Tässä yksi uusista sanoituksista. Vähän jotain uudenlaista tyyliä haettu.


Kertosäe:

Kun maailma suuri mua pelottaa
Käperryn sun kainaloosi
Kun puhelimen seinään paiskaan
Haluun päästä sun kainaloosi
Mä haluun pussaileen sun kaa
Sitten pääsen kainaloosi
Ei rakkautta tarvii tulkkaa
Haluun äkkii sun kainaloosi

1.
Silität kivasti mun päätä, mun ei tarvi mitään ihmeellist säätää.
Voin kertoa sulle kaikki jutut joiton mieles.
Kaikki seikkailut ja salaisuudet joita ei kukaan muu saa kuulla.
Teet suustani hymyilevän, saat nukahtaneen sydämeni sykkimään.
Ei kiinnosta mitä noi toiset lörpöttää.
Ajatukseni lennon haluun sun tuijottamiseen keskittää.
Koska sä oot vain yksi jolle must puolet kuuluu
Me tullaan juttuun vaik huulet välil yhteen juuttuu.
Mut sehän on kivaa niin, kuin sais tähden taivaalt kii.
Sen takii sun luokses taivalsin, ja tän eteen nään vaikka vaivaakin!

><
2.

Rakkauslauluja kirjotan taas, kun niitä on niin kiva kirjoittaa.
Eipä haittaa mua tää iisiriimin heittokaan, silti tää peittoaa,
yli puolet kaikist paskoist hempeilybiiseist, joita on tehty joillekin
tyhmille tytöille. Jii ja kuuntelen jotain iskelmää tai weezerii, ja koitan
saada kii Sherii, et tekis mulle pari taustaa, et pääsisin laulaan.
Toisinaan oon sellainen ihmeellinen mököttäjä, sen sä tiiät.
Mut teen kaikkeni sen eteen et riitän, ja uskon et tää toimii.
Totta kai, muistan et sun silmäs on ruskeet.
Mennän taas kävelylle, mennään istumaan metsään.
Mennään kauppaan ja mennään kalliisti syömään.
Rakastan sua, niinkun linnut laulua.
Eikä hajota vaikka meillon loputtomasti aamuja!
><