Jokkernaut: taika


istun ruosteenpunaista juomaa edessäni
nyt kun ei ole huomen,
eikä tämä päivä
istun hyvässä seurassa,
mutta istun yksin
tahdoinkin olevan niin vielä pienen hetken

oli oikea ilta
ja oikea ilma
vuorella vaeltaa kahdestaan
oli oikea hetki
ja oikea viinipullo avata ja maistaa
oli kesä ja talvi
ja kevät ja syksy
ja vuosi ei vaihtunutkaan
oli pimeä aika
ja kirottu taika
joka ei sammunutkaan

alkaa olla yö...viileä yö
ja kummallinen olo
se rumpuja lyö
kuuntele bassoa matalaa
sen mystiikkaa - aaa
sen tahdissa
on oikein liikkua,askeltaa

nyt,on kumpupilvet väistyneet
ja säteilysi on kuin on
naurava lapsi,kuvaava japsi...
olet ikuista taikaa

askeleet vievät pohjoiseen
lepakoiden luolan ohi
tunturille kolmen tähden
jolla tapaan sinut ja lähden

tuoksut uneni vaniljalta
puhut samaa kieltä
isot mustat kynsissään,
vievät - linnut siivillään
liikkumattomilla saavat aikaan
oudon kohinan
sisäisen rauhan saavutan
ja äänet hukutan
- unieni vartijan
ja,virastaan erotan
siitäs sai!
sait!

nyt,on kumpupilvet väistyneet
ja säteilysi on kuin on
naurava lapsi,kuvaava japsi...
olet ikuista taikaa
nyt,on kumpupilvet väistyneet
ja säteilysi on kuin on
kasteltu kasvi,simpukan helmi...
olet ikuista taikaa