Mikseri.net

#42 kirjoitettu 01.08.2009 05:26

äänitin joskus koneelle muutaman samplen vinyylikohinaa kaverin projekteja varten ja voisin linkata ne tähän ketjuun siltä varalta että joku joskus haluaisi käyttää.

soittimena teknari, mikserinä ecler nuo 4.0 ja äänirasiana ortofon concorde elektro. reason_synthesized.wav on oma yritykseni tuottaa jotain vastaavaa taustakohinaa reasonilla.


http://palopuku.k10x.n...

oon myös jonkun aikaa koettanut saada itse biisin kuulostamaan kuin se soisi vinyylillä. luonnollisesti lisään taustalle todella hiljaiselle tota taustakohinaa ja exporttaan biisin waviksi. avaan sen auditionissa, teen kopion biisistä ja suoritan siihen fft filterillä käänteisen RIAA-korjauksen ja poistan jäljellejäävät diskantit toisesta biisikopiosta. lisään diskanttikopioon tietynlaisen särön jonka jälkeen phaseshiftaan taajuuskohtaisesti vasenta kanavaa -45 — -90° ja oikeaa kanavaa vastaavasti 45 — 90° ja miksaan tuloksen toisen kopion kanssa. ero alkuperäiseen ei ole kovin dramaattinen tai aito, mutta siedettävä siihen asti kunnes joku tekee fysiikkamallinnetun neulasärön.

#43 kirjoitettu 01.08.2009 10:57

Konvoluutiokaikuun vinyylirahinaa ja nauhasäröä päälle? Voisin koettaa, laitan tuloksia ylös jos onnistuu.

#44 kirjoitettu 03.08.2009 11:00

Lihis- kirjoitti:

Konvoluutiokaikuun vinyylirahinaa ja nauhasäröä päälle? Voisin koettaa, laitan tuloksia ylös jos onnistuu.


Nyt en kyllä yhtään tajunnut? Vinyylirahinalla konvoloidaan vaiko vinyylirahinaa kautetaan kovoluutiolla?

#45 kirjoitettu 03.08.2009 11:03

Rahinalla konvoloidaan, joka ei muuten toiminut.

#46 kirjoitettu 03.08.2009 11:24

Lihis- kirjoitti:
Rahinalla konvoloidaan, joka ei muuten toiminut.


Ei tosiaan toimi. Tekee Erikjoisen "delay"-efektin. Impulsseilla saa mallinnettua vain lineaarisia efektejä. Kohina on aikavarianttia (Efekti muuttuu ajan funtiona), eli se ei tuota konvoluutiolla saamaa tulosta kuin alkuperäinen efekti.

Käytännössä impulsseilla saa mallinnettua lähinnä EQ:t, kaiut, delayt ja simuloitua kaiuttimia ja mikrofoneja. Filtterinkin emuloiminen onnistuu, jos se ei särje ja sen taajuus pysyy vakiona.

#47 kirjoitettu 03.08.2009 23:13

Haava

miten muuten itse simuloisit digitaalisesti vinyylisoundia? homma vaikeutuu edelleen jos haluaisi mukaan uravuodonkin, mutta jos lähinnä haettaisiin neulasäröä.

#48 kirjoitettu 04.08.2009 06:32

sv kirjoitti:
mie en oo ihan varma mitä MrKat tossa ees haki, mut siis efektoimalla tosta samplekuorostaki saa semmosen synteettisen olosen kyl.

varmaankin jotain ihan täysin päinvastaista, eli aidonoloinen kuoro synalla. ite kokeilisin supersahaa formanttifiltterin tai parin läpi. ehkä muutama ohuehko supersaha vähän erilaisten formanttifilttereiden läpi, kevyttä pannausta eri suuntiin ja reverbi perään.

#49 kirjoitettu 04.08.2009 19:34

veezay kirjoitti:

miten muuten itse simuloisit digitaalisesti vinyylisoundia?


Neulasäröä (itseasiassa sekä neula-, että kaiverrussäröä) ei oikein emuloida. Ei mitenkään. Se on siis niin oansa. Väittäisin ihan lonkalta, että vaikeampi kuin putkisärön emulointi. Hyvin syvällisiä tutkimuksia pitäisi tehdä aiheesta ja silti tulokset jäisivät todennäköisesti jopa laihemmiksi kuin putkisärön suhteen.

Juuri se mistä LP:n särössä itse eniten tykkään (vähän kuin putkisärössäkin) on vaan nykypäivän emuloinnin ulottumattomissa. Itse en edes yrittäisi, kun se olennainen ja valitettavasti se paras osa sitä säröä jää kuitenkin saamatta.

Jos nyt pakko olisi emuloida, niin niiden muutamia painoksia raaputtavien firmojen jälkeen itse varmaan suosisin mainitsmaasi riaa-kikkaa jonkun yhden putken etuasteen särön kanssa. Siten, että lievä putkisärö-RIAA-lievä putkisärö-RIAA takaisia-lievä putkisärö. Kaikki säröt tosi mietoina.

homma vaikeutuu edelleen jos haluaisi mukaan uravuodonkin, mutta jos lähinnä haettaisiin neulasäröä.


Uravuoto? Meinaat stereokanavia?

#50 kirjoitettu 05.08.2009 11:48

Haava kirjoitti:
Uravuoto? Meinaat stereokanavia?

levyä kaiverrettaessa kuuma kaiverruspää "sulattaa" edellisiin uriin hieman juuri kaiverrettavan uran ääntä, jolloin hiljaisissa kohdissa saattaa kuulua pre-echoa tulevista voimakkaista soundeista. mulla on muutama levy joissa vastaavaa löytyy.

stereovuoto oli mun riaa-kikkailussa luonnollisesti mukana, siksi vasemman ja oikean kanavan päinvastainen 45-90 asteen phaseshiftaus.

diskanttien tasaista vaimentumista lineaarisen kehänopeuden vähentymisen takia en ole viitsinyt lisätä mukaan kokeiluihini, koska se on varmaankin ainoa asia vinyylisoundissa josta en oikeastaan pidä. sekin varmasti lisäisi vähän aidontuntua, joten kai sitäkin voisi kokeilla tietyissä rajoissa. toisaalta olenkin ihmetellyt miksei levyä kaiverrettaessa masteriin voisi lisätä vastaavaa eq-korostusta loppua kohden, luonnollisesti ottamalla huomioon uraleveyden ja kehänopeuden oikean hidastumisen.

#51 kirjoitettu 05.08.2009 18:36

Nyhde kirjoitti:
Toinen kysymys kuuluu: miten tuollaiseen yleisen likaiseen soundiin olisi mahdollista päästä? Koko kappale kuulostaa kaikin mahdollisin tavoin aivan ihastuttavan rikkinäiseltä, tuhnuiselta ja epätarkalta. Tahtoisin samaa henkeä omiin tuotoksiini.


No jos tuo kaiken tekeminen analogivehkeillä ei budjettiteknisistä tai muista syistä onnistu, niin mainitaanpa yksi hyvä kikka yleissoundin likaamiseen: C-kasetti!

Lienen maininnut tämän jossain aiemminkin. Eli jos jostain löytyy vanha C-kasettinauhuri ja siihen kasetti, niin yksinkertaisesti äänität biisin ensin kasetille ja sitten takaisin siihen rakkineeseen mihin sen lopullisen haluat (nykyisin tod. näk. tietokone). Yleensäottaen kannattaa pyrkiä vetämään biisi kasetille suht kovalla tasolla jotta mukaan tulee nauhakompressiota.

Lopputulos riippuu (äänitystason lisäksi) pitkälti käytettävän kasettidekin laadusta ja käytetyn nauhan laadusta. Mitä rakkinetta mitä sattuu löytymään kannattaa toki kokeilla, mutta jos ei halua tuon kikan kuullostavan liikaa efektiltä, niin paras lopputulos tulee kun käytössä on vähän hifimpää laatua oleva dekki ja vähintään jonkin sorti krominauha. Jos vehkeet on kunnossa, niin lopputulos voi olla niinkin laadukas, ettei se kuullosta edes räkäiseltä vaan yksinkertaisesti hieman tiukemmalta ja yhtenäisemmältä. Räkää saa sitten lisää tarvittaessa lisäämällä äänitystasoa ja jos ei tunnu oikein sopivaa räkäisyyttä löytyvän niin vaihtamalla kasetti huonompaan (esim. tavallinen ferronauha ja jos ei sekään riitä, niin jokuvanha kulunut monen kertaan käytetty tai vaikka valittujen palojen mainosnauha).

Halvemmatkin kasettinauhurit voi tuottaa kivoja efektejä, mutta niissä ongelmana on usein automaattinen tasonsäätö joka toimii useimmiten erittäin huonon kompressorin tapaan eli ääneen tulee pumppausta tai voimakkuus ailahtelee muuten hallitsemattomasti.

Ongelmana tällä tekniikalla on nykyisin lähinnä saatavuus. Kasettidekit, varsinkin hyvät alakavat olla harvinaisia ja hyvässä kunnossa olevat vielä harvinaisempia. Nauhojakin on jo vaikea löytää.

Niin joo... Käyhän tähän muukin analoginen tallennin... Jos jostain löytyy kelanauhuri niin aina parempi.

Ja kyllä, jos joku osaa selittää, mikä on tuon bassolinjan salaisuus, saa hän kakkua.


En tiedä onko tämä kaikille itsestäänselvyys, mutta minusta tuon bassolinjan olennaisin kikka on se, että siinä on kaksi bassolinjaa päällekäin ja ne soittaa osittain samoja ja osittain eri säveliä. Toinen mahdollisuus on, että käytetään saman synan kahta eri oskillattoria niin, että välillä ne on samalla korkeudella ja välillä eri. Tietysti oikeiden analogisynien käytöllä lienee osuutensa messevään soundiin.

veezay kirjoitti:
levyä kaiverrettaessa kuuma kaiverruspää "sulattaa"


Hmmm... Mä en tiennyt että se kaiverruspää on kuuma. Mun käsittääkseni se ura nimenomaan kaiverretaan siihen levylle eikä sulateta. Prässätyissä sarjatuotantolevyissähän se kaiverrettava versio on käsittääkseni metallia ja siitä sitten tehdään se muotti jolla niitä levyjä sitten prässätään.

edellisiin uriin hieman juuri kaiverrettavan uran ääntä, jolloin hiljaisissa kohdissa saattaa kuulua pre-echoa tulevista voimakkaista soundeista. mulla on muutama levy joissa vastaavaa löytyy.


Tämä lienee mahdollista, mutta ongelma lienee olennainen vaan semmoisiissa lvyissä joille on yritetty tunkea mahdollisimman paljon (siis ajallisesti) tavaraa. Semmoiset tosin on yleensä muutenkin kompromissilevytyksiä. Äänenvoimakkuskin joudutaan jättämään hiljaisemmaksi, jotta urat pysyy erillään (koska ylikuulumistakin pahempaa voi tapahtua, ura voi yhdistyä viereiseen uraan). Tai no... Voihan se olla ihan normimäärällä musaa, mutta on yritetty rikkoa jotain volume ennätyksiä.

Toinen mahdollisuus mistä tollanen voi johtua on, että levy on tehty magnettinauhalle säilötystä äänimateriaalista ja sitä nauhaa on säilytetty pitkään ilman, että sitä on toistettu ollenkaan. Tällöinhän nauhan magneettisuus kopioituu jonkin verran edelliseen ja seuraavaan nauhakerrokseen. Tämähän on oikestaan aika yleinenkin ongelma jota monikin on saattanut esim. koulussa kielinauhoilta kuulla (tosin nykyjään sielläkin varmaan käytetään jotain mp3:sia). Tällainen vinyylijulkaisuissa tulisi kyseeseen lähinnä vanhojen levyjen uusintajulkaisuissa ja koskisi silloin CD-versioitakin.

stereovuoto oli mun riaa-kikkailussa luonnollisesti mukana, siksi vasemman ja oikean kanavan päinvastainen 45-90 asteen phaseshiftaus.


Toki vinyylin kanavaerotus ei ole lukuina mitenkään mairitteleva... Kanavat toki vuotaa toisiinsa. Silti en kyllä tajua miten toi phase-shiftauskikkaulusi liittyy siihen tai miten se simuloisi mitään vinyylin "vajaavuuksia".

Lienet yrittänyt simuloida jotenkin sitä, että periaatteessa stereokanavien summa tallennetaan uraan sivuttaissuunnassa ja niiden erotus pystysuunnassa. Tällä ai kuitenkaan ole mitään tekemistä phase-shiftauksen kanssa. Kyse on yksinkertaisesti summasta ja erotuksesta.

toisaalta olenkin ihmetellyt miksei levyä kaiverrettaessa masteriin voisi lisätä vastaavaa eq-korostusta loppua kohden, luonnollisesti ottamalla huomioon uraleveyden ja kehänopeuden oikean hidastumisen.


Voisihan tuo toimia muutamia ensimmäisiä toistokertoja jotenkin. Se ongelmahan siinä vaan on se, että yksinkertaisesti neulan liikkuessa hitaammalla nopeudella levyn pintaan nähden, ne korkeammat taajuudet pakkautuu aina vaan pienemmiksi ripellyksisksi. Tämä aiheuttaa pari ongelmaa:

1. Jossain vaiheessa neulan oma pituus siinä uralla alkaa muodostuoa niiden korkeampien taajuuksien ripellyksien kokoon nähden merkittäväksi. Jos taajuuden aallonpituus on pidempi siinä uralla kuin neulan paksuus (eli uran suuntainen "pituus") niin se taajuus toistuu todella huonosti. Vaikutus tietysti alkaa ja houmattavasti ennen tuota pistettä. Tämän suhteen asiaa voisi korostuksella korjata kunhan väliä tuohon "rajataajuuteen" on tarpeeksi.

2. Pienemmät ripellykset kuluu nopeammin ja mitä isompia ne mutkat siinä ripellyksessä on niin sen isompi kitka ja sen nopeammin ne kuluu. Eli veikkaisin, että aika nopeesti se lisäkorostus yksinkertaisesti kuluisi pois.

Melkein veikkaisin, että joskus 60-70 luvuilla joku taitava vinyylimasteroija on tuollasitakin lisäkorostusta levyn loppuun kokeillut ja jostain syystä tapa ei vaan ole levinnyt... Veikaus tämä on vaan tosin.

#52 kirjoitettu 05.08.2009 19:30

Elektrojänis kirjoitti:
Hmmm... Mä en tiennyt että se kaiverruspää on kuuma. Mun käsittääkseni se ura nimenomaan kaiverretaan siihen levylle eikä sulateta. Prässätyissä sarjatuotantolevyissähän se kaiverrettava versio on käsittääkseni metallia ja siitä sitten tehdään se muotti jolla niitä levyjä sitten prässätään.

näin uskalsin olettaa tekstinpätkästä "the hot tip of the cutting lathe unintentionally transferred some of the subsequent groove wall's impulse signal into the previous groove wall" (wikipedia, audacityteam forum). lisäsin lainausmerkit sulamis-sanaan, koska en keksinyt parempaa termiä enkä usko että se varsinaisesti mitään sulamista onkaan.

Tämä lienee mahdollista, mutta ongelma lienee olennainen vaan semmoisiissa lvyissä joille on yritetty tunkea mahdollisimman paljon (siis ajallisesti) tavaraa yms spekulointia.

äänenvoimakkuudeltaan voimakas 45rpm, vaikkakin single, mutta kyllä. se on mahdollista. ongelma ei ole olennainen levyn kuuntelemisen kannalta, mutta sen kuulee hiljaisessa kohdassa jos on tarkkana. kun mainitsin uravuodon, pyrin vain ottamaan kaiken vinyylintoistoprosessissa mahdollisesti soundiin vaikuttavan huomioon. (en maininnut muita mekaanisia ääniä kuten levysoittimesta tai lattialla kävelemisestä johtuvia kolahduksia huomioon, koska keskityin vain neulaan ja sen aiheuttamiin vääristymiin.)

Toinen mahdollisuus mistä tollanen voi johtua on, että levy on tehty magnettinauhalle säilötystä äänimateriaalista ja sitä nauhaa on säilytetty pitkään ilman, että sitä on toistettu ollenkaan. Tällöinhän nauhan magneettisuus kopioituu jonkin verran edelliseen ja seuraavaan nauhakerrokseen.

totta, mutta eiväthän magneettinauhat pyöri toistettaessa aina 45rpm, jolloin viive olisi aina eripituinen. tarkastin kyseessä olevasta biisistä viiveen pituuden, joka oli täsmälleen yhden kierroksen 45rpm singlellä, elikkästuanoinnii 1.33 sekuntia.

Toki vinyylin kanavaerotus ei ole lukuina mitenkään mairitteleva... Kanavat toki vuotaa toisiinsa. Silti en kyllä tajua miten toi phase-shiftauskikkaulusi liittyy siihen tai miten se simuloisi mitään vinyylin "vajaavuuksia".

Lienet yrittänyt simuloida jotenkin sitä, että periaatteessa stereokanavien summa tallennetaan uraan sivuttaissuunnassa ja niiden erotus pystysuunnassa. Tällä ai kuitenkaan ole mitään tekemistä phase-shiftauksen kanssa. Kyse on yksinkertaisesti summasta ja erotuksesta.

kyllä, sitä nimenomaan simuloin. koitin miettiä käytännössä liikkuvaa stereoneulaa ja sitä, miten ainoastaan toisella kanavalla oleva ääni vaikuttaisi toisen kanavan käämiin. biisejä kuunnellessa ja analysoidessa huomasin myös, että mitä korkeampi taajuus, sen suurempi vaihevirhe kanavien välillä on (20kHz kohdilla virhe oli lähestulkoon 180°) ja oletin että se johtuisi stereoneulan käämien asettelusta ja uraseurannan epätarkkuuksista. koska käämit ovat levyn pintaan nähden 45° kulmassa, tuntuu luonnolliselta, että neulasärö aiheuttaa korkeilla taajuuksilla ainakin jonkinlaista vaihevirhettä.

äänitin vinyylillä olevan biisin koneelle ja vertasin sitä cd:ltä ripattuun versioon, tein cd-versiolle oman käänteisen riaa-filtteröinnin, särötyksen ja vaihekäännön ja tulos vastasi särön ja vaihevirheen kannalta suurin piirtein vinyyliversiota. olen koittanut montaa muutakin vähemmän yksityiskohtaista keinoa, mutta niistä yksikään ei tuottanut samanlaista yläpään sekoittumista.

veezay kirjoitti:
toisaalta olenkin ihmetellyt miksei levyä kaiverrettaessa masteriin voisi lisätä vastaavaa eq-korostusta loppua kohden, luonnollisesti ottamalla huomioon uraleveyden ja kehänopeuden oikean hidastumisen.

1. Jossain vaiheessa neulan oma pituus siinä uralla alkaa muodostuoa niiden korkeampien taajuuksien ripellyksien kokoon nähden merkittäväksi. Jos taajuuden aallonpituus on pidempi siinä uralla kuin neulan paksuus (eli uran suuntainen "pituus") niin se taajuus toistuu todella huonosti. Vaikutus tietysti alkaa ja houmattavasti ennen tuota pistettä. Tämän suhteen asiaa voisi korostuksella korjata kunhan väliä tuohon "rajataajuuteen" on tarpeeksi.

2. Pienemmät ripellykset kuluu nopeammin ja mitä isompia ne mutkat siinä ripellyksessä on niin sen isompi kitka ja sen nopeammin ne kuluu. Eli veikkaisin, että aika nopeesti se lisäkorostus yksinkertaisesti kuluisi pois.

niinhän biisin omatkin diskantit kuluvat pois. sitä paitsi diskanttiongelma ulottuu pahimmillaan alle 10 kilohertsinkin, joten sellainen korjaus ei taatusti kuluisi muutamalla ensimmäisellä kuuntelukerralla pois ainakaan olennaisista taajuuksista. kannattaa tietysti ottaa huomioon myös se, että kuuntelukerroilla saattaa olla noinkin "alhaisilla" taajuuksilla paljon vähemmän merkitystä diskanttitoistoon kuin kehänopeudella.

ensimmäisessä mainitsemassasi ongelmassa oli tosin ihan hyvä pointti. olen kuitenkin törmännyt biiseihin, joiden yläpäässä on tuntunut olevan koko biisin ajan liian reilu boosti, jonka ansiosta kuitenkin levyn loppupäässä diskantit toistuivat lähestulkoon miellyttävästi. ehkä biisi oli sitten hiljaisempi, ehkä ei.

Melkein veikkaisin, että joskus 60-70 luvuilla joku taitava vinyylimasteroija on tuollasitakin lisäkorostusta levyn loppuun kokeillut ja jostain syystä tapa ei vaan ole levinnyt... Veikaus tämä on vaan tosin.

kenties sen ajan teknologialla vastaavanlainen ekutus on ollut hankalaa, monimutkaista ja/tai masterointivaiheen jälkeen biisin soundia pilaavalta tuntuva vaihe.

#53 kirjoitettu 05.08.2009 23:30

veezay kirjoitti:
näin uskalsin olettaa tekstinpätkästä "the hot tip of the cutting lathe unintentionally transferred some of the subsequent groove wall's impulse signal into the previous groove wall" (wikipedia, audacityteam forum). lisäsin lainausmerkit sulamis-sanaan, koska en keksinyt parempaa termiä enkä usko että se varsinaisesti mitään sulamista onkaan.


Niin siis ei mulla ole epäilystäkään ettei noin voisi käydä... Se kaiverrusneulan kuumuus mua vaan ihmetytti... Tosin se kuumuus voi tietysti johtua ihan vaan kitkasta (oletin tuon aluksi tarkoittavan, että sitä lämmitetään).

Sinänsähän tuo voi tapahtua oli se kuuma tai ei... Etenkin jos sitä metalliin kaivertamista ajattelee. Metallihan taipuu/venyy tai muuttaa muuten muotoaan kun siihen kohdistaa voimaa eikä välttämättä kokonaan palaudu.

äänenvoimakkuudeltaan voimakas 45rpm, vaikkakin single, mutta kyllä.


No singleenhän mahtuu tavaraa muutenkin rajoitetusti... Toi niin tarkoitata varmaan ns. "maxia" eli 12" ja 45rpm... (Jee... Tämä olettamuksella että intternetin perusteella voi päätellä henkilön musiikillisista tottumuksista jotain ) Noh... Rajallisempi tila siinäkin on kuin LP:ssä ja jos se on vielä yritetty tehdä mahdollisimman äänekkääksi (esim. tanssimusaa klubikäyttöön, erottumaan edellisestä ja seuraavasta raidasta "edukseen"), niin ei ihme tosiaankaan.

totta, mutta eiväthän magneettinauhat pyöri toistettaessa aina 45rpm, jolloin viive olisi aina eripituinen. tarkastin kyseessä olevasta biisistä viiveen pituuden, joka oli täsmälleen yhden kierroksen 45rpm singlellä, elikkästuanoinnii 1.33 sekuntia.


Heh... Melkein jo edellisessä viestissä kysyin tota viiveen pittuutta... Tosin olisin kysynyt että oliko 1,8 sekuntia kun oletin kyseessä olevan LP.

Magneettinauhallahan se viive tosiaan muuttuu hieman sen jopa nauhan alusta loppuun kun se nauha etenee vakiovauhtia, mutta sisäkierroksilla on vähemmän nauhaa kuin ulkokierroksilla.

kyllä, sitä nimenomaan simuloin. koitin miettiä käytännössä liikkuvaa stereoneulaa ja sitä, miten ainoastaan toisella kanavalla oleva ääni vaikuttaisi toisen kanavan käämiin.


No tuossahan kyseessä on ihan yksinkertaisesti (tai no kokonaisuudessaan se on varmaan älyttömän monimutkaista jos kaikki lakaa huomioimaan) mekaaniset tarkkuusrajoitteet ja massan hitaudet ja mitkä lie.

biisejä kuunnellessa ja analysoidessa huomasin myös, että mitä korkeampi taajuus, sen suurempi vaihevirhe kanavien välillä on (20kHz kohdilla virhe oli lähestulkoon 180°) ja oletin että se johtuisi stereoneulan käämien asettelusta ja uraseurannan epätarkkuuksista. koska käämit ovat levyn pintaan nähden 45° kulmassa, tuntuu luonnolliselta, että neulasärö aiheuttaa korkeilla taajuuksilla ainakin jonkinlaista vaihevirhettä.


Oletko kokeillut vertailla useampaa eri levyä? Entäs eri levysoittimia? Tuli nimittäin mieleen, että ettei vaan testiin käytetyssä levysoittimessa olisi äänirasisia hieman vinossa (eli ei ihan tangentin suuntaisesti uriin nähden) jolloin toinen kanava eli uran toinen reuna tulee periaatteessa hieman edellä toista. Lyhyt vakiomittainen viivehän kääntää korkeiden taajuuksien vaihettajo merkittävästi kun matalille se ei vaikuta juuri mitään. Vaihtoehtoisesti tämä voisi olla tapahtunut kaiverruksessakin, mutta se lienee epätodennäköisempää.

Hmmm... Itseasiassa tämä voisi olla mainio keino mitata onko kyseinen parametri levysoittimessa kuinka tarkalleen kohdalleen säädetty. Pistänpä korvan taakse sitä varten kun saan aikaiseksi alkaa huoltamaan omaa levariani.

niinhän biisin omatkin diskantit kuluvat pois. sitä paitsi diskanttiongelma ulottuu pahimmillaan alle 10 kilohertsinkin, joten sellainen korjaus ei taatusti kuluisi muutamalla ensimmäisellä kuuntelukerralla pois ainakaan olennaisista taajuuksista.


Njoo... Kuluvat toki koko levyn kestolta. Perstuntumalta uskoisin vaan, että kun ne diskantit on tiiviimpään tilaan pakattu siellä sisäkierroksilla, niin ne kuluu nopeammin pois sieltä. Lisäksi heitin oletuksella, että mitä enemmän niitä siellä on niin sitä nopeammin ne sieltä kuluu. Eihän ne toki missään vaiheessa hiljaisemmiksi muutu kuin ilman korostusta, mutta muutos on radiaalimpi. Ei tossa sinänsä mitään varsinaista ongelmaa olisi, mutta voi olla että hyötykään ei kestäisi kovin montaa kuuntelukertaa... Mikä taas johtaa mietintään, että maksaako vaivaa.

No jos haluaa hakemalla hakea, niin se nopeampi muutos kuuntelukertojen välillä levyn loppupään soundissa voisi herättää tarkkaavaisen kuluttajan helpommin valittamaan siitä, että tuote ei kestä käyttöä (kun se muuttuu nopeammin kuin muut levyt).

kannattaa tietysti ottaa huomioon myös se, että kuuntelukerroilla saattaa olla noinkin "alhaisilla" taajuuksilla paljon vähemmän merkitystä diskanttitoistoon kuin kehänopeudella.


No minä taas en ehkä pitäisi vielä 10kHz vielä kovin alhaisena taajuutena. Täys 20kHz on vinyylille jo aika rajojen venyttämistä ja 10kHz on vain oktaavin verran alempana. Se 10kHz ero voi vaikuttaa isolta, mutta Näiden juttujen fysiikassa aina merkittävämpää on mittayksikköjen keskinäiset suhteet kuin esim. juurikin absoluuttiset hertsimäärät.

ensimmäisessä mainitsemassasi ongelmassa oli tosin ihan hyvä pointti. olen kuitenkin törmännyt biiseihin, joiden yläpäässä on tuntunut olevan koko biisin ajan liian reilu boosti, jonka ansiosta kuitenkin levyn loppupäässä diskantit toistuivat lähestulkoon miellyttävästi. ehkä biisi oli sitten hiljaisempi, ehkä ei.


No juu... Se mikä on teknisesti hyvin, hienosti ja oikein on tietysti aina vallan eri asia kuin se mikä on miellyttävää. Jos joku on miellyttävää ja toimii niin valitaan toki se.

kenties sen ajan teknologialla vastaavanlainen ekutus on ollut hankalaa, monimutkaista ja/tai masterointivaiheen jälkeen biisin soundia pilaavalta tuntuva vaihe.


Niin siis just kaikki tuollainenhan on sitä masterointia. Itse asiassa vinyyliaikanahan siitä mistä nykyään puhutaan masterointina olisi pitänyt käyttää termiä esimasterointi (ja kai vieläkin pitäisi, kun CD:ssäkin oikea masterointivaihe on kai se missä tehdään se lasilätty jolla ne CD:t painetaan).

No eniveis... Ei se varmaan tavattoman hankaalaa olis ainakaan 70-luvun puolella ollut. Käsipelillä niitä mastereita kaiverrettiin ja siihen sisältyi käsittääkseni aika paljon manuaalista hienosäätöä koko ajan. Kai siihen riittäis, että kääntää sopivalle taajuudelle asetettua hyllykorjainta välillä hitusen kovemmalle.

Itse asiassa saattaa hyvinkin olla, että tekivätkin niin. Parhaat tekijät kun ei kertoneet jippojaan ympäriinsä.

Öh... Eksyttiinköhän aiheesta?

#54 kirjoitettu 06.08.2009 00:54

Elektrojänis kirjoitti:
No singleenhän mahtuu tavaraa muutenkin rajoitetusti... Toi niin tarkoitata varmaan ns. "maxia" eli 12" ja 45rpm... (Jee... Tämä olettamuksella että intternetin perusteella voi päätellä henkilön musiikillisista tottumuksista jotain ) Noh... Rajallisempi tila siinäkin on kuin LP:ssä ja jos se on vielä yritetty tehdä mahdollisimman äänekkääksi (esim. tanssimusaa klubikäyttöön, erottumaan edellisestä ja seuraavasta raidasta "edukseen"), niin ei ihme tosiaankaan.

genrepäättely meni kyllä varmasti oikein, mutta en jaksa uskoa tuohon ajatukseen, että kaivertamossa yritettäisiin varta vasten tunkea biisi mahdollisimman voimakkaana levylle vaikka sitten äänenlaadun tai soitettavuuden kustannuksella. dj säätää ne kuitenkin samalle voimakkuudelle ja se varmasti tajutaan myös kaivertamossa. jos biisi ei erotu edukseen, niin biisintekijä on vain ollut paska. toki kaikki mahdollinen dynamiikka (tai siis s/n-ratio) on hyvä ottaa käyttöön mikä on järkevästi saavutettavissa, mutta tuskin tätäkään asiaa kannattaa venyttää ihan mustavalkoiseksi.

konemusa on muutenkin niin soundikeskeistä ja pikkutarkkaa miksauksen osalta että tuottaja varmasti älähtää jos vinyylijulkaisu kuulostaa samalta kuin purkkapoppi radiosta. tarpeeksi nimekkäät tekijät tajuavat taatusti itse mikä funktio tekemällään musiikilla on ja osaavat itse miksata tuotoksensa niin, että tuollaista "parantelevaa" jälkikäsittelyä tarvitaan itse formaattimasterointia lukuunottamatta mahdollisimman vähän.

Elektrojänis kirjoitti:
veezay kirjoitti:
koitin miettiä käytännössä liikkuvaa stereoneulaa ja sitä, miten ainoastaan toisella kanavalla oleva ääni vaikuttaisi toisen kanavan käämiin.

No tuossahan kyseessä on ihan yksinkertaisesti (tai no kokonaisuudessaan se on varmaan älyttömän monimutkaista jos kaikki lakaa huomioimaan) mekaaniset tarkkuusrajoitteet ja massan hitaudet ja mitkä lie.

joo, tosi yksinkertaista. en tosin ymmärrä pitikö ton vastauksen tuoda jotain uutta tai yksityiskohtaista tähän keskusteluun, vai onko se vain jotain yleisen teorian ääneen miettimistä. :p

Oletko kokeillut vertailla useampaa eri levyä?

noin sataa levyä.

Entäs eri levysoittimia? Tuli nimittäin mieleen, että ettei vaan testiin käytetyssä levysoittimessa olisi äänirasisia hieman vinossa (eli ei ihan tangentin suuntaisesti uriin nähden) jolloin toinen kanava eli uran toinen reuna tulee periaatteessa hieman edellä toista.

henkilökohtaisesti neljää eri levysoitinta ja yhtä montaa eri äänirasiaa ja niiden lisäksi lukuisia eri biisejä joiden tiedän olleen lähtöisin vinyyliltä erilaisilla laitteistokomboilla toistettuna.

Lyhyt vakiomittainen viivehän kääntää korkeiden taajuuksien vaihettajo merkittävästi kun matalille se ei vaikuta juuri mitään. Vaihtoehtoisesti tämä voisi olla tapahtunut kaiverruksessakin, mutta se lienee epätodennäköisempää.

siksi uskonkin, että neulasärö on (itsestäänselvästi) merkittävä, ehkä ainoa syy korkeiden taajuuksien vaihevirheeseen. kun neula ei seuraakaan uraa ihan täydellisesti, neulan liikkeeseen tulee pieniä epätarkkuuksia jotka ilmenee yläpään säröisyytenä ja vaihevirheinä. koska kaiverrus on käytännössä hyvin samantyyppinen prosessi, vastaavia ongelmia voi varmasti syntyä jo silloin (voimakkaammin erityisesti huonoilla kaivertimilla vähän vähemmän nimekkäillä lafkoilla).

No minä taas en ehkä pitäisi vielä 10kHz vielä kovin alhaisena taajuutena. Täys 20kHz on vinyylille jo aika rajojen venyttämistä ja 10kHz on vain oktaavin verran alempana. Se 10kHz ero voi vaikuttaa isolta, mutta Näiden juttujen fysiikassa aina merkittävämpää on mittayksikköjen keskinäiset suhteet kuin esim. juurikin absoluuttiset hertsimäärät.

joo, jep, mutta 10kHz on käytännössä niin alhaalla, että kun koko taajuusvaste on heikentynyt diskanttien osalta niin merkittävästi, että sen huomaa helposti jo 10kHz kohdalla, on kyse jo aika suuresta alenemasta. suurin pullonkaula vinyylin taajuusvasteessa lienee kuitenkin neula ja äänirasia, joten tuskin voidaan ihan peruslukemilla yleistää, että 20kHz olisi rajojen venyttämistä, vaikka se varmasti alkuperäiseen masteriin verrattuna vähän vaimentunut olisikin.

Niin siis just kaikki tuollainenhan on sitä masterointia. Itse asiassa vinyyliaikanahan siitä mistä nykyään puhutaan masterointina olisi pitänyt käyttää termiä esimasterointi (ja kai vieläkin pitäisi, kun CD:ssäkin oikea masterointivaihe on kai se missä tehdään se lasilätty jolla ne CD:t painetaan).

aivan. ajatuksissani oli sellainen miksaaja/masteroija joka olisi juuri saanut mielestään täydellisen soundin biiseihin eikä haluaisi muuttaa sitä mitenkään, mutta sitten joku ehdottaisi sille tuollaista vinyyli-eq-korjausta eikä se millään tahtoisi tehdä sitä vain siksi, että sitten joutuisi tekemään jonkin "ylimääräisen" muutoksen tietäenkin, että soundi muuttuu vinyylillä joka tapauksessa.

Käsipelillä niitä mastereita kaiverrettiin ja siihen sisältyi käsittääkseni aika paljon manuaalista hienosäätöä koko ajan. Kai siihen riittäis, että kääntää sopivalle taajuudelle asetettua hyllykorjainta välillä hitusen kovemmalle.

ikävää, että nyt tuon korjauksen joutuu levyjä soittaessa tekemään itse. :(

Öh... Eksyttiinköhän aiheesta?

ei missään nimessä. tämänhän voidaan kuvitella olevan se suurin "miten se tehtiin" -mysteeri heti putkisärön jälkeen, tai jopa sitä ennenkin, niin kuin Haava sanoi. kaikki keskustelu aiheesta tai edes sen vierestä on tärkeää!

#55 kirjoitettu 06.08.2009 13:37

veezay kirjoitti:

tämänhän voidaan kuvitella olevan se suurin "miten se tehtiin" -mysteeri heti putkisärön jälkeen, tai jopa sitä ennenkin, niin kuin Haava sanoi.


Ihan selkeästi ennen. Putki ja nauhasärön asetan suunnilleen samalle asteelle teknisessä monimutkaisuudessaan, mutta neulan aiheuttaman omituisuudet ovat minusta omassa sarjassaan.

Edelleen itse en kyllä tajua noita neulansäröm, putkisärön tai vaikka nauhasärön huonojen ominaisuuksien emulointia. Juuri nuo pre-echot esim. vanhoissa nahoissa on parempi vaan jättää emuloimatta ellei se niemomainen biisi sitä nyt erityisesti jotain saa. Sama tuollaiset pitkän aikavälin EQ muutokset, esim. siis LP:n sisäraidalle siirryttäessä. Turhaa, jos nimenomainen levy ei sitä erityisesti vaadi.

#56 kirjoitettu 12.09.2009 22:33

joonas905 kirjoitti:
http://www.acidplanet....

soittovehje ei toiminut firefoxilla (3.5.2), operalla (9.64), chromella (2.0) tai ie:llä (6) eikä millään viittis rekisteröityä vaan että vois ladata ton.

#57 kirjoitettu 13.09.2009 11:17

veezay kirjoitti:
joonas905 kirjoitti:
http://www.acidplanet....

soittovehje ei toiminut firefoxilla (3.5.2), operalla (9.64), chromella (2.0) tai ie:llä (6) eikä millään viittis rekisteröityä vaan että vois ladata ton.


Ihan normaali Windows Media Player se oli. Firefoxilla pyörii niinkuin pitääkin. Haiskahtaa vähän user errorilta

#58 kirjoitettu 13.09.2009 15:50 Muok:13.09.2009 15:53

nuulair kirjoitti:
Ihan normaali Windows Media Player se oli. Firefoxilla pyörii niinkuin pitääkin. Haiskahtaa vähän user errorilta

se selittää. olen hankkiutunut eroon wmp:stä. firefoxin wmp-plugin ei nähtävästi toimi ilman itse softaa.

joonas905 kirjoitti:
Mua on kyllä vähän ihmetyttäny miten toi "Heaven string" tehään?

kuulosti aika lailla supersahalta ja naiskuorosampleilta layeroituna.

#59 kirjoitettu 24.06.2010 19:17

pyörätuoli kirjoitti:
Tämän bassolinja: http://www.youtube.com...

Käytössä on Massive VSTi. Lähinnä se on hakusessa, et miten tuosta saa samaan aikaan "likaisen" mutta noin tarkan? Kun laittaa säröä / overdrivea, soundi tuppaa menemään helposti mössöksi. Massiven perään kun laittaa EQ tai filtterin, niin eivät leikkaa noin tarkkaan. Vai onko miulla vaan paskat EQ:t & filtterit? Mikä neuvoksi?


En pääse kuuntelemaan clippiä, mutta oletko koekillut jakaa jakosuotimella äänen kahteen kaistaan ja säröttää sen yläpään. Eli jättää bassot säröttämättä ja säröttää vain keskiäänet ja diskantit. Siten saa yleensä likaisen selkeää saundia säröllä. Käytän itse melkein aina.

#60 kirjoitettu 24.06.2010 23:59

Joo jotain layerointia kokeilisin itekii, erikseen basso- ja wobble-layerit. Jälkimmäisestä ennen säröä leikkaa kaiken pois alta ehkä noin 300 hertsin.

#61 kirjoitettu 27.06.2010 12:28

pyörätuoli kirjoitti:
Tämän bassolinja: http://www.youtube.com...

Käytössä on Massive VSTi. Lähinnä se on hakusessa, et miten tuosta saa samaan aikaan "likaisen" mutta noin tarkan? Kun laittaa säröä / overdrivea, soundi tuppaa menemään helposti mössöksi. Massiven perään kun laittaa EQ tai filtterin, niin eivät leikkaa noin tarkkaan. Vai onko miulla vaan paskat EQ:t & filtterit? Mikä neuvoksi?


Haava kirjoitti:
En pääse kuuntelemaan clippiä, mutta oletko koekillut jakaa jakosuotimella äänen kahteen kaistaan ja säröttää sen yläpään. Eli jättää bassot säröttämättä ja säröttää vain keskiäänet ja diskantit. Siten saa yleensä likaisen selkeää saundia säröllä. Käytän itse melkein aina.


Toinen vanha kikka on leikata alapäätä EQ:lla ennen säröä ja jos sitten jää liian ohueksi niin sitä bassoa voi nostaa takaisin sen särön jälkeen sijoitetulla EQ:lla. Lisäksi siihen särötettyyn kamaan voi lisätä säröttämätöntä joukkoon tai reilusti särötettyyn lisätä vähemmän särötettyä ym. Mahdolliset modulaatioefektit (chorus, flange, phaser ym.) kannattaa useimmiten jättää myös särön jälkeen jos jollain tapaa tarkkaa/selkeää soundia hakee. Muutenkin kannattaa huomioida, että säröjen kanssa efektien (joihin tässä lasekn kaikki äänelle tehtävät prosessit kuten EQ:t ja kompurat) järjestys on usein hyvinkin merkityksellinen.

Tietysti yksi olennainen seikka kaikkien säröjen ja EQ:den kanssakin on se lähtösoundi... P*skasta ei saa timanttia tässäkään vaikka kuinka kiillottaa.

#62 kirjoitettu 03.07.2010 18:21

Pitchshifter - Genius biisin kertsissva olevan huudon glitchaava "sustain" olis kiva osata tehdä. Mutta miten? FL:än crossfade loopilla saa vähän tollaista aikaseksi, mutta ei ihan. Ehkä tossa on jotain vastaavaa ja vähän pitchmodulaatiota ja filtteröintiä?

http://www.youtube.com...

#63 kirjoitettu 03.07.2010 21:12

pyörätuoli kirjoitti:
MKDELTA kirjoitti:
Pitchshifter - Genius biisin kertsissva olevan huudon glitchaava "sustain" olis kiva osata tehdä. Mutta miten? FL:än crossfade loopilla saa vähän tollaista aikaseksi, mutta ei ihan. Ehkä tossa on jotain vastaavaa ja vähän pitchmodulaatiota ja filtteröintiä?

http://www.youtube.com...

dblue glitch VST ja efekti nro 9 lähtisin ite kokeilemaan. Luulisin, että tuo efekti on ainakii osittain toteutettavissa sillä plugarilla.


Kiitti. Tuo plugari löytyy jo nyt ja on ollu suht ahkerassa käytössä niin tyyppan tuota piakkoin ja raportoin tuloksista.

#64 kirjoitettu 03.07.2010 21:30

MKDELTA kirjoitti:
Pitchshifter - Genius biisin kertsissva olevan huudon glitchaava "sustain" olis kiva osata tehdä. Mutta miten? FL:än crossfade loopilla saa vähän tollaista aikaseksi, mutta ei ihan. Ehkä tossa on jotain vastaavaa ja vähän pitchmodulaatiota ja filtteröintiä?

http://www.youtube.com...



Tossa on käytettyä jotain efektiä mutta en tie mitä kuulostaa tollain vähä pätkivältä

#65 kirjoitettu 04.07.2010 10:06

pyörätuoli kirjoitti:

Lähtösoundista sen verran, että tommosta massiivisempaa bassoa en yhdestä plugarista Massive VSTi:tä lukuunottamatta ole onnistunut saamaan, joten jos jollain on hyviä basso-pluginejä tiedossa, niin ehdotukset ovat tervetulleita.


Minkä tyyppistä bassoa? Augur?

#66 kirjoitettu 04.07.2010 11:25

quafka kirjoitti:
Kaipaisin ideoita tämän tyyppisen bassosoundin tekemiseen. Hiffaan kyllä, että varmaankin filtteröity saha tai kanttiaalto kyseessä, mutta soundi on lisäksi tosi lämmin ja pumppaava. Rautakompurasta olisi varmaan apua, eikä analogisynakaan liene pahitteeksi.


Kyseessä melko varmasti Moog. Se filtteri tekee varmaan suurimman osan tuosta soundista. Itse rakentaisin vastaavan kahdesta päällekkäisestä oktaavista, joista alempi saha ja ylempi square. Suht paljon resonansee ja vähän cutoffia. Envelope siten, että decaystä pudotaan reilusti soundin sustainiin ja sitten kompuralla koko setti kasaan.

Mä oon huono mitään plugarisynaa suositteleen, mutta käytä jotain hyvää. Ja jotain putkiemulaattoria vielä siihen kylkeen. Oon ite tykännyt Vintage Warmerista.

#67 kirjoitettu 04.07.2010 14:47

quafka kirjoitti:
Kaipaisin ideoita tämän tyyppisen bassosoundin tekemiseen. Hiffaan kyllä, että varmaankin filtteröity saha tai kanttiaalto kyseessä, mutta soundi on lisäksi tosi lämmin ja pumppaava. Rautakompurasta olisi varmaan apua, eikä analogisynakaan liene pahitteeksi.


Kokeiles ASyntilla
Filtteröity kantti vaikuttas olevan. Paljon resonanssia.

#68 kirjoitettu 12.08.2010 17:55

Tämän biisin noin 3:50 kohdalla oleva synajousisaundi. Taitaa olla high- tai bandpassfilsu ainakin tossa saundissa

#69 kirjoitettu 02.10.2010 20:59

Miten saada 80-luvun tyyliset snaret kuten tässä ?

#70 kirjoitettu 03.10.2010 15:30

Uusi käyttäjä kirjoitti:
Miten saada 80-luvun tyyliset snaret kuten tässä ?


Linndrum.

Suntio kirjoitti:
Miten tehää se semmone iskelmä pädi joka on valtava ja kuulas ja kornin kuulone?


Riippuu mitä tarkoittaa kuulas ja korni, mutta itsellä tulee välittömästi mielleyhtymät rolandiin (analogit) ja erityisesti niiden laitteiden chorus-efektiin. Voit koittaa apinoida jollain mukamas analogin kuuloisella plugarilla ja perään runsaasti chorusta. Oikeanlainen EQtus tietty perään.. itse laittaisin varmaan dippiä ylämiddleosastoon terän leikkaamiseksi.

#71 kirjoitettu 03.10.2010 16:35

.Trauma kirjoitti:
Uusi käyttäjä kirjoitti:
Miten saada 80-luvun tyyliset snaret kuten tässä ?


Linndrum.

Suntio kirjoitti:
Miten tehää se semmone iskelmä pädi joka on valtava ja kuulas ja kornin kuulone?


Riippuu mitä tarkoittaa kuulas ja korni, mutta itsellä tulee välittömästi mielleyhtymät rolandiin (analogit) ja erityisesti niiden laitteiden chorus-efektiin. Voit koittaa apinoida jollain mukamas analogin kuuloisella plugarilla ja perään runsaasti chorusta. Oikeanlainen EQtus tietty perään.. itse laittaisin varmaan dippiä ylämiddleosastoon terän leikkaamiseksi.


Togu audio lineltähän löytyy aika maukas rolandin jonkun synan choruksen matkinta ...

#72 kirjoitettu 10.12.2010 19:52

Miten tehdään semmonen karu, rutiseva, jopa digitaalisen kuuloinen, ehkä hieman nasaali "varhainen NIN"-kitarasärö? Muistan kuulleeni jonkun soundidemon jostain wanhasta Yamahan multieffusta josta irtosi samantyylinen soundi. Helvetin agressiivinen equtus ja fuzz-säröä? Jotain filtterisäätöjä?

tyyliin
http://www.youtube.com...
tän alku

http://www.youtube.com...
tän loppupuoli

#73 kirjoitettu 10.12.2010 23:00

MKDELTA kirjoitti:
Miten tehdään semmonen karu, rutiseva, jopa digitaalisen kuuloinen, ehkä hieman nasaali "varhainen NIN"-kitarasärö? Muistan kuulleeni jonkun soundidemon jostain wanhasta Yamahan multieffusta josta irtosi samantyylinen soundi. Helvetin agressiivinen equtus ja fuzz-säröä? Jotain filtterisäätöjä?

tyyliin
http://www.youtube.com...
tän alku

http://www.youtube.com...
tän loppupuoli


Mulla oli joskus back in the day joku Yamahan räkkimoulinex, josta lähti hieman samankuuloista säröä...vehjes kyllä sanoi sopimuksen irti jo 10 vuotta sitten, enkä enää muista malliakaan...mutta noita halpoja stompbox-säröjä testailemalla luulisi löytyvän jotain vastaavaa. Ne muutaman kympin säröt ovat usein just digitaalisen ja nasaalin kuuloisia - ja lopun voi sitten säätää softalla kohdilleen

#74 kirjoitettu 11.12.2010 12:19 Muok:11.12.2010 12:21

...niin ja tietty joku halpa ja paska transistori-kitaravahvistin yleensä kuulosta hieman tuollaiselta mitä oot hakemassa, sen äänittämisessä saa sitten olla tarkkana että iskee sen SM57:n just oikeaan kohtaan (se kun on vähän "pistemäinen" mikki eli sijoittelulla saa aikaan paljon sävyeroa) - ettei vahingossa ala kuulostamaan liian hyvältä Kun EQ:lla ruuvaa turhat lihat pois luiden ympäriltä niin alkais olee varmaan aika lähellä tuota NIN-soundia.

Mun ensimmäinen kitarastrykkari oli just tota, mut en kuollakseni enää muista merkkiä (vuosi oli kuitenkin -88) - noh, ei sen merkkisiä enää varmaan ees tehdä ja nekin mitä aikanaan tehtiin ovat hajonneet jo moneen kertaan Miltä kuulostaisi halpis-trankkuvahvistin jonkun bitcrusherin läpi?

karman hardon muokkasi viestiä 12:19 11.12.2010

#75 kirjoitettu 12.12.2010 14:26

Varautukaa raamatunkokoseen viestiin...

Elikkäs, miten nää tämmöset "sirkustyyliset" (introt) on tehty. Esim:
http://www.youtube.com...
http://www.youtube.com...
Tai siis ku se et ku ne on sellasii... 'Bömpelipombumböbön' kuulosii. (jos tota tajuu kukaan... )
Jostain syystä ku oon yrittäny silleen et tekee ihan normaalisti, ja pistää siihen ihan vähän säröö ja säätelee niit taajuuksii, ni se helposti menee semmoseks paskankuuloseks, eikä tommoseks hienoks...

Ja sit kans semmosta jännää lauluu ihmettelen aina...
Esimerkkei semmosesta:
http://www.youtube.com...GRHXTY-ylc 1:18 alkaen
http://www.youtube.com... 1:44 eteenpäin

Siis ku oon yrittäny äheltää mutku se semmonen värinä tai semmonen ei koskaan onnistu, paitsi sillon ku ääni alkaa mennä... Vai onks semmonen mahollista tehä jollain efektillä tai jollain karvamatokonstilla?

...Ja sit kans ne semmoset tömähdykset jossain leffatrailereissa, peleissä, ja jossain muussa. Sellaset mitkä on aina sellasii "TÖM. TÖM!töm TÖÖM!". (Joo tosi hyvin kuvailtu XD) Ku oon yrittäny rumpusampleista vääntää, mut niist tulee aina liian suttusen tai sellasen 'pehmeen' kuulosii.

Lisäks kiinnostas tietää et miten semmoset kimeet twiiwtiii vinku jutut tehään. Esim:
http://www.youtube.com... tos ihan alussa ja sit välillä myöhemmin. Siis en tarkota sitä syntsaa tai sitä, mut ne lyhyet vingahdukset tai ne...

...Kyselenköhän liikaa kaikkee...?

#76 kirjoitettu 12.12.2010 14:46

Liukujeesus kirjoitti:
Varautukaa raamatunkokoseen viestiin...

Elikkäs, miten nää tämmöset "sirkustyyliset" (introt) on tehty. Esim:
http://www.youtube.com...
http://www.youtube.com...
Tai siis ku se et ku ne on sellasii... 'Bömpelipombumböbön' kuulosii. (jos tota tajuu kukaan... )
Jostain syystä ku oon yrittäny silleen et tekee ihan normaalisti, ja pistää siihen ihan vähän säröö ja säätelee niit taajuuksii, ni se helposti menee semmoseks paskankuuloseks, eikä tommoseks hienoks...

Ja sit kans semmosta jännää lauluu ihmettelen aina...
Esimerkkei semmosesta:
http://www.youtube.com...GRHXTY-ylc 1:18 alkaen
http://www.youtube.com... 1:44 eteenpäin

Siis ku oon yrittäny äheltää mutku se semmonen värinä tai semmonen ei koskaan onnistu, paitsi sillon ku ääni alkaa mennä... Vai onks semmonen mahollista tehä jollain efektillä tai jollain karvamatokonstilla?

...Ja sit kans ne semmoset tömähdykset jossain leffatrailereissa, peleissä, ja jossain muussa. Sellaset mitkä on aina sellasii "TÖM. TÖM!töm TÖÖM!". (Joo tosi hyvin kuvailtu XD) Ku oon yrittäny rumpusampleista vääntää, mut niist tulee aina liian suttusen tai sellasen 'pehmeen' kuulosii.

Lisäks kiinnostas tietää et miten semmoset kimeet twiiwtiii vinku jutut tehään. Esim:
http://www.youtube.com... tos ihan alussa ja sit välillä myöhemmin. Siis en tarkota sitä syntsaa tai sitä, mut ne lyhyet vingahdukset tai ne...

...Kyselenköhän liikaa kaikkee...?


"Minä vahingossa koko kysymyksen, onko tämä paha?"

#77 kirjoitettu 12.12.2010 14:49

Liukujeesus kirjoitti:
Varautukaa raamatunkokoseen viestiin...

Elikkäs, miten nää tämmöset "sirkustyyliset" (introt) on tehty. Esim:
http://www.youtube.com...
http://www.youtube.com...
Tai siis ku se et ku ne on sellasii... 'Bömpelipombumböbön' kuulosii. (jos tota tajuu kukaan... )
Jostain syystä ku oon yrittäny silleen et tekee ihan normaalisti, ja pistää siihen ihan vähän säröö ja säätelee niit
jnejnejne..


hieno selitys hermanni

#78 kirjoitettu 12.12.2010 15:18

karman hardon kirjoitti:
Mulla oli joskus back in the day joku Yamahan räkkimoulinex, josta lähti hieman samankuuloista säröä...vehjes kyllä sanoi sopimuksen irti jo 10 vuotta sitten, enkä enää muista malliakaan...mutta noita halpoja stompbox-säröjä testailemalla luulisi löytyvän jotain vastaavaa. Ne muutaman kympin säröt ovat usein just digitaalisen ja nasaalin kuuloisia - ja lopun voi sitten säätää softalla kohdilleen

...niin ja tietty joku halpa ja paska transistori-kitaravahvistin yleensä kuulosta hieman tuollaiselta mitä oot hakemassa, sen äänittämisessä saa sitten olla tarkkana että iskee sen SM57:n just oikeaan kohtaan (se kun on vähän "pistemäinen" mikki eli sijoittelulla saa aikaan paljon sävyeroa) - ettei vahingossa ala kuulostamaan liian hyvältä Kun EQ:lla ruuvaa turhat lihat pois luiden ympäriltä niin alkais olee varmaan aika lähellä tuota NIN-soundia.

Mun ensimmäinen kitarastrykkari oli just tota, mut en kuollakseni enää muista merkkiä (vuosi oli kuitenkin -88) - noh, ei sen merkkisiä enää varmaan ees tehdä ja nekin mitä aikanaan tehtiin ovat hajonneet jo moneen kertaan

Kiitos, tuo oli varsin yleishyödyllinen viesti. Ollaan kai sitten käytetty liian laadukkaita säröjä yms. Eniten minua kyllä vaivaa se kun en kuollakseni musta mikä se Yamahan loota oli, oisko ollut joku wanha REXi. Kiinnostaisi päästä tyyppaamaan noita tylytyssäröjä kitaristin Fender Jaguarin kanssa kun siltä irtoaa varsin mukavia picn harmonic säätöjä yms todella helposti.

Miltä kuulostaisi halpis-trankkuvahvistin jonkun bitcrusherin läpi?


Voisin vannoa että ollaan kokeiltu tuota jossakin biisissä. En tiedä kuinka "halpis" Cube 30 on mutta kuitenkin...sillä saa ihan mitä vaan pienen rapeuden, "segan äänikortti"-soundin ja alias-helvetin väliltä. Kitaroissa on yleensä niin helvetisti kaikkia taajuuksia että bitcrushilla saa kyllä periaatteessa väännettyä niistä vaikka mitä. Chemlabin East Side Militia albumin monissa riffeissä on ihan varmasti käyettyä bitcrushia. With Teethissä on jotain bitcrush-kitarajuttuja myös.

#79 kirjoitettu 12.12.2010 15:24

Mää oon aina miettiny et miten Gojiran Art of Dyingissa se alku kilkatus tehään?

http://www.youtube.com...

#80 kirjoitettu 12.12.2010 15:37

Benii kirjoitti:
Mää oon aina miettiny et miten Gojiran Art of Dyingissa se alku kilkatus tehään?

http://www.youtube.com...


Kuulostaa semmosilta tabla-rummuilta http://www.youtube.com... (ainakin mun korvilla)