Näen silmistäsi tuskan,vaikka sen pitäis olla mun./
sä kysyt,vaikka et halua kuulla,tai tiedät jo vastauksen,
kuullessas mun huumatun puheen./
sä toivot etten mä enää,ja joka kerta kuitenkin olen tehnyt sen taas./
sä naurat,vaik sun tekis mieli itkeä,huutaa,ravistaa ja herättää mut katsomaan,miten itseäni tuhoan ja niitä,jotka musta välittää./
mä tiedän,sä et voi tietää,mitä se on mulle,
kun sä et ole kokenu sitä samaa./
veli,toivon,ettet koskaan kulje samoja jalanjälkiä kuin mä/
lupaan taas kerran,
kyl mä lopetan nää jutut ja sit mä oon taas se entinen iloinen ja huolehtiva isosisko,
mut sitä ennen mä otan vielä nämä yhdet snagut,
ok?/
sä et kiellä,mut mä näen kuinka suhun sattuu se tieto ja että sä tiedät ,ettei tämä jää tähän/
silloin mun tekis mieli itkee,mut mä en halua näyttää sulle mun epätoivoa/
yksi ilta,ku sä näytit mulle sun tekemän biisin,
joka kertoi musta/
mä aistin sen tuskan niitten sanojen takana ja mä itkin/
mä itkin kun mä tajusin,et se olin minä niissä muissakin sanoituksissa mitä me aina iltaisin sun kans kuunneltiin/
joka ainoa kitara,
joka ainoa komppi ja joka ainoa kirjain kertoi musta ja siitä miten sä asian kohtasit./
veli mä lupaan lopettaa,mut vasta sit ku oon vetäny suoneen viimeisen piikin./
rakastan elämää ja rakastan läheisiä,
mut vielä nämä yhet snagut,ok?