älä unohda minua sä sanoit niin kun käveltiin pitkin kanavanlaitaa
koulusta kotiin päin
älä unohda minua
minä ainakaan koskaan unohtanut en

pääsit piireihin parempiin minä aloin ryyppäämään ja imppaamaan
yritin sinut unohtaa kai hetkeksi mielestäni sinut sain se piinaa oli vain
yhä muistoissani me kanavan laitaa kanssas kuljetaan nuo muistot sirpaleiksi
hajoaa

se yhteinen paikka jossa istuttiin jäin asutuksen jalkoihin
puun kyljessä sydämmen kuva merkkinä rakkauden

tuo rakas koulutie mut nyt linnaan kun läänille lähden istumaan tuomiotani
yhä sellissäni kanavanlaitaa kuljen kanssas sun

älä unohda ...


made by lyde