24.4 PMMP@Apollo, Tre

Tänne tuli sit viikkoa aiemmin varattua se lippukin ja pitihän se sit keikkapäivän lähestyessä lunastaakin. Tampere kutsui neitiä piiiitkästä aikaa .

Jos neiti ois ollu varoissaan, niin neiti ois kyl tilannut taksin viemään keikkapaikalle. Oli meinään kiva reippailumatka Apolloon. No nuorena jaksaa kävellä, hah.. Matkalla joku ihana poika kehui neidin sukkiksia hienoiksi. Neiti kiitti.

Apollo tosiaan yllätti paikkana positiivisesti. Keikka alkoi taas kahdentoista jälkeen. Tuli tsekkailtua keikka taas suosiolla kaukaa (neidin ei oo pakko päästä sinne eturiviin). Yläparvi antoi mielenkiintoisen näkökulman keikkaan, varsinkin kun neiti näki lavasta silleen puolet: Jaakon, Mikon ja Miran. Välillä tosin Paula ja Heikkikin vilahti näkökentässä. Juho puolestaan oli pimennossa koko keikan :’D. Toisaalta neiti onkin yleensä keskittynyt liiaksi tsekkailee juuri oikeaa reunaa ja laiminlyönyt näin vasenta puolta. Nyt pystyi ainakin hyvin ihastelemaan pelkästään Miran liikkeitä ja Mikon jammailua. Neiti ei olekaan aiemmin huomannut et Mikko jammailee noinkin paljon lavalla, varsin viihdyttävää katseltavaa.
Neiti ei kuullut kunnolla kaikkia välispiikkejä, mut muutama hauska jäi ainakin mieleen, kuten Miran välispiikki ennen Taiteiliaa oli aika huippu. Jotain tyyliin: ”minä en esitä muiden kappaleita, minä esitän minun omia biisejä”. Paulakin spiikkasi Ruskikset hauskasti jotenkin tyyliin: ”Ei ihan Dingon Levoton tuhkimo..” . Mikko puolestaan spiikkasi OSJM:n veisun todeten Miralle: "Oo siellä jossain mun". Ihquu.

Neiti ei edelleenkään suuremmin pidä noista valolevyistä lavalla, mutta jos jotain pientä positiivista niistäkin löytäisi, niin ainakin Merimiehen vaimossa ja Pariterapiaa veisussa oli ihan hienot valot. Violettisävyinen valaistus on nätti.

Biisilista oli tosiaan aika helmi (lisukkeena oli Miska soutaa joella ja joku Häävalssikin). Uusi veisu Tulva oli ihana kuulla<3. Kaikin puolin oli kyllä niin huippukeikka :).

Biisilista:
San Francisco
Matkalaulu
Kovemmat kädet
Lautturi
Viimeinen valitusvirsi
Tässä elämä on
Rusketusraidat
Taiteilia
Pariterapiaa
Merimiehen vaimo
Oo siellä jossain mun
Lapsuus loppui
Kesäkaverit
Mummola
Matoja
----
Tulva
Joku raja
Se vaikenee joka pelkää

Ja nyt sitä pitäisi sit jaksaa tän ihanan keikan voimin venailla jotain heinäkuuta..Pitkä aika..mitenköhän sen ajan sais kulumaan? Mihinhän keikkoihin neiti addiktoisi itsensä..hhmm.


Loppuilta: Neiti oli tylsä eikä ees käyny jammailee tanssilattialla vaikka Apollossa siihen ois ollu niin hyvät mahikset. Juomat maistui ja nehän meni päähän kivasti. Neiti joi itsensä hilpeäksi. Hihii. Tampereen yö on kaunis. Ja neiti ei kyllä enää koskaan sorru Tampereella grillisafkaan :p.