muutaman luokittelun keksisi vielä lisää, jos oikein jaksaisi miettiä asiaa, mutta kyllä tuossa on varmasti suurin osa.
Vaikea sanoa, mikä noista on yleisin. Tulee aika tasaisesti kuunneltua kaikkia. Ehkä joku 1. ja 2. sekoitus on se kaikkein yleisin musiikki, mitä kuuntelen. Kappale joka toimii, mutta jossa on lisäksi kauniit melodiat.. 
|
|
dbgirl
4818 viestiä
|
#6 kirjoitettu
23.07.2006 17:09
Tajusinpahan että mulla on myös käytössä vuodenaika"lokerointi", esim. Ministryä kuuntelen lähes pelkästään vain kesäisin. Kumma juttu, mutta muulloin se ei yleensä kuulosta hyvältä. Itse asiassa, ei se olekaan kumma juttu. Olen ostanut Ministryä vain kesäisin. Onkohan tämä kuitenkin sitä elämäntilannejuttua?
|
|
Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä
|
#7 kirjoitettu
24.07.2006 12:38
Neurophiliac kirjoitti:
Pidän itseanalyysia omien pierujen haisteluna.
Pöh... Analysointi on kivaa, eikä pilaa musiikillistra elämystä ainakaan itselläni mitenkään. Omien pierujeni haistelu on täysin turhaa, koska itse en ainakaan siitä pidä millään tasolla.
|
|
Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä
|
#8 kirjoitettu
24.07.2006 12:57
quafka kirjoitti:
Mikä on tilanne omalla kohdallasi? Sanoisitko, että samainen analyysi omalla kohdallasi muistuttaisi tätä? Mitä yhtenevää/erilaista?
Minusta lajittelusi oli omalle mielialleni omituinen ja en saant sitä sopimaan omiin luokitteluihini. Viimeistään täsmennys osat pilasivat hyvät otkikot tuossa luokuttelussasi. Esimerkkinä vaikkapa 8. soljuja viimeinen lause oli älytön, sillä kyllähän se nimenomaan on oma TIETTY fiiliksensä mitä kuvaat.
Teen oman luokitteluni:
1) Musiikki vetoaa tunteisiini. Se saa minut tunnetilaan, josta nautin. Oli tunnetila sitten "kauneutta", "mystisyysttä" tai ihan mitä tahansa.
Tässä luokassa on palasia 1, 6, 7, 8, 9 osasistasi. Kohdan 4 "c) nosltalgia"-osa kuuluu myös tähän, koska nostalgia on selvästi oma vetova tunteensa.
periaatteessa huumorimusiikin voisi sisälyttää tähän kohtaan koska huvittuneisuus on tunne. Niin en kuitenkaan tahdo tehdä, koska miellän sen kuitenkin aavistuksen eriasiaksi, mutta vain niissä tapauksissa jotaka päätyvät tuohon myöhempään huumori kuokaani, jossa asian selitän.
2) Älyyn vetoavaa musiikkia. Saa minut ajattelemaan ja pohtimaan.
Tämä on suhteellisen lähellä luokkaa 3, mutta musiikin ei tarvitse olla uutta. Kongnitioon voi vedota uudelleen ja uudelleen. Myös oman luokkasi 9 sopii usein tänne siinä missä luokkaani "1":kin.
3) "1" ja "2" kohdan kaikenasteiset sekoitelmat ja välimuodot.
Puhtaita "1" ja "2" kohtien musiikkia on harvassa. Suurin osa todella hyvästä musiikista sijoittuu enemän tai vähemmän tähän luokkaan.
Noista kohdista "1", "2" ja "3" on rakennettu aidosti hieno musiikki josta todella pidän PALJON.
Sitten vielä ne luokat josiat pidän vähemmän.
4) Mukavan kuuloinen musiikki joka ei erityisemmin herätä tunteita. Eikä vetoa kongnitioonkaan. Silti kuullostaa kivalle. Tälläsitä musiikkia ei yleensä jaksa kuunnella kauaa, mutta kivaa silti.
Omat 2, 8, 10 luokkasi ovat melko lähellä tätä.
5) Huumori musiikki, joka voi kuulua MYÖS luokkaan 1, 2 tai 3. Jos ei niin menee aikalailla vitsistä, joka harvemmin montaa kertaa naurattaa. Jos se naurattaa monesti, niin se kuuluu usein MYÖS luokkaan 1, 2 tai 3.
4 ja 5 luokkasi ovat tähän liitettävissä.
6) Tanssimusiiki, joka vetoaa rytmijalkaan. Jos tykkäsin tassimusiikista, niin sille tulisi varmasti oma kohta tähän, mutta kun en tykkää, niin ei tule. Eli omassa luokittelussani kohdassa kuusi ei ole yhtään biisiä, vaikka tuon fiiliksen jossain määrin ymmärränkin. Toki kohdan kuusi biisit voisivat myös kuulua luokkiin 1, 2 ja 3.
Joku kai voisi väittää, että tämä luokka kuuluu aina luokkaan 1, mutta en silti määrittäisi sitä niin.
|
Ladataan
