mustat linnut: painajainen


tuo musta synkkä kanavanpohja
unissani aina kummittelee on ensin silta siltana köysi
kanava täytyy ylittää
on jäälautta ja sitä kautta mentävä on vaikka pelottaa

tuo kanavan silta mua vainoaa on taas yö pimeys lyö minut maahan
yksinäin taas yllättäen kanavansillan unessa nään

putoan veteen kanavan pohjaan vaivun sillalta putoan
sulku on täynnä kanava kuohuu se taas pitäisi ylittää

velveilla herään hiestä märkänä


tuo kanavan silta mua vainoaa on taas yö pimeys lyö minut maahan
ysinäin taas yllättäen kanavansillan unessa nään