Sanot et sua väsyttää, mut et saa nukuttuu, ku pääs meinaa räjähtää ja sillon tulee valvottuu. Nyt pistän biitin soimaa, se päätäs hoivaa, sun silmäs alkaa lipsuu ja rupeet nukkuu.

Vähitellen vaivut, syvään uneen, silloin vast tajuun, sun uneen vaipuneen, en tohi herättää kosk en oo nähny söpömpää, näkyy maailmas ku uinuvat kasvos.

Tokkuraiset puhees, pistää mut hymyilee, epäselvät lauseet, saa mut silti aattelee, et mitä unii näät, mut sit sä kylkee käännät ja ilosesti mulle soman hymyn väännät.

Chorus:
Et löydä täst maailmasta mitään yht kaunista, kun nainen jota rakastat kylkeään kääntää ja unissaan sulle hymynsä vääntää.
Sitäkin sattuu et asiat tuppaa unohtuu, mut yhtä et unoha sen sulle vannon, se on unenpisara sen mä sulle annoin.

Mietin mitä käy, jos jompikumpi lähtee, tai mitään ei näy, ees taivaan tähtee, jos menetän kaiken ja elämäni naisen, en pysty enää kuuntelee tät biisii enää uudellee.

Välil toivon et tää hetki toistus toistamistaa, istuisin täs ja kattoisin vaa sun unista matkaa, mut toisaalt miten hetket ne eläisinkää, jos et tolt sängylt ikin enää heräisikää.

Toivon ettei totee käy ne unet ikinä, sillä ne tuottaa tuskaa ku polttava kipinä, välil ku herään oon kosteena hiestä, vaivoin käännyn ympäri huokaan sillä sä oot vielä mun vierellä.