Oikein tehokkaasti vangitsee heti alusta. Rumpupuoli on mukavaa hakemista, jumittaa paikallaan, eikä oikein löydä omaa sijaansa. Toimii silti. Tuo uusi, kirkkaampi ja särötön melodia päälle vedettynä tuo täyden menon ehkä vähän turhankin kaoottiseksi, oli sopinut ehkä parhaiten vain sooloilemaan johonkin väliin. Mutta mukavaa ahdistusta tässä kuitenkin koko ajan on. Ja hämäryyttä. Jonkinlainen breikki tuolla välissä olisi kyllä maistunut, nyt jäi vähän turhan pitkään jumittamaaan samoilla elementeillä. Lopetus on kuitenkin oikein mukava, siinä tuli ehkä vähän tuota kaivattua korjattua.

Tampereen Puhelimen asiakaspalveluun soittaessa se tuuttaus alkaa jossain vaiheessa hetkellisesti voimistua ja säröytyä jopa pelottavan kovaksi. Paikoin siis. Vähän kuin veljekset, tämä ja se.

Loistavaa, että tämäkin projekti on hengissä edelleen ja potkii näinkin mahtavasti. Hyvinkin ahdistaviin olotiloihin tämä kappale ajoi kuulijansa; koukuttavaa "requim-for-a-dream" -meininkiä. Ehkä olisi vielä voinut tunkea taustalle jonkin päättömän ahdistusluupin tms, jolla tunnelmaa olisi saanut vieläkin tiiviimmäkis. Mutta loistava näinkin.