Valtteri Ahonen: Lapsuusmuistot


Herään ulko-oven ääneen
Isä palaa matkaltaan
Aamuyöllä kolmen aikaan
Juovuspäissään hyvän matkaa
Huutaa pelkkää jumalautaa
Minä piiloudun kaappiin

Aivan liian nuoriin korviin
Äidin huudot kantautuu
Tuntia myöhemmin kun
Huudot on vaimentuneet
Minä palaan vuoteeseen
Ja kuivaan kyyneleet

Eihän sitä kestä
Täyspäissään kukaan
Ei ihme että nuorta masentaa

_Itse olet huono
_Itse olet huono
_Et itse ole mitään oikeaa

_Pakko olla nätti
_Pakko olla cool
_Pakko olla hiljaa vaan ja nyökkäillä

Silmät turvonneina kouluun
Opettaja hymyilee
Ei osaa aavistaakaan
Mistä moinen hiljaisuus
Tänään juontaa juurensa

Turta neuvottomuus iskee
Lapsi murtuu luokkahuoneeseen
Opettaja järkyttyy
Pari poikaa takaa nauraa
Lapsi lähtee juoksujalkaa
Kotiin ei uskalla mennä

Eihän sitä kestä
Täyspäissään kukaan
Ei ihme että nuorta masentaa

_Itse olet huono
_Itse olet huono
_Et itse ole mitään oikeaa

_Pakko olla nätti
_Pakko olla cool
_Pakko olla hiljaa vaan ja nyökkäillä

Vuodet eteenpäin vierii
Vahvat kyllä selviää
Muistot ajan myötä tummuu
Kuin tuhka tuuleen lennähtää