"...One pill makes you larger
And one pill makes you small
And the ones that mother gives you
Don't do anything at all
Go ask Alice
When she's ten feet tall..."

Heräsin aamulla vuoteestani ja tunnustelin vaistomaisesti elämää kokeneita hampaitani kuivakan kapakalan makuisen krapulaisen kieleni kärjellä. Yksi etuhammas vähemmän kuin eilen. Siinä missä eilen oli ollut kellastunut, mutta käyttökelpoinen oikean puoleinen yläetuhammas, oli nyt säälittävä ja kivuliaasti maailman ärsykkeisiin reagoiva tynkä. Myös nenäni oli siinä määrin kipeä, että kykenin yhdeksänkymmentäviisi prosenttisella varmuudella päättelemään saaneeni viime yön aikana tässä vaiheessa vielä hämärän peittoon jäävän henkilöllisyyden omaavalta henkilöltä niin sanotusti nyrkkiä naamaani. Jos olisin aiheuttanut vammani itse, olisin luultavasti joutunut kaatamaan ruumiini sellaisissa asennoissa maata, tai muita kovia esineitä kohti, että myös muu ruumiini olisi muistuttanut olemassa olostaan kivun muodossa. Nyt vartaloni tuntui kuitenkin vetreältä kuin viisitoistavuotiaan valhe, joten naamaan keskittynyt ylimääräinen voima oli luultavasti ulkopuolisen henkilön tuottamaa.

"...And if you go chasing rabbits
And you know you're going to fall
Tell'em a hookah smoking caterpillar
Has given you the call
Call Alice
When she was just small..."

Erimuotoiset kipuaallot risteilivät onnellisina kasvojani pitkin ja muistini kuin pimeä mätänevä suo. Muistin, että edellisen illan aikana seurassani oli ollut neiti X ravintolassa Y, ja olimme sisään tultuamme tilanneet ensimmäiset juomat. Siitä eteenpäin suo ei vastannutkaan huudettaessa. Päätin, että tässä vaiheessa en kykene asioista enempää päättelemään, ja yritin jatkaa keskeytynyttä untani, mutta puhelin soi. Puhelin soi ja naamani oli vittumaisen kipeä. Soittaja oli hän; Iso S. Ensimmäinen ja viimeinen. Kointähti. Alfa ja Omega.

"...When men on the chessboard
get up and tell you where to go
And you've just had some kind of mushroom
And your mind is moving low
Go ask Alice
I think she'll know..."

Tutkimukseni olivat edenneet suureen umpikujaan. Ainoa vaihtoehto oli aloittaa kaikki alusta. Olin ajautunut pisteeseen, josta ei voinut kulkea eteen, taakse, sivulle, tai ylös. Ainoa suunta oli alas ja sinne en halunnut kulkea sillä tiesin mikä siellä minua odottaisi. Ajatus oli kuollut, aika oli kuollut ja minä olin kuollut.
Kuolleet ajatukset haperoituivat kuolleen pääni kuolleissa aivosoluissa.

When logic and proportion
Have fallen softly dead
And the White Knight is talking backwards
And the Red Queen's off with her head
Remember what the doormouse said:
"Feed your Head
Feed your Head!"

Kosminen kaikkeus naksahtaa kierroksen eteenpäin ja ihmismieli kierroksen sisäänpäin. Käärme imee häntäänsä ja syntyy itsestään uudelleen. Kundalin. Ea. Magneettisten napojen pyhät vastavoimat.
Jefferson Airplane vedättää radiossa yleisöään kohti lopullista Lsd-räjähdystä. Nirvanaan tai psykoosiin. Ihan vitun sama. Kunhan ei enää tarvitsisi tulla tänne. Ainakaan kovin tietoisena olentona.