tässä makaan ja katson ylöspäin
kansi suojana enää
on niin kylmä, mutta ei palele
pimeässä lepään... paremmin

katseet tyhjät ja hitaat askeleet
saattue hiljainen seuraa
aika laskun, nyt käyn nukkumaan
peittoon maan kääriydyn... mukavaan

jää peittää pään kädellään
en liiku enää mihinkään

kaikki saan muistaa taas
kun jäädyn paikkaan viimeiseen leposijaan
elän taas uudestaan
vuodet jotka vietin päällä maan

antaudun virralle se vie, vie pois
en ole kummempi kuin muut, te muut

tien osaan
tähän tulin, tähän jäin
ja kumarran
teille väki äitimaan
mukana
olen tulkaa hakemaan
uudestaan
palaan sinne mistä kaikki alkaa

kaikki alkaa