Elänkö turhaan?
hei... missä mä meen?
hortoilen harhaan
aina uudelleen
vain kuvasi sinun
mua rauhoittaa
vaikkei tunnettukaan
ei tunnettukaan

Muistojen kirjaan
sut merkittiin
liian varhain
pois kutsuttiin
jonnekin minne
en seurata saa
ennen kuin kutsutaan
vuorollaan

Oon elämää nähnyt
nyt kauemmin
kuin sinä koskaan
mua ennemmin
mut aina oon lapsi
mä rinnalla sun
ja aikaan unohdun
minä myös
unohdun