Kirjoitin muuten otsikon ekaksi, niiin ei tarvitse kärvistellä loppu yötä vitutuksen vallassa. Oltiin tuossa vähän sukulaisia katsomassa, joo ja tuttuja. Ei millään kerkeä kolmeen päivään käymään kaikkia tuttuja läpi, eikä muuten kestäisi mahakaan, kun kaikki tuputtavat kahvia, olisi varmaan jotakuinkin viidennen vieraspaikan kohdalla, kun olis paakkelssit housuissa. On siinä hajun keskellä mukava kertoa kuulumisia.. vähän kuin Räikkösellä.

Tuosta tulikin mieleen, että eikö ole aika raivostuttavaa, kun urheilija vetäisee vaikka maratonin, tulee maaliin puoli kuolleena, niin eikös siinä olekin joku toimittaja kyselemässä tyhmiänsä; Mikä on olo? Johon maratoonari vastaa; UUH ÄÄH, LÄÄH, TOTA.....ja pyörtyy.. Jos joutuisin tuollaiseen haastatteluun, on varmaa, että yrittäisin ainakin lyödä toimittajaa, ennen kuin pyörtyisin. Ei ole pelkoa, että noin kävisi, joten urheilutoimittajat, voitte olla rauhassa, ei tarvitse pelätä.

Sain taas USKOMATTOMAN hyvää PALVELUA!!! Kävimme taannoin eräässä paikassa hakemassa ranskalaiset ja hampurilaiset MUKAAN, koska oli kiire ja ajattelimme syödä ruoan vasta perillä. Hienosti meni, odotusta puolituntia, paikalla ei muita, ajattelin, että he menivät varmaan teurastamaan sen naudan, josta pihvit väännetään kun kesti...
Vihdoin kun annokset tulivat, niin hampurilaiset oli pakattu ja ranskalaiset olivat isolla POSLIINI LAUTASELLA!!! kYSYIN, ETTÄ SAAKO LAUTASEN KYLKIÄISENÄ? Myyjä vastasi; Ei tietenkään saa ja hymyili ystävällisesti, luullen kysymääni vitsiksi. Ihmettelin, että miksi ei ranskalaiset olleet pakattu, niin myyjä sanoi, että hän luuli vain hampurilaisten tulevan mukaan...Mistä näitä ihmisiä ilmestyy....

Eipä tässä muuta tällä kertaa, ensi yönä jatketaan.

Klo.0415 Hyvää yötä ja huomenta.