Sami Mandela: Sami Mandela - Alusta Loppuun


muistan junnun kaikki skidit menot meiningit
kaikki esteet kaadettiin mitä sattu reitille
ei ollu huolii vaan aina sata lasissa
ei kiinnostanu koulunkäynnit äidinkielet,matikat
tehtiin sitä mitä synnyttii tekemään
ei jääty paikoilleen vaan eteenpäin menemään
friiduja kiusattii me haettii huomioo
elettiin hetkes ihan ku ei huomist oo
mentiin ja tehtii tultii ja lähettii
ja jos ei kiinnostanu vastattii näkemiin
espoo vallotettii me oltiin pahiksii
joko oltiin paukuis tai sitte käsi lasis kii
nyrkit pystys ja aina sana hallussa
clädit nätit nätisti fätisti tuoksu taskussa
se oli sitä se oli ruosteinen nuoruus
ja kiitos niille ihmisille jotka sai mut ruotuu

mä kasvoin maailmassa oman pääni sisällä
elin yksin lapsuuden vaik kirjoil olin isällä
mä sain taidon millä sain mun tunteet suljettua
mä tiedän sen ettei kukaan teistä tunne mua
kasvoin maailmassa oman pääni sisällä
elin yksin lapsuuden vaik kirjoil olin isällä
suojamuuri kaatuu ja muistot palaa mieleeni
mä kaadan jokaikisen joka tulee mun tielleni

oltiin erilaisii nuorii vanhempien huolii
siitä asti jo ku me kiivettii syöttötuolii
saatii rakkaut mut mitää takas annettu
ikin mitää sovittu vaan vastaan aina tapeltu
kadut kasvatti teki musta kovemman
ja välil tarpeen tullen myöski jaloistani nopeemmat
ei haettu duunii vaan fatan jonos sekasi
ryssittiin kaikki mut fuck it, sillon kelasin
me ei oltu ketään, vaan syrjäytyneit tyyppei
ei ollu hienoo CV,t vaan mapillinen syytteit
ja niistä syytteistä käärittiin vaan jointtei
me tehtiin mitä haluttiin oli se väärin tai oikein
elettiin elämää just miten haluttiin
oravan pyörässä naru meidän jalois kii
ei voitu mitää ei kuunneltu ketään
enkä pysty sanoo ettei niinkää ois enää