|
Kirjoittaja
|
äänenlaadusta
|
|
Selkäsauna
|
#1 kirjoitettu
05.01.2005 11:22
haluaisin tietää että mikä ohjelma ois helppo käyttää ja sil sais hyvää jälkeä? kysymys on oikeilla soittimilla soitettavasta musiikista. Esim. Cubase?
ja toinen kysymys koskee aluetta bitit ja kilohertsit...eli onko äänenlaadussa suuria eroja kun verrataan 24/96 ja 24/48? Siis kumpi vaikuttaa enemmän lopputulokseen bitit vai hertsit?
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
|
|
Mark Vera
1161 viestiä
Ylläpitäjä
|
#2 kirjoitettu
05.01.2005 12:22
Riippuu vähän käyttötarkotuksesta. Mutta noin pääsääntöisesti mielummin 24-bit tai 32-bit kuin 16-bit. Hetsit riittää 44kHz useimmiten.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Selkäsauna
|
#3 kirjoitettu
05.01.2005 12:34
Mark Vera kirjoitti:
Riippuu vähän käyttötarkotuksesta. Mutta noin pääsääntöisesti mielummin 24-bit tai 32-bit kuin 16-bit. Hetsit riittää 44kHz useimmiten.
joo katsos kun rummut ois 16 ja loput 24...mitä ero 44/48? ja mitä eroa biteillä?
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
FrankOdd
|
#4 kirjoitettu
05.01.2005 12:44
Hertsit kertoo kuinka monta näytettä äänestä otetaan sekunnissa. Bitit taas kertovat dynamiikasta.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
FrankOdd
|
#5 kirjoitettu
05.01.2005 12:45
Selkäsauna kirjoitti:
Mark Vera kirjoitti:
Riippuu vähän käyttötarkotuksesta. Mutta noin pääsääntöisesti mielummin 24-bit tai 32-bit kuin 16-bit. Hetsit riittää 44kHz useimmiten.
joo katsos kun rummut ois 16 ja loput 24...mitä ero 44/48? ja mitä eroa biteillä?
Suosittelen lämpimästi että vedät koko roskan 24bit ja 44.1 kHz.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Selkäsauna
|
#6 kirjoitettu
05.01.2005 13:01
FrankOdd kirjoitti:
Selkäsauna kirjoitti:
Mark Vera kirjoitti:
Riippuu vähän käyttötarkotuksesta. Mutta noin pääsääntöisesti mielummin 24-bit tai 32-bit kuin 16-bit. Hetsit riittää 44kHz useimmiten.
joo katsos kun rummut ois 16 ja loput 24...mitä ero 44/48? ja mitä eroa biteillä?
Suosittelen lämpimästi että vedät koko roskan 24bit ja 44.1 kHz.
24 rummut ei ole kämpän laitteil mahdolliset vetää 8 raidalle...
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Mark Vera
1161 viestiä
Ylläpitäjä
|
#7 kirjoitettu
05.01.2005 13:55
Selkäsauna kirjoitti:
24 rummut ei ole kämpän laitteil mahdolliset vetää 8 raidalle...
No, sitten ei voi mitää. Miksausvaiheessa sitten ulos 24-bittesenä miksaus. Se ei ole ongelma, että osa on 16-bit ja osa 24-bit audiota. Lopputulos yleensä kannattaa ottaa ulos 24-bit/32-bit. Itse äänitän hardware synani 24-bit/44kHz.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
FrankOdd
|
#8 kirjoitettu
05.01.2005 14:32
No sitte mä vetäisin koko paskan 16-bittisenä. Joudut jokatapuksessa ditheröimään CD-formaattia varten 16/44.1:ksi. Ja tuskin musiikkinne vaatii saati tilanne sallivat hyödyntää 24-bitin dynamiikkaa.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
|
|
Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä
|
#9 kirjoitettu
05.01.2005 14:42
FrankOdd kirjoitti:
No sitte mä vetäisin koko paskan 16-bittisenä. Joudut jokatapuksessa ditheröimään CD-formaattia varten 16/44.1:ksi. Ja tuskin musiikkinne vaatii saati tilanne sallivat hyödyntää 24-bitin dynamiikkaa.
Mutta periaatteessahan eiole mitään haittaa vaikka osa raidoista (ne jotka vaativat dynamiikkaa) olisi nauhoitettu isommalla bittisyvyydellä.
Toisaalta ei se 16-bittisyys ole iso ongelma. Enemmänkin sen 16-bitin laatu. Joku hyvä 16 bitin ad muunnin on parempi kuin huono 24-bitin muunnin.
Lähinnä 24 bit on hyvä, jos a) kama on diskanttista (diskantissa pieni vola meinaa enemmän) ja/tai dynaamista. Eli jos esim. nauhoittaa peltejä äärimmäisellä dynamiikalla, niin bitit tulevat käytännössä tarpeeseen.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
FrankOdd
|
#10 kirjoitettu
05.01.2005 14:48
No joo. Treenikämppä nauhotuksissa vaan ambienssimelu tuppaa olemaan sitä luokkaa ettei laadukasta 24:sta saa tehtyä. Sitten ku se viedään kaverin nyrkkipajaan miksattavaksi niin taajuuskaistat tukotetaan jo kompuroidaan ja lopuksi tehdään jokamiehen masterointi normalisoimalla koko paska jolloin kaikki se ambienssi pomppaa mukaan....
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä
|
#11 kirjoitettu
05.01.2005 14:54
FrankOdd kirjoitti:
No joo. Treenikämppä nauhotuksissa vaan ambienssimelu tuppaa olemaan sitä luokkaa ettei laadukasta 24:sta saa tehtyä. Sitten ku se viedään kaverin nyrkkipajaan miksattavaksi niin taajuuskaistat tukotetaan jo kompuroidaan ja lopuksi tehdään jokamiehen masterointi normalisoimalla koko paska jolloin kaikki se ambienssi pomppaa mukaan...
Jos jotain rummuja hakkaa täysillä, niin saa olla aika aika kovalla se koneen tuuletin siellä taustalla, että niistä biteistä ei olisi apua. Vansinkin kun ottaa huomioon sen yläpään vaatimat bitit. Kompurointi ei yhtään vähennä niiden bittien tarvetta. Päinvastion.
Mutta jooh... Kyllähän se taustameteli on ongelma noissa.. siis nimeomaan kun kompuroidaan. Hyvä kun kuuntelee jotain Eric Claptotnin white roomia. Ihan törkeän kovalla noisea siinä taustalla. Ei vaan haittaa mitään siinä.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Selkäsauna
|
#12 kirjoitettu
05.01.2005 14:57
Haava kirjoitti:
FrankOdd kirjoitti:
No joo. Treenikämppä nauhotuksissa vaan ambienssimelu tuppaa olemaan sitä luokkaa ettei laadukasta 24:sta saa tehtyä. Sitten ku se viedään kaverin nyrkkipajaan miksattavaksi niin taajuuskaistat tukotetaan jo kompuroidaan ja lopuksi tehdään jokamiehen masterointi normalisoimalla koko paska jolloin kaikki se ambienssi pomppaa mukaan...
Jos jotain rummuja hakkaa täysillä, niin saa olla aika aika kovalla se koneen tuuletin siellä taustalla, että niistä biteistä ei olisi apua. Vansinkin kun ottaa huomioon sen yläpään vaatimat bitit. Kompurointi ei yhtään vähennä niiden bittien tarvetta. Päinvastion.
Mutta jooh... Kyllähän se taustameteli on ongelma noissa.. siis nimeomaan kun kompuroidaan. Hyvä kun kuuntelee jotain Eric Claptotnin white roomia. Ihan törkeän kovalla noisea siinä taustalla. Ei vaan haittaa mitään siinä.
joka soitin soitetaan erikseen...
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
FrankOdd
|
#13 kirjoitettu
05.01.2005 15:23
Niih? Ei se nyt vaikuta tähän mitenkään ja tajusin sen kyllä. Et mm. voi nauhottaa samaan aikaan samalla vermeellä kahta eri syvyyttä.
Aiva sama oikeestaan...
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Putte
6659 viestiä
|
#14 kirjoitettu
05.01.2005 16:16
Mitäköhän meinaa FL Studiossa expotertatessa esillä olevat vaihtoehdot "32bit float (16.8)" sekä "32bit float (0.24)"? Mitä tuo float sana meinaa, ja mitä noilla kahdella on eroa?
Yleensä olen exportannut kaikki pihalle 96kHz ja 16 bittisenä, mutta ilmeisesti tuo 32 bittisyys on laadukkaampaa? Sietäisi ollakkin nimittäin fruityn mukaan 2 sekunnin pätkä tyhjää vie yli 1.2 megaa tilaa.
Niin ja muuten kyllä kuulee hyvin eron 96kHz:n ja 44.1kHz:n välillä. Masteroidessa vaan vänkää yrittää saada wavin taajuuksia kohdalleen kun equtettava alue näyttää paljon laajemmalta, ja se ääntä sisältävä osa jää kapeaksi pätkäksi.
Putte muokkasi viestiä 16:16 05.01.2005
Ja miksiköhän FL Studiossa ei ole mahdollisuutta 24 bittisyydelle, vai onko? Ja mitä nyt siis tapahtuu jos exporttaan 32bit floatilla kun äänikorttini tukee 24 bit? En kai vaikuta liian noobilta?
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Selkäsauna
|
#15 kirjoitettu
05.01.2005 17:18
Anteex kun nyt keskeytän ton mielipiteiden vaihdon, mutta kukaan ei maininnut kysymästäni ohjelmisto asiasta mitään...
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
|
|
Mark Vera
1161 viestiä
Ylläpitäjä
|
#16 kirjoitettu
06.01.2005 02:56
Putte kirjoitti:
Mitäköhän meinaa FL Studiossa expotertatessa esillä olevat vaihtoehdot "32bit float (16.8)" sekä "32bit float (0.24)"? Mitä tuo float sana meinaa, ja mitä noilla kahdella on eroa?
Ja miksiköhän FL Studiossa ei ole mahdollisuutta 24 bittisyydelle, vai onko? Ja mitä nyt siis tapahtuu jos exporttaan 32bit floatilla kun äänikorttini tukee 24 bit? En kai vaikuta liian noobilta?
Periaatteessa nuo fruityn 32-bittiset floatit lienee sitten vain 24-bittisiä arvoja 32-bittisessä tilassa. 16.8 tarkoittaa että yksi näyte on tallennettu 16bittisenä kokonaislukuna ja 8-bittisellä desimaaliosalla. Tuo 0.24 taas tarkoittaa, että näytteen arvo on välillä 0.0 - 1.0, ja desimaaleille on varattu 24-bittiä. Jos mietit vielä mitä tuo "float" tarkoittaa, niin se on ohjelmointikielissä tarkoittamassa liukulukuja, eli desimaalilukuja.
Niin ja muuten kyllä kuulee hyvin eron 96kHz:n ja 44.1kHz:n välillä. Masteroidessa vaan vänkää yrittää saada wavin taajuuksia kohdalleen kun equtettava alue näyttää paljon laajemmalta, ja se ääntä sisältävä osa jää kapeaksi pätkäksi.
Johtuu ihan siitä, että maksimi taajuus joka eri näytteenottotaajuudella voidaan esittää, on puolet taajuudesta. Eli 96kHz -> 48kHz, 44.1 -> 22.05kHz.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
jurn:a
794 viestiä
|
#17 kirjoitettu
06.01.2005 06:54
Eli tässä on tietoa näytteenottotaajuudesta, kvantisointiresoluutiosta ja ditheroinnistä selvennyksenä:
Hertsimäärä näytteenottotaajuudessa kertoo taajuuden kuinka monta kertaa signaalista otetaan näyte per sekuntti. Jokainen näyte on amplitudi arvo joka pyöristetään näytteenottoresoluution (se bittimäärä) saneleman asteikon mukaan. Näytteistetyn äänen korkein tallentunut taajuus voi olla ainoastaan näyttestyksessä käytetty näytteenottotaajuus jaettuna kahdella. Cd formaatissa oleva musiikki on 44.1 KHz ja 16 bit ja se pystyy toistamaan kokonaisuudessaan ihmisen teoreettisen kuuloalueen (20 Hz -20 KHz) ja hieman enemmänkin. Todellisuudessa korkein taajuus cd:levyllä voi olla 44.1 KHz / 2 eli noin 22.05 KHz. Harvat ihmiset sitä tuskin kuulevat mutta kuuloalueen yläpuolelle menevät taajuudet vaikuttavat kuitenkin kokonais-sointiin.
Kvantisointiresoluutio kertoo resoluution minkä mukaan näytteitä pyöristetään. Mitä suurempi resoluutio eli bittimäärä on, sitä lukuisimmista äänenvoimakkuuden arvoista näyte voi saada omansa. 16 bittiä on ihan riitävä resoluutio mutta suurempi parempi. 16 bit = 2^16 = 65536 käytettävissä olevaa näytearvoa. Mitä suurempi resoluutio on sitä pienempi on pyöristyksessä syntyvän virheen aiheuttama kvantisointikohina ja sitä parempi on dynamiika. Huonommilla resoluutioilla kuten 8bit kvantisointikohina on jo korvin kuultavaa koska resoluutio taulukko on niin harva. Tätä kohinaa esiintyy sitä enemmän mitä pienemmällä äänenvoimakkuudella yritetään näytteistää. Tämä puuroutuminen taas johtuu siitä että pienemmillä äänenvoimakkuuksilla äänen dynamiikan vaihtelut ovat huomattavasti pienempiä kuin suurilla äänenvoimakkuuksilla ja näin ollen signaalia näytteistäessä signaalin dynamiikka vaihtelee vain muutaman resoluutio arvon välillä. Tämän korva aistii ikävänä särökohinana. Tätäkin voidaan välttää ajamalla satunnaista kohinaa äänimateriaalin sekaan ja näin saadaan arvot vaihtelemaan useamman arvon välillä. Tämä on sitä ditherointia.. Yksi syy tarkkailla ja miettiä bittisyyden valintaa ja panostusta on käytettäessä esim miksaus/masterointi vaiheessa digitaalisia efektejä ja prosessoreja sillä 16bittiä ei tähän yleensä enään riitä laadukkaan ja joustavan efektoinnin saavuttamiseksi.
jurn:a muokkasi viestiä 06:54 06.01.2005
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
Ladataan
