Ville Kotiranta: Odotin Sadetta


Säk:
Taivas kaartuu taakse maan
piiloutuen häpeämään
sitä mitä meidän väliin jää
enkä nää

Miten typerästi mä toiminkaan
mennessäni toivomaan
että vähän vettä sais
sataa


KERTSI:
Niin kauan, niin kauan
odotin sadetta ja
kun se tulee

minä pakenen, minä vapisen
kylmissäin kuuntelen
kun pisarat paiskovat
mutavedeksi eilisen


Säk:
kaste vasten katsetta
valhe ilman aatetta
enkä uskonut milloinkaan
joutuvani kahlaamaan

sitä mä kyllä saan mitä tilaan
kun aina liukastun samaan likaan
ei huominen tee sateellaan
peilikuvasta puhtaampaa

KERTSI

Luulin sateen kastelevan
kaiken lian huuhtovan

KERTSI 2X