Kuinka monta kertaa
olen toivonut
mä olevani puita
joista kaiut toistuu
Ja kuinka monta kertaa
olen tuntenut
tuon lämmön iltapäivän
vasten lautaseinää

Nyt viimein saavuin juurilleni
ne palautuvat maahan
niin kuin muisto
Kaikki kaunis ruostuu
unohtuvat vanhat nimet
vain kivet muistaa

Juuri niin,
niin sen pitäisikin mennä
mutta jokin estää
minua unohtamasta
kuinka tuuli soi
yllä vanhan kylän raitin
miten linnut laulaa
minua takaisin

Toiset kiertää maailmaa
ja etsii sieltä tarkoitusta
lähinnä itselleen
Ja jotkut näkee nytkin
turkoosin meren vaahdon
kokee jotain suurta
kuin jumalien äänet

Minä löydän vanhan
kuusiaidan takaa polun
jonka luulin
kauan olleen unta
Enkä vaihtais sitä pois
vaikka saisin kultaa
ja hallita maailmaa

Juuri niin,
niin sen pitäisikin mennä
mutta jokin estää
minua unohtamasta
kuinka tuuli soi
yllä vanhan kylän raitin
miten linnut laulaa
minua takaisin