Verse 1
Oltii nähty mont sataa kertaa,
Mut enne et merkannu mulle paskan vertaa,
Emmä sust koskaa funtsinu mitää ihmeempää,
Sun jälkee tajusin, kaikki on sisält ilkeitä,
Nii hirveitä, et ollu ainoo siis,
En ollu pyhimys, vaa liian täynnä raivooni,
En saanu skarpattuu, en osaa harmaantuu,
Kolme mahollisuut, ja mä valkkaan sut,
Ei se natsannu, ei meist mitää varmaan tuu,
Sul liikaa frendei, mul liian tärkee harrastust,
Mut olin valmis, viel koittaa rakastaa,
Mut et säkää osannu mun tunnekammoo parantaa,
Emmä kelannukkaa, mutten pelannu vaa,
Halusin sua, mutten sit halunnukkaa,
Sä et osannu irottaa, etkä tarttuu kii,
emmä sua inhoo vaa anteeks jos satutin - peace

Kertsi

Verse2
Rakastaa ei rakasta, jälkimmäinen mun alaa,
Suhdekammo synty suhteen lopus puun takaa,
En ollu sama kundi mitä olin ennen,
Kasvoin tapaturmas joka ois vieny monelt hengen,
Onneks oli frendei messissä,
Ja nainen vieres lieventämäs stressiä,
Mut kaikki loppu lyhyee, en tiedä vieläkää,
Mikä sai meidät kasvaa kaht eri tietä tääl,
Emmä kaipaa, ei enää tunteit talles,
Mitä jäljel, paljo ruhjeit parit arvet,
Jos mä tietäisin mikä saa mut sykkimää,
Siihen astii yksinää, nyt sit nään sen,
Et ku hyppään säätelee pää eel,
Ei jää jäljelle tänne ku ne vihaset äänet,
Mut ei kaikkee noin vaa selitellä menneillä,
Jos vaa oisin tienny ettei tunteilla pelleillä

Verse3
Mä tarviin jonku joka osaa pitää must huolta,
haluun rauhaa ja rakkaut, pitääks mun kuolla,
Kaikki kaveriporukast käyty läpi, tavalla tai toisella,
täält ei löydy mulle oikeeta,
Mä oon oikeessa, me ei soitella,
Oot siisti mimmi, muttet täytä mun toiveita,
Joo tiiän oon liian vaativa, sä oot vaan kiva,
Mun sydämmee on päässy vaa yks, ja se ei oo sinä,