Nyt vuoden vaihtumisen kynnyksellä on aika ensimmäistä kertaa jauhaa vähän uudesta henkireiästäni, eli modernin rockin tulevasta kärkinimestä GP-In Fleshistä! Viime aikoina treenit ovat menneet ihan mielettömällä draivilla, ja uusia kappaleita ollaan alettu räimiä kokoon vauhdilla. On merkillistä, että kun viime vuoden lopussa aloimme harjoitella, meininki oli ihan toinen: meillä meni koko talvi siihen että saimme kolme biisiä kokoon, ja GP-proggiksen kappaleiden pituuksien keskiarvio huomioon ottaen se on aika vähän. Muutenkin touhu oli kummallista koomaamista ja jäistä meininkiä.

Lienemmekö löytäneet toisemme ihmisinä bändin poikain kesken, vai vaikuttiko treeniksen vaihtuminen huomattavasti edellistä käyttömukavampaan meidän zeniimme, mutta nyt homma potkii persuksille hyvällä tavalla. Fiilis on treeneissä katossa ja touhusta paistaa selkeä tekemisen meininki. Jopa minä yritän epätoivoista tehtävää, eli riehua syntikan kanssa (God only knows it's impossible). Keikkasettimme paisuu hyvää vauhtia. Listaan kuuluu jo:
1: Svengijengi
2: Dreamin'
3: Corners of Perfection

ja lähiaikoina listaan lisätään:

4: Closer to Perfection
5: Wasteland!

www.mikseri.net/gp-proggis
Siitä vaan fiilistelemään ei ihan lähiaikoina tulevaa keikkaa varten.

Tuomaksen laulu kuulostaa Wastelandissa ihan järjettömän hyvältä. Nyt meidän tehtävänä on ensinnäkin sanoittaa biisit ja sitten väkertää kappaleisiin oikeisiin kohtiin kunnon Beach Boys -kuorot. GP-In Flesh:hän on mielestäni jalo sekoitus Slipknotia, Frank Zappaa ja Beach Boysia. Siis visioissani.

Loppu.