Make Vahtola: Vain elämää


-Vain elämää-

Kuka helvetti vienyt ne on
tyhjät ajatukset kiitää,
kuka tollo ja huolimaton
rahat liiveissä lähti liitään.

Kaiken vei mitä omistin
päältäni mun vaatteekin vei,
otti mennessään sinutkin
sen mä vielä kestän kai hei.

Täähän on vain elämää ja mä aion sen kestää.

Vaikka rattaisiin kapulaa
mulle joskus juntit tunkee,
en mä kaipaa apua
vaikka silmät turpoo umpeen.

Kuka helvetti vienyt ne on
kuka vie aina kaiken,
on ovela ja armoton
muistaa viedä myös sun naisen.

Täähän on vain elämää ja mä aion sen kestää.

Hullut hurskaat rukoilee, toiset juo ja iloitsee.
Yksi pettää ystävää, toinen yksin aina jää.
Hullu hullun tunnistaa, eletään samaa rataa.
Voinko sua nyt koskettaa, voinko vielä rakastaa.

Linttakengät ja parakin yö
lämmitystäkään ei oo,
joku pultsari nukkuvaa lyö
kasvot turvonneeksi leipoo.

Herään siihen ja tajuan sen
mulla mene ei nyt hyvin,
tajuan koko menetyksen
kun mä siinä verta ryin.

Täähän on vain elämää ja mä aion sen kestää.

Hullut hurskaat rukoilee, toiset juo ja iloitsee.
Yksi pettää ystävää, toinen yksin aina jää.
Hullu hullun tunnistaa, eletään samaa rataa.
Voinko sua nyt koskettaa, voinko vielä rakastaa.

Mä tunnen kenties joskus kaipauksen
sisintäni myrkyttävän suuren ahneuden.
Alas vajonneena ylös kurkoitan
elämäni itselleni omistan.

Hullut hurskaat rukoilee, toiset juo ja iloitsee.
Yksi pettää ystävää, toinen yksin aina jää.
Hullu hullun tunnistaa, eletään samaa rataa.
Voinko sua nyt koskettaa, voinko vielä rakastaa.