- Aikojen aallot -

Mä olen kyllästynyt kokonaan
en mennä kauemmas merta mä saa.
Ei ole mitään nyt mikä vois innostaa.

Vain yötaivas se kaunehin on
mä sinne usein luon kaipuun kaihon.
En tajuu mikä mua siellä niin kiinnostaa.

En ole useinkaan mä kotona
oon katsomassa meren aaltoja
ja niiden ylle levittäytyvää maailmaa.

Ja lennän ajatuksin siivin taas
korkealle kohti avaruutta.
On siellä joku, se joku mua haluaa.

Kun näen sinitaivaan niin nousen siihen laivaan
joka vie pois mut täältä aikojen aallon taa.
Pois kauas avaruuteen, kauniiseen ikuisuuteen,
se on kuin nuoruuden kaunis ensisuudelma.

Mä olen kyllästynyt kokonaan
en mennä kauemmas merta mä saa.
Ei ole mitään nyt mikä vois innostaa.

Vain yötaivas se kaunehin on
mä sinne usein luon kaipuun kaihon.
En tajuu mikä mua siellä niin kiinnostaa.

Kun näen sinitaivaan niin nousen siihen laivaan
joka vie pois mut täältä aikojen aallon taa.
Pois kauas avaruuteen, kauniiseen ikuisuuteen,
se on kuin nuoruuden kaunis ensisuudelma.