- Sivu satakahdeksan -
Avasit kuitenkin kielletyn kirjan
Sormesi selasi nimetöntä opusta
hakeutui sivulle satakahdeksan
Sivu satakahdeksan
satakahdeksan
satakahdeksan
Luit ääneen alimmaiselta riviltä
"Naisen kauneus oli saatanasta
suolapatsaan janottavaa tuskaa"
Nuolaisit huuliasi vaistomaisesti
kätesi vavahteli kireällä reidelläsi
Aina tuo sama lause
Sitä se tiesi
sitä se tiesi
sitä se tiesi
Nousit tuoliltasi
etsit nuottejasi
Sukelsit nuottiviivastojen suojaan
urkuharmoni parkui aamuyöllä
Kirja lepäsi pöydällä
avoimena kuin naisen syli
ja suloinen suu
Koskettelit sivua satakahdeksan
Avasit ikkunan ja karjuit yöhön
Kurkotit ikkunasta koivunoksaa
niittivyösi hankasi ikkunalautaa
"Naisen kauneus oli saatanasta
suolapatsaan janottavaa tuskaa"
Rääkäisit ja sytytit tuleen kirjasi
Niittivyösi hankasi ikkunalautaa
urkuharmonin näppäimistö itki
Sytytit minut
poltit kiellettynä kirjanasi
Paloin kirkkaasti sateessa
niittivyösi ruostui
Sivu satakahdeksan
satakahdeksan
satakahdeksan
satakahdeksan
satakahdeksan
satakahdeksan
satakahdeksan
satakahdeksan