Mieleen jää toi alussa oleva pianomelodia, todella selkeä ja nätti. Jos Saulin henkkarit jäi kotia, niin eikös tämän pitäis olla synkeempää? Kun ei kerran pääse baariin. Ai, tulihan tuossa synkeää sittenkin. En pysty nyt sanomaan aikoja missä kohtaa tulee hyviä kun tässä laitteessa tulee ajat väärinpäin. Enkä rupee laskeen. Hiljasia kohtia, ja äänekkäitä kohtia. Kilttejä kohtia, angstisia kohtia. Taas tuli Mario mieleen. Nainen lauloi hassusti, värisi ääni lopussa. Vibratoksiko sitä nyt sanotaan. En tiedä. Säröä, joku yrittää sanoa kovasti särön ja äänenvääristelyn alta jotain. Huomaa että animesta pidät, vaikutteita on paljon. Tuo miehen huuto on hassu. Laulun mykistyminen jossain vaiheessa on hauska efekti. Monia osia, miten ihmeessä pidät ne noin hyvin kasassa? Huuto pätkittynä ja alottaen uudelleen ja uudelleen onnistuu. Musan kohdalla näköjään teit saman. Kun oli jotain 5 min jäljellä. Pidän tuosta äänen sameudesta, samoin kuin tuon Orbatian Subformalin kohdalla. Marssi ehkä liian nopeaa, olisi saanut olla tahti eri. Tuossa lopussa kun puhutaan suomee, se pilaa tämän lopun täysin vaikka musa taustalla onkin hyvää. Latistui tunnelma, vaikka Tiku ja Taku-äänet piristivätkin. Mitä tossa lopussa sanottiin? Ettei se kuulu näin läheltä? Kyllä kuuluu.

Välillä itkettää, välillä naurattaa, välillä on niin kovat setit että tekee mieli jorata niin että pää lähtee irti ja lopun aikaa tekee mieli vetää ranteet auki.

Mutta kaiken aikaa nauttii kybällä.

oli tehty hyvin.

"Räppi alkaa" nyt alko mennä jo aika humoristiseksi :)

Joo ihan hyvä humoristinen suoritus!

Aika hyvin tehty piano alku, kuulostaa ehkä hieman lapselliselta osittain, mutta ei siitä enempää, se tunne lähteekin pois kun rummut tulevat mukaan.
Hyvä että pianot eivät jatkaneet päämelodiana koko aikaa, vaan nyt vaihdettiin soitinta.
Tyyli vaihtuu ehkä hieman liian usein, eikä ehdi oikein fiiliksiin kiinni, mutta silti kaikki pienet osat olivat hyvin tehty :)
Aika sekava, ja tuntuu siltä että tämä biisi olisi tungettu ihan liian täyteen.

Muuten kaikki pikkuosiot

Ei jumalauta... meikäläinen mietti pitkään, että mitä biisiä tässä oikein coveroidaan alussa. Sitten tajusin, että nuo alkutahdit on pöllitty minun ja kaverini tekemästä ensimmäisestä rock-biisistä, jonka teimme joskus vuonna 1994 14-vuotiaina. Kappale oli surullinen balladi kahden miehen Tallinnan matkasta...

Juu, sattumaahan tuo on, koska ei tuota kappaletta koskaan julkaistu missään muualla, kuin omissa Scream Trackereissamme.... ja se oli aikaa ennen Internetin keksimistä.

Tuli niin nostalgiset fiilikset, että pakko antaa kymppi. Muuten biisi on niin taiteellista ratkaisua, ettei se enää mahdu tajuntaani.

EI prkl...hiton kowa !!! ;) äänenlaatu ku on mitä on...mut silti tähän on saatu mahdottoman paljon kiwoi genrei/muita ztydeemeitä =) experimenttiähän tää o,kun tuosta Avant-Gardesta en tiiä :/ PROPSIT TÄLLE =))))))

Jaaha. Ja minuahan ihan oikeasti kiinnosta jos Saulin henkkarit jäi kotia. Pysykää lapset pois baarista, siellä ei muuta kun kuluta itseään ja tuhlaa aikaa.

HC elementit tulee yllättävissä kohdissa chippipoppiin mukaan, hienoa. Psykeäkin mukana, tässä on vähän kaikkea laitettu yhteen, vaikea suhtautua heti. ChippipoppiHC:n ois vielä ymmärtäny, mutta psykeliidi sotkee pakan. Laulusample vetää todella psykedeeliseksi homman, tulee tosiaan mieleen joku ihmeellinen yökerhojuttu. Ville ja Joonas tulee saundeista mieleen, Meisseli -EP:n saundit. Teknon ryske jotenkin hajauttaa tunnelmaa seitsemän minsan jälkeen, en tiedä sopiko se tähän. Loppupeleissä tykkäsin kaikesta, varsinkin "räppialkaa!" -kohdan jälkeen tuli hyvää loppurutistusta. Tuolla alkupään melodialla oltas kyllä voitu kikkaillu enemmänkin.

Tämä oli pitkä mutta sekava.
Tavallaan tosi hyvä, siis niinku avant-gardistisena taiteena, mutta ei tämä mulle oikein kolahtanut. Tuntui että oli tungettu liikaa kamaa yhteen biisiin.

Alun piano on kuin koulun kevätjuhlasta. Kun rummut tulevat mukaan, meininki kuulostaa taasen nuorisoelokuvapopilta. Tosin nuo rummuthan ovat hieman chippimäiset, mikä on kuul. Alkava melodia saisi olla terävämpi ja tiukemmin kompressoitu. Kun tuo arpeggiomainen melodia iskee mukaan, meno vaihtuukin puolestaan Megamaniin. Siitä mennäänkin sitten lieviin cyberpunk/industrial-maisemiin. Ja sitten onkin vuorossa FF7:n Cloud järjettömässä pilvessä. Seuraavaksi maisemiin tulevat myrkkysammakot teknobileineen. Sieltä siirrytäänkin hyvin Hell Marchimaiseen (C&C: Red Alert) bassolinjaan hetkeksi. Chippielementit ovat jälleen namiskuukkeleita. Tuossa 5:21 kohdilla tulee erittäin makeaa pelimusatilua sen pienen hetken. Ja sitten mennäänkin Niuvanniemen mielisairaalan teknofriikkisiipeen. Detunetetut sahat soivat nätisti, tosin valitettavan vähän aikaa.

Kokonaisuutena kappale kuulostaa pikemminkin jonkinlaiselta tuotossamplerilta. 12 minuutin aikana kuulee vaikka miten potentiaalisia soundeja, mutta niiden käyttö jää valitettavan lyhytaikaiseksi. Kappaleessa pitäisi mielestäni olla edes yksi koko keston ajan mukana oleva punainen lanka, jotta teosta voisi yhtenäiseksi sanoa. Miksaus on myös paikoin hieman puuromaista ja kompressointia olisi voitu harrastaa hieman reippaammin. Kappale on kyllä itselleni oikea tuskatekele: toisaalta soundit ja ideat ovat osittain todella hienoja, mutta toisaalta en voisi itse puhua kokonaisesta kappaleesta ja tosiaan tuo miksauskaan ei ole ihan viimeiseen asti viritetty. Annan nyt kuitenkin yhdeksikön noiden hienojen soundien ansiosta.