Mikseri.net

#82 kirjoitettu 19.07.2006 13:01

Varmaankin se ulkonäkö (olemus/liikkeet/hymy/kauniit kasvot) tekevät naisesta kauniin, kun sellainen tulee esim. kadulla vastaan. Siitä ns. sisäisestä kauneudesta on hankala mennä mitään sanomaan kaukaa katsoessa. Luonteenpiirteet, arvot ym. taas tekevät siitä henkilöstä kiinnostavan. Jälkimmäiset syyt ovat minun osaltani ne lujimmat kriteerit suhteen muodostamiseen. Unelmieni nainen voisi sisältää seuraavat piirteet: Urheilullinen, mielellään pitkät hiukset, luonnollisen kauniit kasvonpiirteet (ei siis sentin kerrosta pakkelia naamassa), mielellään hiukan ujo (ei liikaa, vaan "sopivan" vähän), elämän arvot kohdallaan, positiivinen asenne elämään, kaunis hymy (sellainen "aurinkoinen", joka suorastaan säteilee hyväntuulisuutta). Tärkeintä on että viihdyttäisiin hyvin yhdessä ja tehtäisiin toistemme elämästä elämisen arvoista .

#83 kirjoitettu 19.07.2006 16:24

Kultainen leikkaus.

#84 kirjoitettu 19.07.2006 17:32

Kattokaa miuta, niin tiiätte, mikä on kaunista

#85 kirjoitettu 19.07.2006 19:40

Ensimmäisenä huomaan aina silmät...
niistä näen haluanko tietää enemmän.
Jos, niin sitten ystävystytään ja tarkistetaan luonne.
Jos luonne natsaa niin mikäs siinä, tämän jälkeen kummasti
kokonaisuus muuttuu kauniiksi.
Itse en ole tissien ja perseiden perään, ne on kivat extrat...
mutta ei sen enempää.

Tavallaan silmien kautta näkee sen ensi sykäyksen
onko tytössä kauneutta jota kannattaa lähteä tutkimaan.

Vastaan siis
silmät ja luonne.
Jos rakastuu luonteeseen,
niin koko tyttö loistaa silmissä.

#86 kirjoitettu 19.07.2006 20:08

t.a.blomqvist kirjoitti:
Tyttö on kaunis kun hän tykkää teknosta.

L.A.P kirjoitti:
Ei ei... Silloin tyttö on humalassa...


Eiei, vaan silloin teknon supersankarimme t.a.blomqvist on humalassa, kun hän luulee näiden kaikkien tyttöjen tykkäävän teknosta.

#87 kirjoitettu 19.07.2006 22:43

Söpö ei ole kaunis.
Isot tissit ja hyvä perse ei tee ketään kauniiksi.
Menee muuten tää vastaaminen nyt aika vaikeaksi. Ainakaan kyömynenä ei ole mielestäni kaunista.


Ja sit, sit pyytää sinne sitä ylläpido väkkee, mut onki itte siel ylläpidos, sit antaa niil unbornii. Kyl... kyl.

#88 kirjoitettu 20.07.2006 13:16

Pääasiassa se, että koemme molemmat mielekkääksi yhteisen ajanviettämisen ja omaamme muutaman yhteisen mielenkiinnonkohteen.

#89 kirjoitettu 20.07.2006 15:59

Nämä ominaisuudet eivät nyt ainakaan:

- feministi (riittää että edes alkava)
- hirvee katiska
- hylly täynnä Cosmoja

#90 kirjoitettu 20.07.2006 16:21

milton kirjoitti:
- hirvee katiska


kyllä minusta kalastus voisi olla aika persoonallinen harrastus nykyaikaiselle tytölle. toisaalta, jos katiska olisi hirveä, eli jollain tavoin huono, niin sittenhän voisinkin ostaa tytölle vaikutuksen tehdäkseni lahjaksi pari oikein hyvää katiskaa. Suhteen syventyessä voisin myös neuvoa pari hyvää kalapaikkaa.

#91 kirjoitettu 20.07.2006 16:59

JM kirjoitti:
toisaalta, jos katiska olisi hirveä, eli jollain tavoin huono, niin sittenhän voisinkin ostaa tytölle vaikutuksen tehdäkseni lahjaksi pari oikein hyvää katiskaa.

reps

#92 kirjoitettu 21.07.2006 08:35

Fum kirjoitti:
Parrakkaat naiset on tosi kauniita.. Muutenkin karvasuus on aina plussaa.


Karvat tekevät ainakin pliusta kauniin. Tai ainakin miellyttävän silmälle. Tosin siihenkin tarvitaan kasvot. Vähän niinkuin tisseihinkin. Pelkkä pliu ja tissit ovat aika tylsiä muuten. Vaikka kyllä niissäkin silmä saattaa levätä. Ja tähän voisikin joku absurdin kuvataiteen harrastaja piirtää kuvan pliusta, jossa silmä lepää.

#93 kirjoitettu 21.07.2006 09:48

wiren kirjoitti:
Raikku_ kirjoitti:
Viina tekee naisesta kuin naisesta kauniin. Kun illalla baarissa ottaa tarpeeksi niin valomerkkiin mennessä huuhkajasta tai munahaukasta on tullut aikamoinen tipu.


Well said! Tämä on kuulkaa totuus.


Paskat siihen mitään viinaa tarvitse. Kunnon stondis ja tärisevä kiima, niin suomalaiselle kelpaa vaikka lammas

#94 kirjoitettu 21.07.2006 16:31

Naisesta tarkistan ensin kropan yleisen lihaksikkuuden, että jaksaako rompata tuntikaupalla. Sitten katson onko lantio sopiva muksujen pukkaamiseen.

Jos näyttää hyvältä niin varmistan vielä onko korvantaukset ja kynsien alta pesty.

#95 kirjoitettu 21.07.2006 17:21

Airola kirjoitti:
wiren kirjoitti:
Raikku_ kirjoitti:
Viina tekee naisesta kuin naisesta kauniin. Kun illalla baarissa ottaa tarpeeksi niin valomerkkiin mennessä huuhkajasta tai munahaukasta on tullut aikamoinen tipu.


Well said! Tämä on kuulkaa totuus.


Paskat siihen mitään viinaa tarvitse. Kunnon stondis ja tärisevä kiima, niin suomalaiselle kelpaa vaikka lammas


Mutta kun ne molemmat vielä sattuu kohdalle samaan aikaan..

#96 kirjoitettu 21.07.2006 23:08

No tähän sopii hyvin lause: "ulkonäköön ihastutaan, sisimpään rakastutaan."

#97 kirjoitettu 22.07.2006 03:44

Harrastukset!

#98 kirjoitettu 22.07.2006 12:27

Henkinen lujuus. Se on aika jännä ja harvinainenkin ominaisuus. Stoalaisella mielenlaadulla varustettu naishenkilö saa varmasti mielenkiinnon heräämään.

Olemustakin tulee katseltua ja tutkittua. Ihmiset ketkä osaavat pitää itsensä kurissa ovat yleensä viehättävämpiä. Yksittäisillä ruumiinosilla ei niin merkitystä, kunhan ne sopivat kokonaisuuteen

Jos nyt pitää valita niin sanoisin että kaunis nenä on olennainen, onhan se sentään kasvojen keskipiste.

#99 kirjoitettu 22.07.2006 12:46

bze kirjoitti:
Jos nyt pitää valita niin sanoisin että kaunis nenä on olennainen, onhan se sentään kasvojen keskipiste.


Jep, söpö nenä on tärkeä. Myös sellaiset pienet teinimäiset tissit ovat söpöt.

np: Puhelinkoppi - Kuka nyt läskiä nussis

#100 kirjoitettu 23.07.2006 00:05

KoBa kirjoitti:
Myös sellaiset pienet teinimäiset tissit ovat söpöt.


Ne, ja sellaiset isot ämmämäiset tissit myös.

np: Puhelinkoppi - Kuka nyt läskiä nussis


Puhelinkoppilaiset ovat nirsoa väkeä.

#101 kirjoitettu 24.07.2006 20:05

Itsevarmuus, eli se että pitää itsestään sellaisenaan, on seksikkäintä maailmassa.
Epäitsevarmuus, eli epävarmuus omasta itsestään, on epäseksikkäintä maailmassa.
Näin on aina ollut ja tulee aina olemaan.

Funk on se juttu mikä naisessa viettelee, se miten se liikkuu ja kävelee huoneeseen. Mojo on se juttu mikä miehestä huokuu, miten se seisoo baaritiskin päässä ja saa sen naisen tulemaan luokseen juttelemaan. Sä tarviit mojoa, että saat funkyn naisen luoksesi yöpymään. Joissakin naisissa on niin paljon funkya, että sitä kutsutaan sanalla Juju. Jujun omaava nainen voi olla hyvä tai paha. Hyvä juju vie sinut taivaaseen, paha juju vie sinut kallojen luolaan.

"Nuorella ihmisillä suuri mojo, tai juju voi toimia täysin hallitsemattomasti, silloin elämästä tulee helposti yhtä kaaosta ja nussimista.". (Vanha betoniviidakon sananlasku)


There is only one religion: The Funk
There is only one -ism: The Funkism
There is only one hairstyle: The Funk
There is only one way to make sweet love: The Funk

Funk-Daddy lihavoi itseään 20:05 24.07.2006

#102 kirjoitettu 24.07.2006 23:48

Neurophiliac kirjoitti:
Niin ja se että se on helppo pano.


Hmm.. jos nyt tuo kauneus.. niin, sellaisena hetkellisenä huomioitavana juttuna, niin tavallaan eihän se sitä tyttöä muuta, mutta muuttaa suhtautumista tytön kauneuteen. joo, sitä ei aina ajattelekkaan olevansa niin yksinkertainen elukka.

#103 kirjoitettu 25.07.2006 15:05

Itse en muuta osaa sanoa kuin sen, että luonnolliset naiset ovat parhaita. Kaikenlainen turha pynttäys ja ulkonäön muokkaaminen on mielestäni tyhmää. Joku hiusten värjäys ja kevyt meikkaus nyt vielä menee. Karvoja saa olla mut ei oo pakollista. Silmälasit saa olla. Mutta ennen kaikkea täytyy sisimmässä olla jotain jännää. Jotain sisäistä kiehtovuutta, kuten herkkyys tai neuroottisuus, taikka sitten temperamenttisuus, ja näiden aiheuttamat maneerit ja eleet.

#104 kirjoitettu 26.07.2006 02:04

Rääväsuu kirjoitti:
Mikä hemmetti mahtaa olla tuo syy, että naiset niin usein sanovat että haluavat itsevarman miehen? Siis come on! Saatteko parempaa rakkautta siltä itserakkaalta rinta pystyssä kulkevalta naistenmieheltä joka heittää teidät kuitenkin pois, vai siltä viattomalta pojalta joka omaa huonon itsetunnon koska kukaan nainen ei hyväksy häntä, viattomalta pojalta joka vain haluaisi rakastaa?

Rääväsuu muokkasi viestiä 00:00 26.07.2006

Jättäkää vaan yksinäiset ja masentuneet yksin.


komppaan.

#105 kirjoitettu 26.07.2006 04:48

Mä oon huomannut että aika moni tyttö/nainen muuttuu mun silmissä aika rumaksi kun yhtäkkiä huomaa että se diggaa ihan paskaa musaa. Oon kai joutunut liian syvälle tähän musajuttuun, mutta en vaan pysty sietämään tyttöjä joille (mun mielestä) hyvä musiikki on liian vieras käsite tai huono päinvastoin liian tuttu.

Mitä nyt ulkoiseen kauneuteen tulee niin tietty naama ja silmät merkkaa ensimmäiseksi paljon. Naama kertoo jo aika paljon ihmisestä ja siitä mitä sen pään sisällä tapahtuu. Hiukset jos on kivat ni hyvä! Kunhan vaan näyttää ja vaikuttaa siltä kuin olisi oma luonnollinen itsensä. Ja sitten tietysti tissit!

#106 kirjoitettu 26.07.2006 09:53

Rääväsuu kirjoitti:
Mikä hemmetti mahtaa olla tuo syy, että naiset niin usein sanovat että haluavat itsevarman miehen? Siis come on! Saatteko parempaa rakkautta siltä itserakkaalta rinta pystyssä kulkevalta naistenmieheltä joka heittää teidät kuitenkin pois, vai siltä viattomalta pojalta joka omaa huonon itsetunnon koska kukaan nainen ei hyväksy häntä, viattomalta pojalta joka vain haluaisi rakastaa?

Rääväsuu muokkasi viestiä 00:00 26.07.2006

Jättäkää vaan yksinäiset ja masentuneet yksin.


Tuota tapasin joskus itsekin pohdiskella.
Itsekin sain sitä itsevarmuutta enemmän vasta saatuani itselleni tyttöystävän.

Nämä itsevarman miehen itselleen haluavat ovat mitä todennäköisimmin seurustelleet useammankin kerran, joten on se niissä tapauksissa jollain tasolla ymmärrettävää, että he eivät enää halua aloittaa hapuilevalta tuntuvaa suhdetta itsevarmuutta uupuvan pojan kanssa, kun itse ovat jo kasvaneet hyvinkin itsevarmoiksi.

Tosin kyllä heitäkin löytyy, jotka ehkä voisivatkin haluta itsevarmuutta uupuvan pojan, jotta voisivat kasvattaa heistä itsevarmempia yksilöitä.

Sellaisen asian olen huomannut, että jos tytöllä ja pojalla molemmilla puuttuu itsevarmuutta, he tulevat melko hyvin toimeen keskenään yhteisen ymmärryksen takia. Tuollaisessa suhteessa voi sitten olla ongelmana se, että toinen jää sinne epäitsevarmuuteen ja toinen kasvaa ulos siitä.

Melankoliselle pojalle melankolinen tyttö. Niissä tapauksissa harvemmin ulkoiset seikat vaikuttavat niin vahvasti, kuin itsevarmojen ihmisten tapauksissa. Tosin melankolinen goottityttö mitä luultavimmin viehättyy eniten pitkätukkaisesta tummiinpukeutuvasta pojasta, että joissain tapauksissa toki ulkonäkökin vaikuttaa melankolisillakin ihmisillä.

Ehkä paras kohde melankoliselle pojalle on löytää joku fantasia- ja/tai runokirjallisuutta lukeva kirjastotyttö.


Vaikka mä olen kyllä oikeasti ehkä yksi huonoimmista esimerkeistä antamaan mitään naisvinkkejä miehille
Ymmärrystä löytyy kyllä siitä huolimatta ja ehkä jopa sen takia.

#107 kirjoitettu 26.07.2006 14:06

- Pienet eleet
- Päähän sopivat silmät
- Tietynlainen henkisyys

#108 kirjoitettu 26.07.2006 15:48

On kyllä pakko olla samaa mieltä Rääväsuun kanssa. Olen kärsinyt huonosta itsetunnosta vähän koko elämäni ajan ja tiedän, ettei se itseluottamus yhtäkkiä taikaiskusta ilmesty. Se on vain fakta, että enemmistö naisista arvostaa miehissä itsevarmuutta ja siitä ei pääse yli eikä ympäri. Naiset ei halua sitä epävarmaa punastelijaa, vaan sen voimakkaan ja komean alfa-uroksen. Huonosta itsevarmuudesta pääsee yli vain yrittämällä ja oppimalla arvostamaan itseään sellaisena kuin on. Takkiin tulee aina välillä, mutta ei ne asiat yrittämättä korjaannu .

Mistähän niitä mukavia ujoja kirjastotyttöjä vielä näinä aikoina löytyy? . Niinkuin aikaisemmin tässä ketjussa jo mainitsin, olen myös sellaisen hieman ujomman tytön perään. Olisi mukava tunne kun tuntisi itsensä viehättäväksi edes kerran jonkun silmissä. Tällä menolla päädyn pakkonaimisiin jonkun korpun kanssa joka tyytyy minuun, kun tietää ettei parempaakaan saa. Hehe..Siinäpä se. Kaikessa kyynisyydessään.

#109 kirjoitettu 26.07.2006 19:27

Zeip kirjoitti:
On kyllä pakko olla samaa mieltä Rääväsuun kanssa. Olen kärsinyt huonosta itsetunnosta vähän koko elämäni ajan ja tiedän, ettei se itseluottamus yhtäkkiä taikaiskusta ilmesty. Se on vain fakta, että enemmistö naisista arvostaa miehissä itsevarmuutta ja siitä ei pääse yli eikä ympäri. Naiset ei halua sitä epävarmaa punastelijaa, vaan sen voimakkaan ja komean alfa-uroksen. Huonosta itsevarmuudesta pääsee yli vain yrittämällä ja oppimalla arvostamaan itseään sellaisena kuin on. Takkiin tulee aina välillä, mutta ei ne asiat yrittämättä korjaannu .

Mistähän niitä mukavia ujoja kirjastotyttöjä vielä näinä aikoina löytyy? . Niinkuin aikaisemmin tässä ketjussa jo mainitsin, olen myös sellaisen hieman ujomman tytön perään. Olisi mukava tunne kun tuntisi itsensä viehättäväksi edes kerran jonkun silmissä. Tällä menolla päädyn pakkonaimisiin jonkun korpun kanssa joka tyytyy minuun, kun tietää ettei parempaakaan saa. Hehe..Siinäpä se. Kaikessa kyynisyydessään.


Faktaa faktan perään. Olen täsmälleen samassa tilanteessa ja samoin mielipitein. Mutta Airola antaa hieman toivoa tähänkin ongelmaan

#110 kirjoitettu 26.07.2006 19:39

accent kirjoitti:
Mutta Airola antaa hieman toivoa tähänkin ongelmaan


Jos sinulla on ongelma, johon enää edes Airolakaan ei voi lausua toivoa antavia sanoja, voit hukuttautua suolakurkkuämpäriin. Ei se enää pahempaa voi olla.

Onneksi tällaista ongelmaa ei varmaankaan ole.

#111 kirjoitettu 26.07.2006 22:19

Nahkajeesus kirjoitti:
Otappa itseäsi joskus niskasta kiinni ja mene juttelemaan jonkun yksinäiseltä vaikuttavan tytön kanssa. Siinä ei menetä YHTÄÄN MITÄÄN. Tuskin saat vastaukseksi tiuskaisuja (ellei tyttö ole sitten aivan tunnevammainen idiootti).


Paitsi että naiset nauttivat tylyttämisestä. Jos yhtä onnistunutta juontoa kohden pitää saada sata ämpäriä paskaa naamaan, niin voin vakuuttaa, että ei ole sen arvoista.

milton muokkasi viestiä 22:11 26.07.2006

#112 kirjoitettu 26.07.2006 22:26

Nahkajeesus kirjoitti:
Otappa itseäsi joskus niskasta kiinni ja mene juttelemaan jonkun yksinäiseltä vaikuttavan tytön kanssa. Siinä ei menetä YHTÄÄN MITÄÄN. Tuskin saat vastaukseksi tiuskaisuja (ellei tyttö ole sitten aivan tunnevammainen idiootti).


Tuota Rääväsuun mainitsemaa tiuskimista pitikin kommentoida.

Monenko typykän kanssa se Rääväsuu on mennyt juttelemaan? Ja moniko on tiuskinut?

Itse en teini-ikäisenä uskaltanut kertaakaan mennä juttelemaan ihastuksilleni ja niinpä heidän suhteen mitään ei sitten ikinä tapahtunutkaan. Kävi vielä niinkin, että yläasteaikana sain kieron kautta tietää, että se tyttö, johon olin ihastunut, piti minusta. Herkkänä poikana menin paniikkiin enkä uskaltanut entistäkään vertaa mennä juttelemaan. Sitten aloin järkeillä asiaa niin, että se tyttö oli kuitenkin vain vitsaillut, eikä oikeasti tykkää minusta ollenkaan. Että jos menen juttelemaan, niin tulee räkäinen nauru päälle. Tai sitten se tuon tytön kaveri, joka minulle lapulla asiasta kertoi, tiesi minun tykkäävän siitä tytöstä ja yritti sen ihastuksen tietämättä saattaa meitä yhteen ja todellisuudessa se ihastus ei sitten tykkääkään minusta ja taas tekisin itseni naurunalaiseksi. Ja tietenkin ajattelin myös, että eihän se minusta sitten enää pitäisikään, kun joutuisi tutustumaan minuun. Että näin järkevästi sitä huonon itsetunnon omaava teini-ikäinen osaa järkeillä kaikki asiat omaa itseä vastaan.

Jälkikäteen ajateltuna en olisi oikeasti menettänyt mitään, vaikka olisinkin mennyt juttelemaan. Toisaalta taas sitten en olisi välttämättä ikinä tavannut tätä nykyistä tyttöystävääni eli voi myös ajatella, että parempi olikin, etten ottanut kontaktia, vaan annoin asioiden mennä omalla painollaan. Jäljellä on kuitenkin lämpimiä ajatuksia romanttisesta teinikaipuusta ja vielä sen lisäksi tämä nykyinen parisuhde, josta olen elämälle todella kiitollinen.

Kannattaa muistaa myös, että parisuhteen myötä nuo tietyntyyppiset teinikaipuut katoavat. Kaikki eivät saa nauttia siitä suloisesta ahdingosta. Tulevaisuudessa oikein hyödynnettynä noita koettuja "ahdinkoja" voi muuttaa hyödylliseksi voimavaraksi.

Ja siitä tiuskimisesta vielä sellaista, että joku tytöistä saattaa joka päivä Rääväsuun nähdessä ajatella, että "ei sille kannata mennä juttelemaan... tiuskii kuitenkin", vaikka Rääväsuukin sen tietää, että ei tiuskisi. Ei ikinä. Ja moni tyttö ajattelee tiuskimisesta samoin, kuin Rääväsuu.

#113 kirjoitettu 27.07.2006 11:17

Nahkajeesus kirjoitti:
Ainakin kun ekan kerran saa pillua tai "melkein pillua", niin itsevarmuus kasvaa näissä naisasioissa höntimmälläkin jätkällä. Silloin ihminen valaistuu tajuten ettei siinä mitään menetä jos tytölle käy jutteleen ties mitä turhuuksia, vaikka selvinpäin olisikin. Herkkien ja arkojen ihmisten pitäisi tajuta ettei elämä niin vakavaa ole.

Otappa itseäsi joskus niskasta kiinni ja mene juttelemaan jonkun yksinäiseltä vaikuttavan tytön kanssa. Siinä ei menetä YHTÄÄN MITÄÄN. Tuskin saat vastaukseksi tiuskaisuja (ellei tyttö ole sitten aivan tunnevammainen idiootti).


Näin.

Kun sellaisen pienen alkusysäyksen tuossa hommassa saa aikaiseksi, sitä oivaltaa helposti, että oikeasti tosi pienet jutut voivat tehdä ihmeitä.

Rääväsuu ja muut ovat mielestäni tulkinneet vähän kärjistetysti tuon itsevarmuuden. Eihän itsevarmuus tarkoita mitään röyhkeyttä tai hyökkäävyyttä. Itsevarmuus on mm. sitä, että on rohkeasti sitä mitä on. Kunhan antaa todenmukaisen kuvan siitä mitä itse on, pääsee jo tosi pitkälle.

#114 kirjoitettu 27.07.2006 18:46

Meni kilsan offtopiciksi;

Rääväsuu, ongelmasi on ylianalysointi. Jos päässäsi pyörii liikaa termistöä ja odotuksia siitä miten ollaan 'ystäviä' ja miten 'isketään' ja miten kukin siihen suhtautuu kaveripiirissä, tytöt hoksaavat sen sekunnissa ja ymmärtävät samalla ettei parisuhteesta tulisi yhtään mitään. Nämä tyttöporukat vetävät yhtä köyttä siinä että edes vähän filtteröitäisiin niitä tapauksia, joilla ei ole itsetuntoa tarpeeksi jotta toinen ihminen uskaltaisi laskea osaa omasta elämästään sen varaan. Harkinnan arvoinen idea on vemputtaa kellarissa enimmät paineet pois ja sen jälkeen suhtautua tyttöihin kuin kavereina joiden kanssa et tarvitse minkäänlaista seksuaalista kontaktia. (eli ei ole hormoniensa orja)

Näissä tyttöporukkatilanteissa muista tehdä pientä flirttiä _jokaisen_ porukan tytön kanssa, ulkonäköön katsomatta. Ei mitään massiivista, iso hymy riittää, mutta kuitenkin tarpeeksi että he ottavat sinut huomionsa kohteeksi ja antavat kiinnostuksesi kohteelle myöhemmin positiivista palautetta. Kaveripiirin mielipiteet ovat aika pitkälti aina ensisijaisen tärkeä päätöksenteon väline tytölle, joka miettii kannattaako toisesta ihmisestä kiinnostua syvemmin vai ei.

Pakkohoito on paras lääke ylimääräiseen punasteluun ja sanojen kurkkuunjuuttumiseen. Samalla tavalla kun lucid-unia harjoitellessa, ennen varsinaista toimitusta tee pitävä päätös siitä miten homma etenee: "Menen puhumaan tuolle tytölle ja saan pakit." Ei siinä tarvitse edes keksiä mitään monimutkaisia pickuplaineja tai muuta vastaavaa, tytöt kyllä tykkäävät puhua kaikenlaisesta jos eivät ole ihan kiireessä. Yleensä tytöt antavat kommentteja ja mielipiteitä aiheista mielellään jos nostat niitä käsille, kysy heidän neuvoaan jostakin jota olet etsimässä tai valitsemassa. Lue uusi Tiede2000 ja sieltä helppo ruumiinkieliopas tällaisten tilanteiden varalle. Jos tyttö on jo varattu, suljettu asento on luultavasti ensimmäinen keino yrittää viestittää siitä. Mikäli se ei aukea nopeasti juttelun yhteydessä, kannattaa vain sanoa hei ja mennä eteenpäin.

Kävi miten kävi, olet tämmöisten tilanteiden jälkeen aina yhtä tyttökokemusta rikkaampi.

Jos olet tyttöjen perässä joiden kanssa olet ollut pitkään samalla luokalla tjsp, ovat heidän ennakkokäsityksensä pitkälti negatiivinen painolasti. Vakava suhde on iso riski ihmisten kanssa joita näet päivittäin, sillä rikon tullessa ketuttaa aina kun näkee toisen. Sen sijaan mysteerinen uusi tulokas on aina innostava, joten usein on parempi mennä vähän kauemmas kalaan.

#115 kirjoitettu 27.07.2006 19:35

Tuonpa hieman naisnäkökulmaa mukaan.

Ontopic: vaatimattomuus, äly, mieluummin vähemmän meikkiä kuin enemmän, "kiltti" käytös, eli toisin sanoen en pidä rehentelevää, paksut maskit naamalla öykkäröivää tyhmänpuoleista naista kauniina

Offtopic: tuli mieleeni pari juttua noista Rääväsuun kirjotuksista.

Ensinnäkin, itsevarmuus ei yleensä tarkoita samaa kuin itserakkaus. Mielestäni itsevarmuus miehessä (tai yhtähyvin naisessa) on tavallaan luottamusta, uskoo kun toinen sanoo että tykkää ja luottaa ettei toinen petä. Eli ei sellaista "ei se kuitenkaan tykkää musta vaan tosta naapurin Kallesta" -ajattelua. Ja jos ei vielä olla päästy seurusteluasteelle, niin itsevarmuus on myös sitä, ettei pelkää mahdollista noloa tilannetta. Oon Rääväsuuta noin 10 vuotta vanhempi mutta muistan kyllä kirvelevän elävästi kaikki ne "nolot" sattumukset ja sen nolouden pelon. Noh, siihen ei kuitenkaan kuole Itestäni tuntui aina, että kaikki kaverit oli seukannu jo ties kuinka monen pojan kanssa ja ite en ollu ees pussannut ketään, vaikken ollutkaan ujo tai hiljainen muuten, niin poikien suhteen olin enkä ois mitään toivonut niin paljon kuin että joku kiva poika ois tullut joskus juttelemaan.
Ja sekin vielä, että nuoret osaa olla TODELLA julmia toisilleen melkein vahingossa, eli ei muiden kommenteista oikeesti (ja kaikki aina hokee tätä mutta totta se on) kannata välittää.

Eli yhteenvetona: kun et pelkää noloa tilannetta etkä muiden ilkeitä kommentteja olet itsevarmempi Ja eka kerta sattuu aina, vaikka tulisikin pakit ja tyttö ois ilkee ja kaverit ilkkuis vierellä ja kaikki ois NIIN noloa, niin seuraavalla kerralla voi mennä jo paremmin. Sitä paitsi ei kukaan jaksa muistella monen kuukauden takaisia muille sattuneita noloja tapauksia / pakkeja, eli aika on armelias...

Sori pitkä offtopic-sepustus

#116 kirjoitettu 27.07.2006 23:37

Zeip kirjoitti:
alfa-uroksen.

Rääväsuu kirjoitti:
Mun mielestä Beeta (beta? mikä se on?) on aina ollut nätimpi kirjain. :/


Mulle tulee hyvinkin beta-uros mieleen kun katson peiliin.

Rääviksen katkeralle tilitykselle vielä:
Sulla on hirveät ennakkoluulot ja jotenkin mulle tuli sellainen pieni mielikuva, että sinulla on hirveä kiire seurustelemaan. Ehkä kannattaa odotella ja katsastella rauhassa tilannetta jos joku mukava tyttö kävelee joskus elämässä vastaan. Ei näissä asioissa tarvitse hoppuilla, vaikka teininä onkin hirveät paineet tuon asian suhteen.

Tai no...Mitähän minäkin yritän tässä selittää. Olen niin väärä ihminen antamaan neuvoja tämän asian suhteen. Ymmärrystä kyllä löytyy.

#117 kirjoitettu 28.07.2006 10:00

Rääväsuu kirjoitti:
Vuosien enemmän tai vähemmän yksinäisyydessä vietetyn ajan jälkeen sitä ei vain jaksaisi enää odottaa asioita jotka tuntuvat aivan mahdottomilta, aivan käsittämättömiltä itselleen. Kun kerran ei saa edes oikeaa ystävää oikeasta elämästä, niin mieleen tulee pakostikkin kysymys: Voiko minua rakastaa? Tätä pohtiessaan siihen todellakin kaipaa vastausta, todistetta siitä. Siihen ei enää riitä se jonkun toteama: "Kyllä sua ehkä joku jossain tulevaisuudessa rakastaa". Niin sitä on sanottu jo tarhasta lähtien "Kyllä ne ystävät tulee ala-asteella." jne.


Sitten, kun tulevaisuudessa huomaatkin tuon olleen totta, niin ei sinua enää nuo tämän hetken huolet hetkauta.
Kannattaa vain pysyä hengissä ja terveenä eikä lähteä rappion tielle. Se parantaa huomattavasti mahdollisuuksia seurustelusuhteeseen tulevaisuudessa.

On kurjaa katsella, kun tietenkin ne "kaikki" muut seurustelevat onnettomilla sosiaalisilla taidoillaan, ilman pienintä käsitystäkään siitä, mitä rakkaus on. Tulee ero, tulee suhde - eikä edes heitä liikuta. On kurjaa katsella kuinka muut käyttävät sanaa "rakastan" väärin, kuinka he esittävät ja luulevat tietävänsä mitä rakkaus on. Sinä, joka oikeasti varmasti osaisit rakastaa, vaan jäät yksin. Ne, joille seurustelu on pieni juttu saavat sen suhteensa.


Tuosta tuli mieleen Office -tv-sarja (suom. Konttori), jossa oli se saatanan niljakas Chris Finch -hahmo. Hän brassaili naisjutuillaan ja osa jopa kuulosti siltä, että kyse on pelkästä mielikuvituksesta. Mutta sitten yhden jakson lopputekstien aikana näytettiinkin, kuinka hän pani yhtä naista ulkona kadulla takaapäin. ("Nainen: "Polviin sattuu" Chris: "Kohta on valmista" tai jotenkin siihen suuntaan)
Sarjassa oli oikeasti sympaattisia henkilöitä, jotka olisivat ansainneet suhteen, mutta eivät saaneet sitä. Sitten tuo yksi paskiainen vie naisen kuin naisen. Ja vain pannakseen sitä. Kaikessa niljakkuudessaan tuo oli hiton hauskaa ja samalla ahdistavaa mustaa komediaa. Tosielämässäkin tapahtuu aivan samalla tavalla eikä se sitten niin hauskaa enää olekaan.

Sinun pitää kuitenkin ymmärtää, että eivät ne kaikki muut ole tuonkaltasia idiootteja. Se on oikeasti aika ylimielistä ajatella, että itse osaisi rakastaa oikein ja ehdottomasti paremmin, kuin ne, jotka jo elävät parisuhteessa. Toivottavasti kuitenkin muistat tuon ajattelusi sitten, kun olet ollut parisuhteessa jo pidemmän aikaa. Eihän sitä tiedä miten vaikeaksi se rakastaminen sitten muuttuu. Se vaatii välillä töitä se rakkauden ylläpitäminen (sekä toista rakastaminen että toisen rakkauden sinuun ylläpitäminen).

Huomaa myös, että useimmat näistä tulee/menee/eikävälitetä -suhteista on juuri sinun ikäisilläsi. Eikö se jo viittaa siihen, että keskimäärin kannattavimmat suhteet syntyvät vasta sitten joskus eikä teini-iän ongelmien keskellä?

Siis kyllä, minulla on kiire. Ainakin luulen niin. En halua odotella että ehkä joskus jotain mahdollisesti jos oikein hyvä tuuri käy, varsinkin kun kaikki yritykset ystävien ja rakkauden suhteen ovat aina menneet enemmän tai vähemmän perseelleen.


Jos et kärsi nyt odottaa, niin miten kärsit sitten parisuhteessa odottaa? Odottamista se välillä siinäkin on.

Kaikista vastauksista huolimatta, en silti tiedä mitä minun pitäisi sanoa jos haluan tutustua uuteen ihmiseen.


Se on vaikeaa. Lukiossa olin kovasti ihastunut yhteen tyttöön ja kerran psyykkasin itseäni kolmisen tuntia siihen, että koulun jälkeen menen juttelemaan. Koulun päätyttyä olin aivan tosissani sitä mieltä, että nyt se onnistuu, kun ei edes yhtään ahdista ajatus siitä kontaktin luomisesta. Menin sitten kaupungille odottelemaan erääseen paikkaan, jonka ohi tiesin tytön aina kulkevan. Lopulta kävi niin, että aloin kulkea häntä vastaan ja kun hän oli jo melkein kohdalla, tuli aivan älyttömän vaikea olo, käänsin katseeni ja kävelin kiltisti ohi.

Joku mainitsi elekielen, voin sanoa että tämä harvemmin pitää paikkansa. Ihmisillä on nini huono itsetunto, että he eivät uskalla flirttailla tai muutakaan. Miten voit flirttailla katseellasi kun kukaan ei katso sinua? Jos sinä katsot muita niin muut katsovat pois päin.


En ole koskaan ymmärtänyt sitä FLIRTTIflirttiä. Parin ihmisen kanssa on ollut sellaista katson-tyttöä-kohti-ja-oi-hänkin-katsoo-minua-kohti ja lopulta molempien katseet kääntyy, kun on niin vaikeaa katsoa silmiin. Eikä ikinä ole siitä pidemmälle mennyt. Ei edes mitään juttelua. Ja silloin tietenkin uskottelin itselleni, että eihän se tyttö ainakaan voi samalla mielellä minua katsoa, kuin miten minä katson häntä. Että ei tulisi mitään, jos menisin juttelemaan. Helvetin huono tekosyy olla tekemättä mitään kontaktia, mutta niin se vaan teini-iässä menee.

Mutta jos nyt kuvitellaan, että voisin voittaa pelon siitä että olen taas naurunalaisena - kuten aina - epäonnistuneiden yrityksien jälkeen, jos kuviteltaisiin että voisin mennä juttelemaan ihmisille entistä rohkeammin, on minulla edelleen ongelma: Kun minua ei vain yksinkertaisesti jostain syystä kaivata luokseen. Ihan oikeasti, ei se ole edes kuvittelua. Vai mitä se on että ihmiset haluavat pois seurastani, ovat vaivautuneita tai eivät enää ota minuun yhteyttä, eivätkä sattumoisin koskaan löydä tuntiakaan vapaata aikaa minun tapaamiselleni. Hitonmoinen sattuma(ko)?


Olet aikalailla paljon juuri kuin minä sinun ikäisenäsi. Mulla tuo meni jo lähes vainoharhaisuuden puolelle pahimpina aikoina. Jossain porukassa ollessa saattoi aivan yhtäkkiä tulla todella vahva ajatus siitä, että kaikki siitä porukasta haluaisivat mieluiten olla ilman minua. Sitten tuli sellaiset ahdistavat "kivut" vatsaan ja rintakehään ja mieli alkoi tehdä yhä vain älyttömämpiä ajatuksia. Sitten piti vain koittaa olla hiljempaa ja mahdollisesti lähteä pois. Kun sitten osasin jossain vaiheessa ajatella, että sehän on oikeasti aivan älytöntä ajattelua, niin kohta tuli vielä vahvempana tunteena se, että "niin niin, uskottelen taas itselleni, että kyllä mut hyväksytään, kun ei tosiasiassa oikeasti hyväksytä."

Näin se meni siinä jossain lukiovaiheessa. Kannattaakin vähän katsoa, ettei itselläsi lähde samaan suuntaan tuo meininki. Se meinaan on todella ahdistavaa. En osaa kyllä mitään suurempia vinkkejä tuollaisen poistamiseen sanoa, kun itse pääsin tuosta eroon vasta tyttöystävän saatuani. Se siis voi tuntua ahdistavalta, jos miettii, että vasta tyttöystävä näinkin "todistettavasti" voi auttaa ja että ei sitä tyttöystävää tule ikinä saamaan. Mutta toivottavasti tästä voi myös tehdä sen johtopäätöksen, että toivoa kuitenkin todistettavasti on.

Kysymys: Missä on se raja, raja joka eroittaa sopivan kyselyn ja yrittämisen ja mikä on jo tunkeilua? Koitin vähän aikaa sitten rippileirin jälkeen tekstata yhdelle tytölle. Ajattelin että mieluummin tekstaan koska oli ilta enkä halunnut häiritä. En saanut vastausta. Koitin lisätä tätä henkilöä msn -listalleni, eipä ole tyttö lisäytynyt listalle. Kysymys: Pitäisikö minun edelleen yrittää, vai luovuttaa? Koska = jos yritän, voin alkaa olemaan liian tungetteleva ("Etkö jo tajunnut etten kaipaa seuraasi?"). Jos taas en yritä, niin en tiedä jos hänellä ei vain ollut saldoa ja jos msn:ssä meni jokin vikaan.


Itse en koskaan tehnyt edes tuollaista lähestymistä. Ala-asteella muistan kuinka eräs tyttö tuli kysymään, että "rupeeks olee mun kaa" ja mä vastasin paniikissa, että "ööö.. ee... emmä ny....", vaikka en olisi välttämättä halunnut kieltäytyä. Ja myöhemmin käänsin tuonkin tapahtuman itseäni vastaan omalla älyttömällä teini-iän logiikallani.

Sikäli en osaa tuollaisiin juttuihin mitään neuvoja antaa, kun ei ole kokemusta. Kuitenkin, jos tuossa ala-asteen tapahtumassa se tyttö olikin tosissaan, niin ainakin siitä huomaa sen, että ei sillekään tytölle mitään kamalaa tapahtunut, kun itse kieltäydyin. Eli kannattaa yrittää. Ja sitten jatkaa elämäänsä, jos tyttö siinä vastaakin kieltävästi. En minäkään sitä kieltäytymistä millään pahalla tehnyt.

Mielestäni minun tapauksessani kyse ei enää ole huonosta itseluottamuksesta, koska mielestäni olen ihan mukava tyyppi. Oikeastaan olen aivan hemmetin loistava tyyppi! Enkä mä niin rumakaan ole, ihan normaali. Kyllä ne rumemmatkin seurustelee. Mutta kun en vaan havaitse kenenkään muun huomaavan samaa. Mitä se minua hyödyttää vaikka runkkaisin nähdessäni itseni, vaikka jumaloisin itseäni, jos kukaan muu ei huomaa minun hyviä puoliani? Mikseivät he huomaa niitä?


Miksi heidän pitäisi huomata? Koska olet niin loistava tyyppi? On tässä sekin puoli, että ehkä sinulla on vielä jotain opittavaa ennen kuin voit aloittaa parisuhteen. Huomaatko, että niillä menee/tulee/eikävälitä -suhteilijoilla on omasta itsestään vastaavanlainen kuva?

#118 kirjoitettu 28.07.2006 15:02

Airola kirjoitti:


Huomaa myös, että useimmat näistä tulee/menee/eikävälitetä -suhteista on juuri sinun ikäisilläsi. Eikö se jo viittaa siihen, että keskimäärin kannattavimmat suhteet syntyvät vasta sitten joskus eikä teini-iän ongelmien keskellä?



Aivan näin. Itseäni harmitti ja masensi aivan totaalisesti yläasteella kun tuntui, ettei vastakkainen sukupuoli ikinä kiinnostunut musta vaikka tosi kiva olenkin Lukiossa vasta tapasin pojan jonka kanssa seurusteltiinkin sitten useampi vuosi. Nykyään olen vain onnellinen, että vältyin näiltä sekoilusuhteilta joita luokkakaverit harrasti, eli seurustelukumppani vaihtui usein ja tärkeintä tuntui olevan kunhan on jonkun kanssa, ei niin väliä kenen.

#119 kirjoitettu 29.07.2006 02:05

Rääväsuu kirjoitti:
Siksi että voisin saada suhteen. Jos muut huomaisivat että oikeasti olen ihan mukava tyyppi, niin eikö se parantaisi mahdollisuuksiani saada tyttöystävän? Jos minua ajatellaan tyhmänä kusipäänä niin ei se paljoa helpota asiaa.


Tarkoitin sillä jotain ovelaa, jota en tähän aikaan enää osaa millään muistaa.

Jaa... eikun tuliskohan sitä juttua sittenkin....

Voi olla, että ehkä yrität liikaa saada muut huomaamaan sen. Tai väärällä tavalla. Jos vaikka on kiltti pelkän vaikutuksen tekemisen takia, niin se saattaa lopulta vain kolahtaa omaan nilkkaan.

Itse huomasin joskus sen, että se ei ole niin tärkeää yrittää olla mukava ja ystävällinen jokaiselle. Ja että jos haluaa kaikkien huomaavan oman mukavuuden, niin lopulta päätyy ottamaan kaikki kritiikit itsestä aivan liian vahvasti. Tulee sellainen "miten niin muka olen tollanen, kun oon kerta niin mukava --- ei toi sais sanoa noin, kun kerta oon niin mukava --- tuonkin tyypin pitäisi huomata mukavuuteni, kun kerta oon niin mukava --- no eikö se huomaa sitä? ja että vielä kritisoi minua, vaikka oon niin mukava" -kierre.

Tai oikeastaan mukava kannattaa aina yrittää olla, mutta ei olettaa, että muutkin sen huomaavat ja "vaatia", että käyttäytyisivät sitten siihen malliin. Itsessäni oli jälkeenpäin ajateltuna ehkä vähän tuota vikaa. Ehkä sen takia koin oloni tukalaksi, jos mieleeni tulikin, että muut eivät minun seuraani halua. Silloin olisi vain pitänyt miettiä, että olkoon sitten haluamatta. Että ei se minun ongelmani ole.

Mainitsit että ehkä minun pitäisi vielä oppia asioita, mutta mitä? Miten voin olla huono rakastaja, jos minulle tärkeintä on, että toisella on hyvä olla? Jos huomioin toisen ja yritän parhaani hänen onnellisuutensa eteen. Tietenkin haluan että minunkin vuokseni tehdään asioita, mutta silti. Jos toinen ei halua jotain juttua, niin hyvä on - asiasta voidaan keskustella mutta minä en pakota toista siihen. Osaan myös keskustella asioista, olen ymmärtävä ja ystävällinen jnejnejne. Toimin useissa asioissa järkevämmin kuin aikuiset ihmiset.


Tuon tiedät oikeasti vasta eläessäsi siinä parisuhteessa sitten kun oikeasti tulee sellaisia hetkiä, joissa sinulla on tilaisuus näyttää tuo toteen. Kaikilla se ei ole helppoa. Se riippuu myös todella paljon tyttöystävästä, että missä omat rajat kulkevat ja milloin ne ylitetään.

Eikä se, että haluan pian seurustella, tarkoita sitä ettenkö minä olisi valmis odottamaan seksiä. Ei asioita voida verrata niin. Haluan, että toisella on hyvä olla ja olen valmis odottamaan seksiä kunnes toinen haluaa sitä myös. Minulle seksi ei vain ole niin "voivittujee pakko saada p*lluu!". Minulle se on rakkautta ja hellyyttä, toisesta välittämistä.


Enkä minä edes tarkoittanut sillä seksiä.

Jos joku tuntematon tyttö tulisi nyt tarjoamaan suihinottoa niin en ottaisi sitä! Haluan vain tuntea toisen lähelläni ja tietää hänen rakastavan minua. Niin yksinkertaista se on.


Sano tuo sama silloin, kun on kovin stondis ja kiima päällä


Neiti siellä takana pohti, millaisia tyttöjä lähestymme. En voi puhua kuin itsestäni, mutta yleensä olen lähestynyt mukavia, rauhallisen tuntuisia ja fiksulta vaikuttavia tyttöjä. Myös vähän siltä pohjalta että "tuo tyttö voisi olla mukava, koitanpa lähestyä häntä ja ottaa selvää millainen hän on". Itse en erityisen paljoa perusta isoista rinnoista, tytön ei tarvitse pukeutua mitenkään erikoisesti tai muutakaan - kunhan on siisti ja ihan kivan näköinen. Musiikkimaultakaan en vaadi paljoa, koska tiedän, että jos alan vaatimaan musiikkimakua tyttöystävältäni niin en tule koskaan sellaista saamaan. Tässä yksi syy miksi tytöt ovat ilkeitä:

He pitävät itseään liian arvokkaina. Kuulisittepa heidän vaatimuslistansa, heille ei kelpaa yhtään mikään. En halua yleistää, mutta jos on mukava ja fiksu = vaatii myös aivan helvetisti ja luulee olevansa maailman napa. Pitää olla komea, fiksu muttei liian fiksu etteivät tytöt tunne itseään tyhmiksi, rikas mutta silti pitää olla renttu, muotitietoinen ja käyttää kalliita vaatteita (vaikka tietysti sitten valitetaan niistä kalliista vaatteista, jos niitä on), ystävällinen mutta ei liian, sopivan romantikko mutta ei liian romanttinen, ei nössö eikä kovis, ei liian normaali, ei liian erikoinen, verbaalisesti lahjakas mutta ei liian lahjakas ja pitää vähintäänkin soittaa Suomen suosituimmassa teinibändissä. Jooh. Tässä näin alkuun jotain.


On olemassa kanoja ja on myös olemassa mukavia tyttöjä. Aivan takuuvarmasti sinunkin koulussasi on luonteenpiirteiltään monenmonta sellaista tyttöä, jota sinä olet sanonut suosivasi. Ehkä he ovat niitä, joita edes sinä et vaivaudu tarkemmin katsomaan. Ehkä niillä on isot ja roikkuvat tissitkin vielä. (ja niin moni ei ymmärrä niidenkään estetiikkaa. voi, maailmaa. voi, ymmärtämättömyyttä sen. mutta minä sentään ymmärrän. ja pienienkin estetiikan ymmärrän. piti oikein vartavasten tulla jälkikäteen muokkaamaan tekstin ainoaa tissikohtaa vähän pidemmäksi. olen niin hyvä ihminen, että ymmärrän. ja niin mies, että kerron lisää. ihmisten asialla.)

Tarkoitan, että nuo inhottavat tytöt, joita tuossa kuvailit, ovat yleensä niitä suositumpia tyttöjä. Niitä, joiden kanssa elitistiurheilijapojat seurustelevat. Tai ainakin niin oli minun yläasteaikanani. Miksi ihmeessä edes harkitset yrittäväsi iskeä jotain niistä? Siellä jossain nurkassa saattaa hyvinkin kyyhöttää meikkaamaton, ulkonäöltään äärimmäisen tavallinen tyttö, joka kuluttaa aikaansa lukemalla vaikka oppikirjaansa. Tuo tyttö ei tykkää viikonloppuisin olla juurikaan muualla, kuin kotona. Sama tyttö saattaa yksinäisyydessään toivoa, että edes joku poika juttelisi hänelle. Mutta kun ei niin ei. Ulkonäkö ei herätä millään tavalla huomiota ja useimmat pojat katselevat mieluummin niitä enemmän meikkiä käyttäviä tyttöjä.

Vaikka enemmistö koulun tytöistä olisi niitä ikäviä kanoja, niin aina on olemassa myös se vähemmistö. Ja he luultavasti ansaitsevat poikaystäväkseen jonkun, joka ajattelee kuin sinä.

Kerran juttelimme pienessä porukassa millainen unelmien rakastajan kuuluu olla. Päädyttiin lopulta siihen, että miksei minua voisi rakastaa. Ärsytin kuulemma tätä tyttöä. Kysyin mikä minussa ärsyttää: "Emt. Rumat kengät ja oot liian ystävällinen". Okei! Hyvä niin.


Rippikoululeirillä pullonpyöritystä pelatessa:
Tyttö: "hmph.. Säkin näytät ihanku jostai kolmannest maailmansodast tulleelt."
Minä: "Jaa just.. Kiitos vaan...."
Tyttö: "Se EI ollu hei kohteliaisuus."
Minun ajatukset: "jaa IHANKO totta! oli se hyvä, että selvensit senkin sitte"

Näitä tapauksia löytyy kyllä. Osalla tytöistä kun ei tuon ikäisenä ole sitä fiksuutta sitten ollenkaan.

Kuka oikeasti fiksu voi ärsyyntyä rumista kengistä? Ja olen takuuvarma siitä, että läheskään kaikki tytöt eivät välitä niistä kengistä paskan vertaa. Ja uskoisin, että nuo samat tytöt pitäisivät ystävällisyyttä hyvänä asiana eikä pahana niin kuin tuo kenkiä rakastava ulkonäön orja.

Myös minun tuurillani ne kaikki tytöt joita koitan lähestyä, ovat varattuja. Hienoa.


Ne kaipaamasi mukavat ja kiltit tytöt eivät ole lainkaan niin useasti varattuja. Kannattaa oikeasti yrittää saada niistä lähestymistäsi tytöistä jotain selville ennen kuin heitä lähestyt. Aika vähän sun täytyy heistä tietää, jos saat jotain kamalaa palautetta tai jos he ovatkin varattuja. Meinaan vaan, että millä perusteella olet noita lähestymisiä yleensä edes tehnyt?

Tosin onhan joskus niinkin, että ne suositummat ja lopulta "tuhmemmat" tytöt saattavatkin sisimmissään olla kilttejä ja mukavia. Itse olin monta vuotta kovasti ihastunut erääseen tyttöön, joka oli ulkonäöltään ehkä yksi koulun kauneimpia. Ja huhujen mukaan yöelämässä "vähän" "villimpää" sorttia. Olin kuitenkin ihastunut sekä hänen ulkonäköönsä, että "Laura Palmer -syndroomaan", joka lähinnä tarkoittaa sitä, että tytöllä on kovaa kaipausta sekä kilttiin että tuhmaan suuntaan. Se "tuhmuus" vie kuitenkin usein voiton, vaikka oikeasti tyttö haluaisi olla kiltti. Muut eivät ymmärrä eikä havaitse sitä ahdistusta, mutta joskus siitä saattaa nähdä pilkahduksia piirustusten tai vaikka runojen muodossa.
Itse halusin kovasti auttaa tuota tyttöä. Olla hänelle jotain, mitä hän tarvitsee. Tai ainakin mitä uskoin hänen tarvitsevan.
Lopulta en kuitenkaan tiedä, että olinko oikeasti eniten viehättynyt hänen silmistään tai jostain muusta mielen ulkopuolisesta asiasta. Ja että olisiko sellainen parisuhde voinut ikinä toimia. Nyt olen kuitenkin tyytyväinen, että elän tässä nykyisessä suhteessa ja siinä mielessä kaikki mitä aiemmin on tapahtunut, on lopulta johdattanut juuri tähän tyytyväiseen tilanteeseen.


Mutta kyllä taas pitää sanoa, että niin olet samankaltainen mun kanssa, että melkein voisi pelottaa. Tai että mä olin sun ikäisenäs suhtlailla samanlainen. Paitsi siinä, että mä en pahemmin ole mitään kontakteja kehenkään edes yrittänyt ottaa silloin nuorempana. Netissä kyllä sitten saatoin jutella ja sähköpostitse jotain tehdä, mutta nekin sitten aina kaatui joko siihen, että kerroin liian innokkaasti jotain tyhmää juttua tai siihen, että pelästyin tapaamisvihjauksia ja aloin jostain nettitutustakin miettiä, että ei se kuitenkaan tykkää, jos tavattaisiin.



Jos pituus tekee pornon, niin tämä viesti on saksalaista pornoa!

Airola muokkasi viestiä 01:59 29.07.2006

#120 kirjoitettu 29.07.2006 09:17

Airolan kirjotuksesta tuli mieleeni, että meidän koulussa ne suosituimmat tytöt pyöri aina lähes poikkeuksetta joko toisen koulun poikien tai sitten pari vuotta vanhempien, lukioon tai amikseen siirtyneiden poikien kanssa... Ja nyt kun miettii niin aika harvoin kukaan oli kiinnostunut oman ikäisistä, aina piti olla vähintään se vuotta vanhempi poika. Kai se sitten olisi ollut liian mitäänsanomatonta seurustella luokkakaverin kanssa, en tiedä. Lukiossa tämä kylläkin tasoittui. Niin semmonen juttu tuli mieleeni, että odota Rääväsuu vuosi tai pari niin johan olet kuumaa kamaa yläastetyttöjen keskuudessa.

Ja sitten toinen juttu, Rääväsuu kyselit aiemmin niistä "aloitusrepliikeistä" tai mistä voi puhua kun menee juttelemaan tytölle. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että musiikki toimii aina. Luullakseni aina löytyy joku bändi tai artisti, josta molemmat pitävät ja josta voi sitten aluksi jutella. Kannattaa yrittää urkkia jostain vähän tietoa kiinnostuksen kohteen kiinnostuksista, itse aikoinaan nuuskin tietooni yhden bändin jota ihastukseni kuunteli, sitten vaan joskus sopivasti koulun pihalla "sattumalta" olin siinä sen lähellä ja aloin kyselemään siitä bändistä ja levyjä lainaan jne. Juttu lähti luistamaan ja sitten seurusteltiinkin monta monta vuotta
Ja semmonen juttu vielä, että kannattaako sellaisten ihmisten takia edes vaivautua, jotka kuuntelee pelkkää NRJ:tä ja joiden mielipide musiikista on kuvailemasi ytimekäs "no vittu ku tää on hyvä"??? (Mietin vaan, että vaikka aika paljon suhteessa voikin joustaa, niin oletko valmis kuuntelemaan NRJ:tä aina yhdessä ollessanne ja jäämään vaille musiikkiaiheisia keskusteluja?)