Ville Kotiranta: Jalaton


Katson jonoja ja ihmismassaa
mä toivon että sinut kohtaisin
jossain siellä kaiken takana
ja voisin sinut pelastaa

mutta sitten katson itseäni
näitä raajan tynkiä
en pysty lahjaa kantamaan

KERTOSÄE:
Joulu on taas ja jalatonna kuljen ma
halki maan, halki maan
joka lumehen hautautuu ja routahan käteni hukkuu
huuto perkeleen hankehen tuo haihtuu
---

Liikaa ihmisiä, irtileikattuja kiiltokuvia
en seasta sinua löytää voi

Raivaan tietä lävitse kaadettujen puiden
joiden oksilla tuhannet ihmisen synnit
kiiltää saa

KERTOSÄE

Pidän kiirettä jotta sinut löytäisin
kädet verillä yritän luoksesi
vain yksi lahja jonka antaa voin
se jäätyy ennen kuin saapuu aamunkoi

KERTOSÄE

...Joulu on taas ja lahjoista suurin hautautuu
alle satojen halpojen kopioiden
kun muoviset joulupuut tuulessa kaatuvat
sydämesi aukeaa ja rakkaus voittaa saa

Rakkaus voittaa saa