Biisi niille jotka muistavat Neiti Ajan. Muistiin ei tosin ole luottaminen, oikea numero oli 10061 eikä tuo minkä biisiin kirjoitin :)

Tein tämän kappaleen alunperin englanniksi yhtyeellemme Hot Tamales joskus 2000-luvun puolissavälissä. Kappaleen nimi oli Freak Show ja se taisi olla meidän bändin "Paranoid". Käännöstyö oli aika hankalaa ja muutenkin omituista soittaa omia vanhoja biisejään coverina mutta tykkäsin tästä kipaleesta silloin, tykkään nytkin.

Tampereen kraanavedessä on jotain joka pistää tekemään tämmöisen biisin. Kyllä nyt hävettää :)

Savuisia tunnelmia jos nykyään saisi polttaa sisällä

Maailmantuskaa by Mirona

Kalevalan kolmas runo kuten sen näin

Jatsahtavaa meininkiä kun näköjään kaikkea pitää kokeilla. Syntymäkylän fiiliksiä viime kesän pyöräretkeltä

Instrumentaalivinguttelu

New York-tyylinen renkutus ja sanat tuli Jimin If Six Was Nine-kappaleen pohdiskelusta

Vanha otsikko häiritsi, tein siitä nyt biisin. Jonkunlainen viikinkiblues.

Tein tämmöisen ajoittain progehtavan kitararapsuttelun vaimolleni

Perustuu omakohtaisiin kokemuksiin... :)

Uuden projektin aloittajaiset, tämä kertoo vuoden alun media-otsikoista joissa kauhisteltiin mitä uskomattomin termein normaalia suomalaista talvisäätä

Menkööt nyt koska tilanne on tämä. Olin näköjään kaukaa viisas vuosituhannen vaihteessa kun keräännyttiin kaverin kanssa tekemään vanhoja kellarihevituotoksiamme uudelleen. Tämä oli sille "levylle" tekemäni täytekilkuttelu. Muistelisin että äänittelin biisin kerrostalon parvekkeella Tampereen Koivistonkylässä. Olin siis parveke-esiintymisienkin edelläkävijä! Täytyy tosin todeta että muu naapurusto ei tähän projektiin ainakaan hyvässä mielessä yhtynyt koska osa tuli jossain vaiheessa ohjaamaan tuotantoa kotiovelle asti.

Inspiroiduin kun näin Suomen taidedokumentissa kuvan Tapio Wirkkalan maljakosta ja sekosin. Aito improvisaatio, yksi ainoa otto per kitara ilman minkäänlaista melodista suunnitelmaa. Kerralla purkkiin siis. Nyt kävi näin.

Omistettu asemavahti Olavi Huttusen muistolle

Bluesrokin ränkkäystä, hauskaa oli.

Johnny Winterin muistoa kunnioittaen... Mirona

Tällä biisillä tapahtui siirtyminen erillislaitteista läppärissä pyörivään studioon. Sanat Eino Leino.

Ostin syntikan ja painoin muutamaa sen nappia, päälle kitaraa ja naurut.

Jon Lordin muistoa kunnioittaen Mirona (kitara, laulu), Markus_P (urut, rummut), Kinu (basso). Kiitos jytästä Jon!

Kantaaottava blues ihan vaan sillä että tuo ympäröivä maailma ei näytä enää kovinkaan tutulta.

Tämmöinen mikä-lie hidas blues-ankeilu kaikille ankeilijoille

Tässäpä uusi biisi jonka tein viikonloppuna.

Niin, menkööt miten menee tämä projekti. Toivottavasti hyvin. Tässä ensimmäinen tuotos, sellainen hidas blues.