Kesä on vuoden ihaninta aikaa... Linnut laulavat (levittäen lintuinfluensaa) ja kukat kukkivat. Järvet siintävät sineään. Kosket kuohuvat. On festareita, festareita ja vielä vähän festareita. On känniääliöitä baarien terasseilla jonka jälkeen nitä on ojanposkella kauniissa rivissä ylen antamassa tai muuten vaan liian väsyneinä jatkamaan matkaansa kotiin perheen luo jos nyt sellaista sattuu olemaan. On hyttysiä joiden pistot kutisevat niin ihanasti, että kun yöllä itseään raapii, niin aamulla lakanat ovat vaihtaneet värinsä jotenkin kummasti valkoisesta punaiseen. On ampiaisia jotka tuottavat makoisaa hinajaa ja pistävät allergikoita hengiltä päivittäin. Ah kesä....

Itselläni tulee olemaan suhteellisen kiireinen kesä. Olen ensinnäkin suostunut hakkaamaan halkoja jokusen motillisen kohtuullista korvausta vastaan isälleni. Siinä kuluu aikaa niin ettei huomaakkaan kun se rientää ohitseni. Työ turvallisuudessa on tässä homaassa iso aukko kun ei faija antanut edes metsrurin kenkiä, vaan eipä se mitään.

Perheelläni on valitettava tapa osallistua joka helvetin sukulaisen juhliin. On kummin tädin kaiman ristiäisiä ja isän pikkeserkun koiran synttäreitä ja äidin tädin isomummon hautajaisia. Palaahan siihen nyt kiinni kun äidin puoli suvusta sattuu olemaan karjalasta, niin että bileet kestävät useamman tuntia (tai jopa päivää) ja meno on jopa eläimellinen, ainakin mitä jutun lentoon tulee. Eihän siellä saa suun vuoroa, kun eukot haastelevat keskenän ja tappelevat siitä, kenellä on hienoin huussi mökillä tahi jostain yhtä turhanpäiväisestä. Mieltä yleensä kylläkin kohentaa se, että safkat ovat karjalalaiseen tapaan hyviä ja niitä on perin varsin riittoisasti.

Sitten pitäisi vielä käydä jeesusleiri. Onneksi siihen touhuun kuluu vaan viikko ja se on vain kerran elämässä. Mutta se viikkokin kristillistä aivopesupropagandaa on aivan liikaa. En ymmärrä miksi ihmiset sitä aina niin suuresti juhlistavat, mutta eipä tuo liikaa haittaa. Rahan tuloa ei voi estää... Saattaisi joku minua ahneeksi paskaksikin sanoa, mutta sou not. Elämä on.

Olisi myös perin varsin mukavaa päästä käymään jollain vähän isommalla fiestalla tässä lähettyvillä. Kavereiden kanssa on vähän puhetta ollut Myötätuulirockista ja Ankkaan myös mieli halajaa muttakun petkele on kofirmashuun juuri silloin ankan tokana päivänä, kun Bodomi soittaa. Ehkä keksin jokun porsaanreiän millä pääsen sinne. Varmaa on, että menen koulun päättyessä, elikkäst lörtaagina, Nurmijärvelle kahtomaan kun Suomen miehekkäin TERÄSBETONI julistaa metallitotuutta ja toivon mukaan esittelee myös uutta matskua. Odotukset ovat korkealla.

Kesä ja paljon tekemistä. Kaupunki nöyränä niskanpäällä...