NÄKEMIIN RAKKAANI

Nuku rauhassa
planeettojen heijastuksessa.
Hymysi loimuaa vaaraa
lennä pienokaiseni.
Sumua et näe koskaan
vaellat iättömyyteen.
Sano se vielä kerran
lausu se kauniisti.

CH:
Näkemiin rakkaani,
näkemiin sieluni,
kutsun sua!

Tähdet kuiskivat voimaani,
paluutasi kirkkauteen!
Uusia linnoja et rakenna
ellet kaada entisiä
ja hautaa niitä syvään!

CH

Sanat ©Kari Kantola 1987