äänten kakofonia johdattaa
olen osa tätä kaoottista sinfoniaa
jota johtaa sormet luojan

vaurasta tuskaa, haurasta ylpeyttä
kokee kultakuoriset ihmiset
joille aika antaa suojan

hyvästit on heitettävä elämälle
mitä sydämes on jättänyt maailmalle tälle
kun se kuopataan matojen maailmaan?

luomme kuvaa jota katselevat tulevat silmät
keuhkot syntymättömät täällä hengittävät
tosi saastaista ilmaa

tornit valuuttojen
puhkovat taivaankannen
kultakuoriaiset mönkivät perässä onnen

väki hypnoosissa on, rajuilma raastaa
jalat pettää alta ja taju katoaa

luontoäidin veret pumpataan
meret pohjamutiin saakka saastutetaan
ja jäätiköt haihtuu

ovat valtakunnat kahliutuneet toisiinsa kiinni
uppoo hypnoottinen propaganda kansaan kuin viini
jotkut lihoo, toiset laihtuu

ajantaju katoaa kun kuolema koittaa
aina kaoottinen sinfonia korvissa soittaa
madot oopperaa laulaa

siinä kiljumista kuulet kuin miljoona vuotta
routa luiden ytimissä sulle tuskia tuottaa
juuret kuristavat kaulaa

tornit valuuttojen
puhkovat taivaankannen
kultakuoriaiset mönkivät perässä onnen

väki hypnoosissa on, rajuilma raastaa
jalat pettää alta ja taju katoaa

(San. J.Sinnemäki)