Biisin intro oli niin eteerisen kaunista kuultavaa että aluksi seurasi pieni pettymys kun rokkaavampi ilmaisu alkoi. Mutta pian pettymys haihtui sillä rokki ihan oikeasti rokkasi. Foni kuulosti tuolla loppua kohden ehkä vähän ohuelta, sitä olisi voinut ehkä tuplata jollain muulla instrumentilla tai sitten vaan soittaa likaisemmin tai perkussiivisemmin tai jotain niin että tulisi sellaista torvisektiomaista vibaa. Rauhallisemmissa kohdissa toimi näinkin. Tremolokitaroista plussaa, muutenkin makeita ja perinnetietoisen kuuloisia soundeja. Toimii varmaan livenä mainiosti.

Ehkä lievää kotiinpäinvetoa mutta tää on kyllä huikea kappale! hyvää käpäytystä!? nautin suuresti, nam.

oon tainnu juoda pääni, kommentti piti antaa amoc runiin, no eipä ole huono tämäkään...