Maailma tää julma meidän ympärillä/
Koettelee meitä kaikkii ja sen tuntee sydämissä/
Elämän lanka palaa jonka tämä kynä piirtää/
Aika on sanoa nyt vidoin teille hyvästit jää/
Kyllä sinä tiedät että huolta susta kyl mä pidän/
Pidän kiinni elämästä en oo niin kylmä minä/
Vielä etten tuntisi mä muka enää yhtää mitään/
Kai sä huomaat kuinka kylmä maailma tää pyytää sisään/

Astuun ovesta tähän todellisuuten/
Jonka vuoksi valvonut olen monesti kuuteen/
Asti aamulla yritän tähtää onnellisuuteen/
Siks aika on mun maailmalta §oveni sulkee/
Sokeesti kuljen kun suljen silmät vihdoinkin/
Sydänkäyrä tihenee sen kynät piirtää vihkoihin/
Unelmani täyttymys on ajatuksen päässä/
Mielikuvituksen tuottamassa maassa kuljen tässä/

KERTSI:

Elän ainoastaan tässä satumaassa/
Esipuheen jälkeen aika on tän tarun alkaa/
On vain minä, kirja, paperi ja mustekynä/
Tarinani loppuun kirjoittaa mun mustesydän/
Fantasiamaailmani saan taas herään henkiin/
Mielikuvitustakaan ei tarvi enää etsii/
Messis aina kirja pala paperii ja mustekynä/
Tarinani loppuun kirjoittaa mun mustesydän/

VERSE2

Sängyl makaan nykyään iltaisin silmät auki/
Kun ei tuu uni silti kynäni tää piirtää kauniist/
Mun mielikuvitukseeni taas värei niistä nautin/
Välil elämä tää vilistää mut hei mä pidän vauhdist/
Siveltimin maalaan taivaalleni sateenkaaren/
Kiiltävin silmin auringosta sateen alle/
Ilman näitä unelmii en saisi salee happee/
Vaikka välil tuntuu että olis sammuu paree hankeen/

Auki ranteet, tuskin meikää miettis, suris kukaan/
En olis yhtään mitään ilman mielikuvitusta/
Elämä päättyis ja mun tieni tulis mutkaan/
Jota ei voi kiertää mut nyt sieltkin lumi sulaa/
Oon löytäny vihdoinkin mun pakokeinoni/
Sielä on kaunista mut valo ei tosin/
Loista sielä kasvoille koska se on vaan kuvitelmaa/
Hitot siitä kuhan yllä pystyn pitään kulisseja/

KERTSI

VERSE 3

Elämäni kirja loppuu kun on aika/
Snaijaatsä että mun on maa ja mun on taivas/
Tää on mun maailmani josta ite minä päätän/
Mä päätän minne ikin mennää missä jäädään/
Millon matka päättyy ja herään taas tähän arkeen/
Peiliin katsoessa naama vähän kalpee/
Päätän kaiken säästän paineet, isommalle säädän vaihdet/
Tääl nään laineet, mutten nää et koska lanka jommast

kummast päästä katkee/

Taas sen tein ja kelasin/
Loppua etukäteen kirjani mä selasin/
Kuvittelen prinsessan kuvittelen kaikenlaista/
Niin kaunista mä veikkaan ikinä tääl saa en maistaa/
Silti kuvitelmat nää mun elämää ruokkii/
Purjeet on kasassa tartun elämän ruoriin/
Ilman huolii kädessäni kirja paperi ja mustekynä eli/
Tuol siis jossain sykkii sunkin mustesydämesi/