Huvittavaa,kirjoitin äsken pitkää stooria ja yllättäen kone sekosi ja hukkasi koko jutun. Onneksi kieli oli takkuilevaa ja taisipa olla niin outoa,etten enää itsekään ymmärtänyt,joten mitäpä tuosta.
Kuuntelen taidetöräystä,mieleni on sekava,tuntuu kuin parvi sillejä pyörisi ympyrää aivoissani etsien ruokaa, ja jotain epämääräistä suolanestettä kiehuisi vatsassani. En tiedä kumpaa kuuntelisin enemmän,hätääntyneitä sillejä vai hapokasta vatsaani,vai ovatko ne sittenkin vain sama asia?
Jokatapauksessa,kävellessäni kotiin jokunen tunti sitten aloin sanelemaan jotain englanniksi vielä jokseenkin selkeän pääni sisällä. Sanat muodostivat lauseita,lauseet puolestaan säkeitä. Hyvin vievä rytmi alkoi sykkiä korvieni välissä,minun oli vaikea jatkaa matkaani hytkymättä ja suorassa. Tätä tapahtuu toisinaan:koen erikoisen ja piinaavan vision,joka minun on pakko päästä kirjoittamaan muistiin. Ja kotiin tultuani säntäsin sohvalle ja kirjoitin,sitten edessäni olikin ongelma. Minun piti säveltää,mutta käteni ulottuvilla ei ollut mitään instrumenttia,sillä huiluni oli edelleen maailmalla,enkä omista kitaraa (mitä minä sillä?) tai muuta apukeinoa ongelmaani.
Sitten ymmärsin nauhoittaa puhelimeeni tämän kaiken,hoin omituisen supinani ja sen jälkeen hyräilin ja tarpeellinen oli muistissa,ainakin melkein. Olipa onni,että minulla oli tuo puhelin. Sitten heräsin taas ikävään tosiasiaan,siihen kuinka riippuvainen olenkaan näistä inhoamistani viestimistä. Ne kun liittyvät läheisesti maapallon SOS -tilaan.
Onko kaikki siis peruuttamatonta? Eikö paluuta entiseen kertakaikkiaan ole? Ei.
Minulla on tuska luonnon ja kaiken oleellisen puolesta.
Satuimme ystävieni kanssa katsomaan Röllielokuvan,Kamalia tarinoita,jossa käsiteltiin luonnon roskaamista tavalla jonka kaikki ymmärtävät. Röllin ihastuttava tapa tuoda ikävä asia esille pani todella miettimään,erityisesti luonnon,metsien ja eläinten kannalta ihmisten aiheuttamaa tuhoa. Olen myös mukana kesäteatterissa,Pelastakaa röllimetsä. Mielenkiintoinen sattuma sinänsä. Suhtautumiseni kyseiseen näytelmään muuttui kertaheitolla.
Voisinpa vaikuttaa tätä kautta.
Niin,ehkä siellä päässä pyörii sittenkin jotain muutakin kuin sillejä, toivoa on:)