rakkaustarina 41

onko panokset jo ladattuna rosvoon yksikätiseen
onko historian asetukset laitettu jo viive- taikka kaikulaitteeseen

pieni jännityksen tunne selkärangassaan kohtapuoliin sankartöihin lähdössä
väärämielisyyskin hälvenee kun mainetta ja omaisuutta alkaa kertyä
kauemmas kohti suurempaa ja kauniimpaa
miksi et sinäkin voi valheeseen uskoa asettaa
huipulla voi olla tuulista, hakuvalonpaisteessa
tiesitkö, rikos kannattaa ainakin voittaessa
eteneminen ei jähmety kai koskaan
yksinäisen tie ei tarttunutkaan moskovan loskaan

kauemmas yhä vain kauemmas, kohti luvattua maata
aroheinikossa vaanivaa vaaraa ei millään halua huomata
eikä tarvitsekaan sillä ylivertaisuus
estää pienet menetykset paremmin kuin huomiokyky, tai realistisuus
heitteille jätetyn paluuyö, tykkein töitä heitteillä
vähemmän on meillä jäljellä kuin aikaa yhteistä
muisto ajan aiemman hetken kantakoon
läpi soitten metsienkin törmätäkseen omaan kantoon

kotoaan löysi tuhoa ei tiiltä tiilen päällä
kun ei ole mitään jäljellä niin mitä ikävöidä
ajopuumme aikalaiset itsesurmaajat
uusi kaaos rutiinilla menee jos on vuosia vaeltanut pahemmassa
kaikki alkaa alusta eikä mitään kysellä, on vuosi nolla
hautain päälle rakennamme uuden unohduksen jolle alamaisena olla
onnen ihmettely vie vain hetken päivästään
ollen yhä sekaisin päästään, kappaleeseen, seuraavaan päästään

no, opettiko taistelunsa mitään millä merkitystä on
liikkuuko mitään kypärässä nyt kun aika oppimisen ohi on
eipä tietystikään koska kyse on ihmisestä vain
mutta vähän kuten napoleon kremlin porteista vilkaista sain