kumpi määrää, sydän vai sun napas
se sama voima mikä vie sut ylös, tuo sut alas
ahneus on perusarvo nykyään
mut kuinka kauan me viel tällä menol pinnal pysytään

Ele:
kato sun paidan alle, sielt löytyy sun kompassi
se on se kuoppa sun mahas, sitä kutsutaan navaks
se pitää sust huolen, se kertoo sun suunnan
se pitää huolen et sust hieno kertomus kuullaan
ei välii vaik se tapahtuiski muiden kustannuksel
tai samal muiden unelmien murskautues
ei sitä kiinnosta, ei mikään muu ku sinä
kyse on vaan siitä että pidätsä sen piilossa
meis kaikis asuu peto, oman navan ajattelu
ja se useimmiten leimaa meijän pienintäki tekoo
mut pienis määris nautittun se on normaalii
ite pyrin sulkee itsekkyydelt korvani
mut siis tottakai mä ajattelen itseäni
mut se on eri asia ku ajatella itsekkäästi
jokainen ajattelee itseään
mut toisen vastoinkäymisille ei naureta vaa itketää

Shabo:
no ei me pysytä, me ollaan jäämäs veden alle
sillä syväl sisimmässä meitä määrää veres valheet
kun me hengitetään savua, kivihiilest
öljyst pikimmiten ei oo meille enää apua
on kaks asiaa, itsekkyys ja mukavuudenhalu
joista molemmat on käsitteitä paskasia
eikä niitä puhtaaks selityksel pestä pysty
paska on likaa, eikä kehityksen kestävyyt. nyt
on se hetki, siihen tartuttava, eli haloo
sun on vartuttava. ei voi kartuttaa vaan elintasoo
se on muilta veke, mutta silti nuijat, spedet
ei nää nenää pidemmälle, haluaaks ne uida vedes?
maan ne lyövät, eivät yölläkään huilaa edes
syövät nää kuivaks meret myöntämät erhet
jeesaa mua, hoida verestävii huolia
vai palvotko mieluummin sä merenvärist muovia?