No niin, kun sitä totesin eilen kuoreni vahvistuneen, eli sisin sulaa magmaa täynnä ja sydän sykkii, mutta yllä vaatteina routainen kuori. Suojapanssari pahaa maailmaa vastaan. On vain eräs tai yksi ken sulattaa ulkokuoren taas, ken tuon teki jo kauan sitten kerran aikaisemminkin. Ostyrig hjärta. Muiden on turha yrittää, vaikka ajattelen kuoreni sisällä lapsiani tietysti, mutta todellakin vain sisällä. Puukko ei läpäise kuin nahkani, mutta kuori on suojelusenkelini luoma. Miekalla saat kaulani poikki tai ampuen en ole luodin kestävä. Lihaa, luuta ja verta virtaa sisuksissani. Mikä näistä totuuden nesteistä ei ole kiinteää kuin rupena. VERI. Mikä ei ole roskikseen päätyvää jätettä. VERI. Mikä on elämänneste. VESI, josta kasteeseen VERI. Verilöylyä en manaa, mutta tuntien jumalaa, niin ei hän rankaisematta jätä. Haukataan uudestaan omenaa, kaadetaan elämänpuu, syödään hedelmät ja ei korjata edes rankaa maasta ylös, vaan jätetään ruumis eloton siihen paikkaan. Piruja seinillä maalattuina ja maailma on palapeli. Helvetti on valmis tuotos ja rajatonta jumalan valtakuntaa ei tule. Johanneksen ilmestys ei ole selkäänpuukotus tarina, vaan ilmestys ennustuksesta. Maan kuoreen ja sen alle on latautunut mieletön määrä energiaa. Se on kuin pingispallon kuori, mikä pitää kaiken sisällä. Yhtä hauras on ihmisen psyyke, ellei kuorta kehitä yllensä panssarina. Se on maailmankuva tulevaisuudessa jokaiselle immeiselle, että ei saa olla hauras. Oikeastaan luontoäiti lopettelee ihmisen homo sapiens tarinan ja ei tämä paikka kelpaa edes homa- tai homb sapiensille. Näin hyvin viisas ihminen tuhosi pallon, jolla jumala on antanut meidän asua. Kadonnutta lammasta etsiessä, mutta takaisin katsoessaan koko lauma on joutumassa suden suuhun.

Kilpi - Sielut iskee tulta

Kylmä tuuli läpi pään
Minä paikoilleni jään
Kohta taivas repeää
Sä päästit irti pommin
Joka kaiken tuhoaa
Maailmankuvaa muuttaa
Polvilleen pudottaa
Tää kaikki vie mut takaisin alkuun
Ympyrä kun sulkeutuu
Mä en tarvii ketään kertomaan
Mulle taivaasta
En tahdo kuulla paratiisista
En tietää öistä syntisistä
Tietää helvetistä
Miten sielut iskee tulta
Mä sain kaiken sinulta
Mielenrauhaa etsien
Minä rantaan kävelen
Tunnen katseet ihmisten
Ja kaiken entisen
Mikä painaa hartiaan
Tuon raskaan menneisyyden
Tahtoisin unohtaa
Tää kaikki vie mut takaisin alkuun
Ympyrä kun sulkeutuu
Mä en tarvii ketään kertomaan
Mulle taivaasta
En tahdo kuulla paratiisista
En tietää öistä syntisistä
Tietää helvetistä
Miten sielut iskee tulta
Mä sain kaiken sinulta
Mä en tarvii ketään kertomaan
Mulle taivaasta
En tahdo kuulla paratiisista
En tietää öistä syntisistä
Tietää helvetistä
Miten sielut iskee tulta
Mä sain kaiken sinulta