Jyrkimmät Mahalaskut: Nimes hiekkaan piirtelin


Jälleen, matkan mä teen
avoauton pysäköin.
Taas meen, luo viileän veen
soutuveneen äyskäröin.
Mökkiin astelen,
kukat kastelen.
Pihaa haravoin,
vapaa olla voin.
Mut’ luona harmaan puuliiterin
sahapukin siirtelin
ja nimes’ hiekkaan piirtelin.
Armaan nimen hiekkaan piirtelin.

Rantaan käyskentelen
kumiveneen katsastan.
Santaan kun astelen,
kivellä mä ratsastan.
Vajaan kävelen,
vislaan sävelen.
Huvimajaa silmäilen
kohta siellä löhöilen.
Mut’ luona harmaan puuliiterin
sahapukin siirtelin
ja nimes’ hiekkaan piirtelin.
Armaan nimen hiekkaan piirtelin.

--- intro + soolo ---

Lähisaareen rantaudun,
soputelttaan kaivaudun.
Teltan kaareen luo seinustan,
Wunderbaumin ripustan.
Iltapalaan kajoan,
uneen vajoan.
Aamukalaan halajan,
sitten mökkiin palajan.
Taas luona harmaan puuliiterin
sahapukin siirtelin ja
nimes’ hiekkaan piirtelin.
Armaan nimen hiekkaan piirtelin.