KAIHO: Valkoista savua


Valkoista savua

viritetty mopo ohi kaahasi ja kyytiläisen jalat laahasi
kovassa vauhdissa pienenee lääni ja kasvaa pärinääni

Niin nättii ja Koreaa kun ei kansa tiedä mistään mitään
eletään luolas jossa ei kasva mikään ja maailma aukoo päätään
Nauretaan köyhän mielen terroristille eikä viedä herkkuja Kimille
Pelätään sienipilvee jonka äänen joka korva kuulee

on ylitetty rajat joiden jälkeen tavataan muutakin ku pakinaa
vahvemmat sanat unohdetaan ja puhutaan pelkkää asiaa

pirupaavali löysäranne väistyy vaan vilkutus ei uudistu
koittaa uusi aika mut tähän päivään opit ei istu
kielletään esinahka, ehkäisy ja tuomitaan ajattelijat
kukas muu sen tien tukkii jos ei hidastelijat
Valkoista savua piipusta nousee oujeee

tsori ettei me olla vanhukaisii ja et meillä on omii ajatuksii
stoori toistaa itseään en siis ihan tollo oo minäkään
kirjoitan monta sanaa ilman inspiraatioo
ja kynäkin terottuu ilman partioo
Valkoista savua paperista nousee oujeee

jotta sais lakin päähänsä pitää olla tietävinänsä
mitä maailmalla tapahtuu ja kuka mistäkin suuttuu
tukka gaigaraksi kaartuu kun sormikin suuhun mahtuu
Valkoista savua korvista nousee oujeee