Näin. Tuli oltua tosiaankin hiukan hätäinen tuuminnoissani. En vaivautunut toteamaan, että onneni on liian hyvä ja karmani tällä hetkellä sen verran positiivinen, jotta voisin menettää toiseksi tärkeimmän (Minerva, kitara, se tärkein) esineeni. Viikonlopun Heiliin laitoin ilmoituksen hävinneestä hatusta, ja kuinkas ollakaan, eilenpäivällä Amarillosta soitetaan: hattu on ilmestynyt paikalle viikonlopun sisään. Kuin ei muka olisi lähtenytkään. Onneksi täällä on vielä tiettyä reilua henkeä ihmisistössä, ja se on oikeastaan syy minkä takia alun pitäen halusin Joensuuhun.