Mä katson ihmismassaa
lavuaareissa
on huone täynnä paskaa
kaiken kokoista
se kävelee vastaan kuin koira
jonka jalat on hakattu kii
lattialautoihin joiden alla
on rakkauden tie helvettiin

Kaiken se viiltää, eikä riitä
että sieluni
murtuneet peilit lasittuu
ja hukkuu kyyneliin

ja tukehdun sirpaleisiin

Mä katson aurinkoa
televisiosta
kun muuten sitä en pysty
enää katsella
se polttaa silmät päähän kuin hella
joka säädetty on paistamaan
pihvejä ihmisten ajatuksista
ja mä laulan lallallallaa